Kymmenen ihmisen ryhmä testaa pohjoisessa, millaista on elämä kivikaudella – leirissä mukana myös 2-vuotias lapsi

Kansainvälinen ryhmä pyrkii kokoamaan käytännön kokemuksia kivikauden elämästä.

kivikausi
Kierikikeskuksessa järjestetyn kivikauden asumistestin asukkaista kivikautisen asunnon nuorion ympärillä helmikuussa 2020.
Kivikauden talvielämää testataan Kierikin museokeskuksen kauden kylässä, johon on rakenettu muun muassa kivikauden asumismallia noudattavia taloja. Video: Marko Väänänen / Yle

Oulun Iijoen varressa vanhalle kivikautiselle asuinpaikalle rakennetuissa majoissa eletään tällä viikolla kivikautista elämää.

Paikalle on saapunut kymmenen hengen kansainvälinen ryhmä, joka testaa, miten elämä kivikauden talvessa sujuu ja kuinka vanhojen mallien mukaan rakennetuissa taloissa pystytään elämään.

Arkeologisen esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskuksen Kierikin kokeilua johtaa yhdysvaltalainen Lynx Vilden, jonka kokoamassa heimossa on joukko kansainvälisiä kivikauden asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Kaikki ovat tottuneita luonnossa eläjiä.

Vilden on harrastanut kivikauden käytännön tutkimusta jo vuosikymmenien ajan. Hänellä on Yhdysvalloissa myös oma koulu, jossa opetellaan luonnossa elämistä. Kierikissä hän on nyt kolmatta kertaa.

– Kivikauden elämä vie meitä kohti elämän perusasioita. Se opettaa meille, kuinka luonto elättää meitä ja kuinka se vaikuttaa elämäämme, Vilden sanoo.

Ryhmän avulla pyritäänkin kokoamaan käytännön kokemuksia, joita ei pelkillä teoreettisilla pohdiskeluilla pystytä todentamaan.

Kivikauden kylässä asuva, Euroopassa esihistoriallisiin museoihin perehtynyt ja vanhoja taloja rakentava hollantilainen Steven Dirven kertoo huomanneensa jo heti kokeilun alussa, kuinka taloissa olevien nuotioiden savun johtaminen ulos kattoluukuista vaati pieniä kohennuksia.

Poronnahan käsittelyä kivikautisen menetelmin Oulun Kierikkikeskuksen kivikautisessa kylässä 2020.
Riistasta käytettiin kivikaudella kaikki mahdollinen. Liha ja sisäelimet menivät ruuaksi, luista tehtiin käyttöesineita ja nahka muokattiin esimerkiksi vaatteiden, peittojen ja makuualustojen raaka-aineeksi.Risto Degerman / Yle

Leirissä syödään kivikauden ruokia

Kaikkein nuorin osallistuja testiryhmässä on 2-vuotias Tindra Öhman, joka on tullut paikalle isänsä Roni Öhmanin kanssa.

Lämpimiin turkisvaatteisiin puettu pikkutyttö ei tunnu olevan kivikauden oloista moksiskaan, kertoo Tindran isä. Hän uskoo, että vilpoinen ilma on ollut isompi haaste aikuisille.

– Itse en ainakaan ole halunnut tulla peiton alta pois, Roni Öhman sanoo.

Poronnahan käsittely kivikautisella veitsellä.
Kivikauden työvälineet saatiin luonnonkivistä, joita opittiin vähitellen lohkomaan ja muokkaamaan.Risto Degerman / Yle

Leirillä ruuaksi on varattu esimerkiksi marjoja, kananmunia ja yrttejä, joita kivikaudella on syöty.

Majan katosta roikkuu myös paikallisen poromiehen heimoa varten teurastaman poron ruho. Siitä veistellään kivityökaluilla pieniä palasia, joita paistetaan nuotion loimussa.

"Olemme edelleen yhteydessä luontoon"

Usein ajatellaan, että kivikaudella elettiin alkeellisesti. Tekniikka ja työtavat tietysti olivat erilaisia, mutta itsessään elämä ei eronnut nykypäivästä.

Steven Dirven kertoo saavansa kivikaudesta ideoita ja opetuksia myös nykypäivän elämään, vaikka täysin kivikausimaisesti ei modernissa maailmassa voikaan elää.

– Haluamme tai emme, olemme edelleen yhteydessä luontoon, Dirven kertoo raaputellessaan porontaljaa puhtaaksi kivityökalulla.

Dirvenin mukaan nahan käsittely näyttää yhteyden luontoon konkreettisesti, sillä nahan avulla ihminen voi pysyä lämpimänä.

Myös Roni Öhman ajattelee, että kivikautista elämää ei voi täysin nykyajassa elää, mutta vaikutteita siitä voi ottaa.

– Yleensä tällaisen kurssin jälkeen sitä aina yrittää elää enemmän kivikauden malliin, mutta vähitellen arki ottaa voiton. Mekin asumme ihan tavallisessa omakotitalossa neljän lapsen kanssa, Roni Öhman sanoo.

Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka!

Poronlihapalojen paistamista tikunnokassa Oulun Kierkkikeskuksen kivikautisen rivitalon nuotiolla.
Liha, kala ja luonnosta kerätyt marjat, kasvit ja niiden eri osat olivat tärkeimpiä ravinnonlähteitä kivikaudella. Risto Degerman / Yle