Valtio halusi uudistaa kulttuurin rahoituksen, mutta juuri mikään ei muuttunut

Esittävän taiteen rahoitusuudistus poikii tukea uusille ryhmille. Se on harvoja muutoksia nykytilanteeseen.

VOS-uudistus
Valtionosuusjärjestelmä piirroskuvitus
Uudet esittävän taiteen ryhmät hamuavat valtionosuusjärjestelmään. Sillä tuetaan pääasiassa Suomen teatteri- ja orkesteriverkostoa.Tiina Paju / Yle

Valtion esittävien taiteiden rahoitusmekanismi säilyy lähestulkoon entisenlaisena. Valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistusta pohtinut työryhmä jätti tänään keskiviikkona esityksensä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle (kesk.). Ehdotus esiteltiin taidekentälle jo tammikuussa, eikä siihen ole tullut merkittäviä muutoksia.

Nykyisellä järjestelmällä on rahoitettu pääasiassa Suomen kattavaa teatteri- ja orkesteriverkostoa. Lähes 30 vuotta sitten kehitettyä järjestelmää on arvosteltu siitä, etteivät uudet taiteenlajit, kuten nykysirkus, ole päässeet siihen mukaan.

Uudistuksen loppuun vienyt työryhmä on ratkaissut ongelman sillä, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi jakaa tulevaisuudessa myös määräaikaista, kolmivuotista vos-tukea. Se on tarkoitettu ensisijaisesti uusille vos-rahoitusta hakeville esittävän taiteen ryhmille.

Muuten tukea jaetaan toistaiseksi eli samoin kuin nyt, mutta tuen saajien kelpoisuutta tarkastellaan kuuden vuoden välein. Arvioinnin tekee Taiteen edistämiskeskus, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto.

Sama koskee kolmivuotisen tuen saajia. Niiden kelpoisuutta arvioidaan kolmen vuoden välein.

Samalla luovutaan nykyisistä harkinnanvaraisista avustuksista. Ne korvataan lisätuella, jota maksetaan esimerkiksi kiertue- tai vierailutoiminnasta.

Sirkustaiteilija ja näyttelijä Thom Monckton (roolissaan esityksessä The Artist), Ateneumin taidemuseon sali, 21.08.2017.
Nykysirkuksella ei ole vielä ollut asiaa vos-järjestelmään. Tilanne voi muuttua vuonna 2022, kun uusi laki astuu voimaan.Jari Kovalainen / Yle

Lisäpotti uudistukseen, mutta kenelle rahat menevät?

Valtio jakaa tukea esittäville taiteille monimutkaisella mekanismilla, joka pysyy kutakuinkin ennallaan. Se perustuu muun muassa henkilötyövuosien määrään: mitä enemmän taidelaitos käyttää työvoimaa, sitä enemmän se saa valtiolta tukea.

Järjestelmällä on myös käänteinen vaikutus: tuki pienenee, jos teatteritalo joutuu vähentämään esityksiä ja sen seurauksena henkilökuntaa esimerkiksi remontin takia. Näin kävi 2010-luvulla muun muassa Helsingin, Turun ja Kuopion kaupunginteattereille talojen peruskorjausten seurauksena.

Tänä vuonna valtionosuusjärjestelmässä on 46 teatteria, 28 orkesteria ja 11 tanssiryhmää. Vos-tuki on tullut tähän asti niille kuin Manulle illallinen. Uudistus tarjoaa vähän eväitä muutokseen.

Kuvassa: Paavo Kinnunen ja Niko Saarela
Kom-teatteri on yksi Suomen vos-teattereista. Kuvassa Paavo Kinnunen ja Niko Saarela näytelmässä Poika.Marko Mäkinen

Lisäpotti jakoon

Valtionosuusjärjestelmän uudistukseen on varattu kymmenen miljoonan euron lisäpotti, joka pitäisi olla käytössä jo vuonna 2022, kun uusi laki astuu voimaan.

Toistaiseksi on epäselvää, millainen osuus siitä ohjataan uusille ryhmille. Niille yritettiin etsiä rahoitusta aiemmin myös toista kautta. Vos-uudistusta pohtinut, muusikko Jaakko Kuusiston vetämä työryhmä esitti, että Tampereen Työväen Teatteri olisi menettänyt erityisasemansa valtion rahoituksessa. Sen seurauksena teatterilta olisi leikattu pari miljoonaa euroa valtionosuudesta. Uhka aiheutti kohun, mutta kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.) torppasi aikeen.

Sekä Tampereen Työväen Teatteri että Svenska Teatern säilyttävät vanhan erityisasemansa uudessa vos-laissa.

Helsingin Barokkiorkesteri
Helsingin barokkiorkesteri on hakenut vos-tuen piiriin toistaiseksi tuloksetta.Yle / Jenni Stammeier

Kaikki esittävä taide mukana

Uusi ehdotettu laki esittävän taiteen edistämisestä korvaisi nykyisen teatteri- ja orkesterilain. Laki kattaa kaikki esittävän taiteen muodot, kuten esimerkiksi kuorot tai performanssin.

Valtionosuusjärjestelmän uudistus käynnistyi elokuussa 2016, kun kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nimitti Kuusiston vetämään rahoitusuudistusta pohtinutta työryhmää. Sen esitys jäi kulttuuriministeri Terhon (sin.) pöydälle esittävän taiteen osalta. Kritiikkiä satoi erityisesti vos-järjestelmän ulkopuolisilta eli niin sanotun vapaan kentän ryhmiltä. Kuusiston esityksen vei loppuun virkamiesvetoinen työryhmä, joka aloitti elokuussa 2019.

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä otettiin käyttöön 1990-luvun alussa, kun Suomeen iski lama, ja teatteri- ja orkesteriverkosto haluttiin suojata talouden suhdannevaihteluilta.

Teattereille, orkestereille ja tanssiryhmille jaettiin tänä vuonna yhteensä noin 77 miljoonaa euroa valtionosuusjärjestelmästä.

Museoiden vos-rahoituksen uudistus astui voimaan tämän vuoden alussa.

Eri kaupunkien teattereita yhdistettävä, rahaa myös sirkukselle – Näin taiteentekijät räjäyttäisivät valtion kulttuurirahoituksen

Analyysi: Tuleeko Suomen suurimmasta teatterista Omenahotelli?

Esitys: Taiteen rahoitus uusiksi – vakiintuneita kulttuurilaitoksia voi pudota listalta

Taiteentekijät rahojen uudelleenjaosta – turha veto ilman lisäpottia