Ensin potilas leikkauskuntoon, sitten vasta lähete – hoitomallin muutos romautti tekonivelleikkausten peruutukset Jyväskylässä

Jyväskylässä kehitetty tekonivelpotilaan hoitopolku sujuvoittaa leikkausjonoja ja nopeuttaa kuntoutumista.

leikkaushoito
Preoperatiivisen yksikön sisäänkäynti Keski-Suomen keskussairaalassa.
Tekonivelleikkausten sujuvuus on parantunut Keski-Suomen uuden hoitopolun avulla.Petri Aaltonen / Yle

Tekonivelen leikkausjonot etenevät nyt Keski-Suomessa entistä sutjakammin. Sairaanhoitopiiri aloitti viime vuonna käytännön, jossa terveyskeskus selvittää tekoniveltä tarvitsevan potilaan perusterveydentilan jo ennen leikkauslähetettä.

Käytäntö on osa Jyväskylässä kehitettyä tekonivelpotilaan hoitopolkumallia. Sen tavoitteena on helpottaa potilaan etenemistä leikkaukseen, vähentää leikkausriskejä sekä nopeuttaa kuntoutumista.

Perusterveydenhuollossa tehty potilaan terveydentilan kartoitus eli optimointi on myös vähentänyt jo sovittujen leikkausten peruutuksia. Aiemmin tekonivelleikkauksista peruuntui noin 8 prosenttia.

– Kun otettiin käyttöön tämä optimointi niin peruutusten määrä putosi noin 2 prosenttiin, toteaa hoitopolkuprojektia johtanut osastonylilääkäri ja ortopedi Konsta Pamilo Keski-Suomen keskussairaalasta.

Osastonylilääkäri Konsta Pamilo, Keski-Suomen keskussairaala.
Osastonylilääkäri Konsta Pamilo on kehittänyt tekonivelpotilaan hoitopolkua Keski-Suomessa.Petri Aaltonen / Yle

Yli tuhat potilasta saa tekonivelen Keski-Suomen keskussairaalassa vuosittain. Esimerkiksi viime vuonna lonkan, polven, olkapään ja kyynärpään tekonivelleikkauksia tehtiin yhteensä 1058.

Hoitamattomat perussairaudet riskinä

Peruutukset vähenevät, kun terveyskeskus varmistaa, että potilas on leikkauskunnossa. Tekoniveltä tarvitsevalta tarkistetaan esimerkiksi veriarvot ja mahdollisen diabeteksen tilanne sekä suun ja ihon terveys. Myös vaikea ylipaino on leikkausriski.

Leikkausta voivat viivästyttää hoitamattomat perussairaudet kuten juuri diabetes, anemia tai aikuisväestöllä yleinen suun kiinnityskudostulehdus eli parodontiitti.

Lähete tekonivelleikkaukseen annetaan terveyskeskuksesta vasta sitten, kun nämä potilaan muut leikkausriskiä lisäävät sairaudet on hoidettu riittävän hyvälle tasolle. Leikkauspäätöksen tekee ortopedian poliklinikka.

Voi olettaa, että leikkausriskit pienenevät, kun potilaan terveysongelmat kartoitetaan ja niihin puututaan järjestelmällisesti ennen leikkausta. Hoitopolun vaikutuksesta tähän ei ole vielä tilastotietoa tarjolla.

Konsta Pamilo muistuttaa, että Suomessa tekonivelleikkausten riskit ovat jo nyt alhaisella tasolla. Esimerkiksi infektion eli tulehduksen saa vain 1 –2 prosenttia leikkauspotilaista.

Potilaiden terveydentilan kohentaminen on kuitenkin myös kansanterveystyötä, toteaa erikoislääkäri, tutkimusjohtaja Marja-Liisa Kinnunen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Kinnunen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Kinnunen muistuttaa että hoitopolku vaatii koordinointia.Petri Aaltonen / Yle

– Tämä on ihmisen terveydentilan hoitamista pitemmälle ajalle, ei pelkästään siihen leikkaukseen nähden, Kinnunen sanoo.

Hoitopolku vaatii koordinointia

Hoitopolkuun kuuluu myös leikkaussali- ja osastohoidon sekä kuntoutuksen kehittäminen. Työikäisen potilaan työkyky arvioidaan työterveyshuollossa tai terveyskeskuksessa jo neljän viikon kuluttua leikkauksesta.

Kinnunen oli kehittämässä hoitopolkua perusterveydenhuollon eli Jyväskylän Kyllön terveyskeskuksen puolella. Hän toteaa, että yhteistyön sujuminen edellyttää sitä, että joku huolehtii työn koordinoinnista.

Keskisuomalainen tekonivelpotilaan hoitopolku palkittiin Lääkäriliiton laatupalkinnolla (siirryt toiseen palveluun) tammikuussa Helsingissä. Huhtikuussa sitä esitellään Terveydenhuollon laatupäivillä Helsingissä.

Hoitopolku on herättänyt kiinnostusta eri puolilla Suomea. Marja-Liisa Kinnunen kertoo, että malliin on Jyväskylässä käynyt tutustumassa jo parikymmentä sairaanhoitopiiriä.