Petra Laiti saa viestejä, joissa uhataan raiskaamisella ja saamelaisten tappamisella – tutkija: verkkoviha voi johtaa väkivaltaan, mutta sen vuoksi ei pidä vaieta

Saamelaisaktivisti Petra Laiti on saanut satoja solvauksia verkossa.

vihapuhe
Petra Laiti
Lukuisia vihaviestejä luettuaan saamelaisaktivisti Petra Laiti on huomannut, ettei viestejä kannata lukea yksin ollessaan. Hän neuvookin, että esimerkiksi kaverin seurassa luetut viestit eivät jää mieleen liiaksi pyörimään. Linda Tammela / Yle

– Vihapuhe on vaikuttanut paljon siihen millainen aikuinen minusta on kasvamassa, toteaa Petra Laiti.

Kommentteja ilmestyy valtavalla vyöryllä, kun Petra Laiti ottaa kantaa blogissaan tai Twitterissä. Laiti on pitkään toiminut saamelaisaktivistina ja työskentelee parhaillaan sisäministeri Maria Ohisalon avustajana.

Saamelaisiin kohdistuu vihapuhetta säännöllisesti. Sosiaalisessa mediassa aktiiviselle Laitille postia kilahtaa erityisesti silloin, jos pinnalla on saamelaisia koskevia uutisia tai konfliktitilanteita.

Viesteissä toivotaan kuolemaa, ehkä kehotetaan tappamaan tai teurastamaan saamelaiset.

Saamelaiset pitäis tappaa.

Petra Laitin vastaanottama kommentti

Laitia on huoriteltu ja uhattu raiskaamisella. Paljon on viestejä, jotka puivat Laitin etnisyyttä hänen ulkonäkönsä kautta.

Hän uskoo, että mikäli kyseessä olisi jokin toinen etninen vähemmistö ymmärrettäisiin kenties paremmin, ettei ihonväristä tai ulkonäöstä ylipäätään puhuminen ole soveliasta. Saamelaisten kohdalla näitä asioita kuitenkin pohditaan varomatta rajuun sävyyn.

– Vanhanaikaista ja todella rasistista kieltä käytetään siihen, että arvostellaan ulkonäköäni ja sen perusteella muka määritellään saamelaisuuttani, Laiti kertoo.

Vihapuheviestejä hän on tallentanut satoja. Säilytetyt viestit ovat niitä, jotka Laiti itse on nähnyt ja ottanut talteen, lisääkin olisi. Laiti kertoo tallentaneensa viestejä muun muassa siksi, että on paljon ihmisiä, jotka vähättelevät vihapuhetta.

– Jos vähättelyä kuulee liikaa, alkaa itsekin uskomaan olevansa liian herkkä ja siksi on todella tärkeää, että olen tallentanut viestejä, sanoo Laiti.

Osa viesteistä on lähetetty nimimerkin takaa, mutta paljon on myös ihmisten omilla nimillä tulleita viestejä.

"Valitettavan tyypillistä"

Tutkijatohtori Markus Kaakinen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista tutustui Petra Laitiin kohdistuneisiin vihapuheviesteihin.

– Karua luettavaa oli, mutta valitettavan tyypillistä naiseen kohdistettua verkkoväkivaltaa. Tämä näkyi seksuaalisella väkivallalla uhkailussa ja fantasioimisellakin, Kaakinen sanoo.

Tutkijatohtori Markus Kaakinen, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti
Tutkijatohtori Markus Kaakinen on tutkinut verkkovihaa laajalti ja tehnyt aiheesta väitöskirjan.Linda Tammela / Yle

Hänen mukaansa kyseessä on osa laajempaa kulttuuriin ja etnisyyteen liittyvää vihaviestintää, mikä on yleistynyt vuoden 2015 niin sanotun pakolaiskriisin jälkeen. Esimerkiksi viesteissä, jotka käsittelevät Laitin etnisyyttä käytetään paljon stereotypioita ja niitä myös sekoitetaan toisiinsa.

– Usein stereotypioita käytetään vihapuheessa ja niitä saatetaan myös siirtää ryhmien välillä, kertoo Kaakinen.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toi huolensa vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen kokemasta vihapuheesta esiin. Hän osallistui helmikuun puolivälissä YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin valmistelevaan kokoukseen Inarissa.

Henriksson totesi ongelman näkyvän ympäri maailmaa laajasti. Suomessa asiaan tarvitaan pikaisesti laajaa yhteistyötä ministeriöiden kesken, mutta myös koko yhteiskunnan osalta.

Vihapuheessa on viharikollisuuden piirteitä

Pari vuotta sitten Petra Laiti sai valtavasti aggressiivisia kommentteja itselleen suoraan. Ihmiset lähettivät viestejä pääosin omilla nimillään.

– Ulkona kulkiessa olin ahdistunut, koska viestien määrä oli niin valtava. Tuli tunne, että kuka tahansa ympärilläni on voinut lähettää minulle sellaisen viestin, Laiti kertoo.

Tuolloin Laiti koki vahvasti olevansa yksin vihapuheen kanssa. Enää hän ei lue saati etsi viestejä yksin ollessaan, vaan tekee sen esimerkiksi ystävän seurassa. Silloin asiat eivät jää mieleen pyörimään turhan voimakkaasti.

Laiti on kokenut hyväksi ratkaisuksi arkistoida saamiaan solvauksia. Tallennetut viestit toimivat hänelle ikään kuin muistutuksena siitä, että solvaukset ovat totista totta. Laiti on julkaissut blogissaan kuvakaappauksia häneen kohdistuneista vihapuheviesteistä.

Laiti ei kuitenkaan ole tehnyt rikosilmoituksia viesteistä, sillä ei koe sen olevan kannattavaa. Poliisi ei enää tutki vihapuherikoksia yhtä aktiivisesti kuin ennen ja tuoreiden tietojen mukaan rikostutkintaan päätyneiden rasististen kirjoitusten määrä on romahtanut aiempaan verrattuna.

Tutkijatohtori Markus Kaakinen pitää kuitenkin tärkeänä, että poliisi ja oikeusjärjestelmä puuttuvat vihapuhetapauksiin. Näin nähdään, ettei vihapuhe ole hyväksyttävää ja siitä voi seurata rangaistus.

Lisää aiheesta: Tässäkö menevät sananvapauden rajat? Yle selvitti, miten viranomaiset ovat kohdelleet vihapuheina ilmiannettuja nettikirjoituksia

Kuka vihaviestejä kirjoittaa?

Markus Kaakinen toteaa, että verkon vihakirjoittelua on syytä pitää väkivaltarikollisuutena. Vihakirjoittajan taustalla on usein perinteisesti väkivaltaan liittyviä tekijöitä ja luonteenpiirteitä.

– Persoonallisuuden piirteinä impulsiivisuutta, heikkoa itsekontrollia. Myös inhimillinen pahoinvointi näkyy siinä, että tällaiset ihmiset tuottavat muita todennäköisemmin muita loukkaavaa tai uhkaavaa sisältöä verkossa, Kaakinen sanoo.

Vihapuheessa on viharikollisuuden piirteitä. Siinä antipatioita kohdistetaan johonkin ryhmään. Kaakinen selittää, että niin kutsutun valtaväestön voikin olla vaikeaa tunnistaa vähemmistön ongelmia ja näkökulmia, mikä sitten heijastuu vihapuheeseen.

Kaakinen kuitenkin varoittaa tekemästä vastakkainasettelua vähemmistön ja valtaväestön välille, sillä kyseessä on näkyvyydestään huolimatta pieni ryhmä. Vihapuhe ja siihen liittyvät teot eivät edusta valtaväestöä.

– Osittain saattaisimme myös toteuttaa vihakirjoittajien agendaa, jos näkisimme sen vastakkainasetteluna, sanoo Kaakinen.

Petra Laiti
Petra Laiti kirjoittaa saamelaisasioista blogiinsa. Tällä hetkellä graduaan valmisteleva Laiti on pitänyt matalampaa profiilia ja kertoo miettivänsä asia kerrallaan, onko siihen syytä ottaa kantaa. Linda Tammela / Yle

Tutkimuksellinen näyttö puoltaa väkivallan uhkaa

Vihapuhe on aggressiivista ja uhkaavaa, mutta se jää kuitenkin pääosin vain kirjoittelun tasolle, eikä johda tekoihin.

Tutkimuksellinen näyttö kuitenkin puoltaa sitä, että huolissaan on oltava.

– Ihmisillä, jotka syyllistyvät uhkaavaan käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa, on usein sellaisia piirteitä, mitkä ovat yhteydessä muunlaiseen väkivaltarikollisuuteen, toteaa Kaakinen.

Kömmi igluus typerä mielensäpahoittaja! Ymmärräthän, että saat typeryydelläsi koko väestön halveksumaan saamelaisuutta!

Petra Laitin vastaanottama kommentti

Kaakinen ei pidä mahdottomana sitä, että vähemmistöihin kohdistettu verkkoviha alkaisi näkyä konkreettisissa teoissa.

– Mutta ei sen takia ei pidä hiljentyä, eikä vaieta.

Jokaisen on syytä miettiä viestintäänsä

Sekä Laiti, Kaakinen että oikeusministeri Henriksson puhuvat yksilön vastuusta. Jokaisen on syytä pohtia omaa viestintätapaansa.

Laiti kertoo oppineensa vihapuheen saamisen kautta tarkemmin miettimään sitä, kuinka asioita voisi tuoda ilmi ja mikä olisi hyvä tapa keskustelun rakentamiselle. Hän myös näkee velvollisuutenaan blokata vihakirjoittelua pois sosiaalisen median tileiltään, jotta asialliselle keskustelulle olisi tilaa.

– Jos sivuillani näkyy vihapuhetta jatkuvasti se pelottaa pois niitä ihmisiä, jotka haluaisivat oikeasti keskustella tai tulla kysymään jotain. Näen, että on minun velvollisuuteni blokata pois henkilöitä, jotka eivät käyttäydy asiallisesti ja suojella sitten heitä, joilla on oikeaa asiaa, Laiti kertoo.

Kaakinen kehottaa jokaisen pohtimaan viestintätapojaan.

– Jonkun verran jää vastuuta meille yksilöille. Voidaan miettiä omaa viestintäämme. Onko käyttäytymiseni aggressiivista ja minkälaista käyttäytymistä hyväksytään? Kaakinen neuvoo.

Lue lisää:

Psykiatri Hannu Lauerma: ”Höyryjen päästely” netissä ei vähennä riskiä siirtyä sanoista tekoihin – asia on täysin päinvastoin

Tutkija: Some-raivo on uusi väkivallan muoto – Milloin ihmiset unohtivat, miten toisia kohtaan käyttäydytään?