Pielpajärven erämaakirkon katto on kestänyt monen sadan vuoden lumikuormat – kestettävänä on myös runsaat vierailijamäärät

Lapin toiseksi vanhin puukirkko on Inarin seurakunnan mielestä niin hyvässä kunnossa, ettei katon kantokyvystä tarvitse huolehtia.

lumi
Pielpajärven erämaakirkko helmikuussa 2020.
Pielpajärven suojeltu puukirkko on rakennettu 1700-luvun puolessa välissä. Erämaakirkko on nykyään suosittu vierailukohde hyvän saavutettavuuden vuoksi.Vesa Toppari / Yle

PIELPAJÄRVI Pohjoisimmassa Suomessa on lunta tänä talvena riittänyt ja moni onkin saanut hiki hatussa kolata, varsinkin tasakattoisten talojen katoilta lumikuormaa vähemmäksi.

Keskellä Ylä-Lapin erämaata nököttää yksin kirkko, jonka katolla lepää raskas lumipaino. Tämän talven lumikuorma ei ole kuitenkaan Pielpajärven erämaakirkon (siirryt toiseen palveluun) ensimmäinen kuorma, minkä se katollaan kantaa.

Inarin kirkonkylän liepeillä sijaitseva Pielpajärven erämaakirkko on rakennettu 1700–luvun puolivälissä. Monenlaiset säät ovat vuosien mittaan pieksäneet Lapin toiseksi vanhinta puukirkkoa.

Inarin seurakunnassa ei pelätä, etteikö vanhan kirkon katto kestäisi, sanoo kirkkoherra Tuomo Huusko.

– En ole huolissani. Tämä ei ole ensimmäinen luminen talvi. Kirkko on ollut siellä monta sataa vuotta ja on edelleen hyvässä kunnossa, sanoo Huusko.

Ajatukset ovat silti vierineet vanhan kirkon katon suuntaan.

– Olen miettinyt, että pitäisi käydä katsomassa minkälainen tilanne siellä on.

Kattojen lumikuorma on jo nyt Lapissa ja Koillismaalla poikkeuksellisen suuri. Ongelmia on ehtinyt tulla ja lisää voi olla edessä, sillä rakennuksia ei ole suunniteltu kestämään tällaisia talvia.

Pielpajärven erämaakirkko helmikuussa 2020.
Puolen metrin valkea kuorrute katolla tarkoittaa sata kiloa per neliömetri.Vesa Toppari / Yle

Jos rakenteet ovat kunnossa, katto kestää

Restaurointimestari Marko Korkeasalo sanoo, että Lapissakin on varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Tulevaisuudessa Lapissa voi olla lunta yli kaksimetriä, kuten Norjan Lyngenissä on tällä hetkellä.

Korkeasalo ei koe suoranaista pelkoa Lapin toiseksi vanhimman puukirkon katon kantovoimasta.

Asian tarkistaminen ei kuitenkaan olisi pahitteeksi.

– Jos rakenteet ovat kunnossa, eli siellä ei ole lahovaurioita, eikä muuta sellaista, niin rakenteellisesti katto kestää, uskoo Korkeasalo.

– Nyt on poikkeuksellinen talvi. Minä olen sitä mieltä, ettei haittaa, jos niitä kantavia rakenteita tarkastelee alhaalta päin.

Tyypillisesti Saamelaisalueen vanhat rakennukset ovat pieniä rakennuksia. Niissä on usein hyvin lyhyet kantomatkat, että ne kestävät kyllä lumenpainon.

– Jos on lahovaurioita tai vesikattojen vuotamista, niin sitten on syytä hienoiseen varautumiseen, sanoo Korkeasalo.

Pielpajärven erämaakirkko helmikuussa 2020.
Kirkko säilyi käytössä 1800-luvun loppuun. Nykyään Pielpajärvellä järjestetään vuosittain muutama jumalanpalvelus.Vesa Toppari / Yle

Lumet voi pudottaa väärin – ja samalla pilata vanhan rakennuksen

Vanhojen rakennusten kanssa tulee toimia kuin silkkihansikkain, kunnioittaen ja hellästi. Katolle ei kannata suin päin rynnätä kolan kanssa.

–Jos niitä lumia lähtee pudottelemaan sieltä, pitää varoa särkemästä rakenteita. Huovat ovat alttiita sille.

Vanhojen rakennusten lumenpudotukselle on oma kikkansa.

–Jos lähtee vähentämään lumikuormaa, niin ottaa vain puolet sieltä pois. Sitten sinne jää se suojaava kerros, neuvoo Korkeasalo.

Katto kestää lumen – entäpä lattia?

Inarilainen Helena Eskola vieraili ensimmäistä kertaa Pielpajärven erämaa kirkolla. Hänen seuralainensa arvioi silmämääräisesti, että vanhan kirkon katolla lepää noin puoli metriä lunta.

Puolen metrin valkea kuorrute tarkoittaa sataa kiloa per neliömetri.

Helena Eskola vieraili elämänsä ensimmäisen kerran Inarin Pielpajärven erämaakirkossa.
Eskola aikoo vierailla Pielpajärvellä uudestaankin. Hän toivoo, että vierailijat kunnioittaisivat kirkkoa pienillä teoilla, kuten tömistelisivät lumet kengistä ennen kirkkoon astumista.Vesa Toppari / Yle

Raskas lumikuorma yhdistettynä vanhaan kirkkoon saa Eskolan pohtimaan.

– Ei se hyvältä kuulosta. Pitäisi asiantuntijoiden katsoa, miten se kestää

Mykistävän vierailun jälkeen Eskolan huomio kiinnittyi muutamiin muihin seikkoihin.

– Ihmiset ovat kävelleet kirkossa lumisilla kengillä. Tosi ruman näköistä! Kynnyksellä on kunnon palle tai polanne, kertoo Eskola.

Rikkaharjalla ei polannetta poisteta.

– Eihän sitä saa nyt millään pois kun se on jäätynyt. Pitäisi saada ihmisille tietoa että kengät tömistellään ulkona, eikä sisäpuolella.

Pielpajärven erämaakirkko on suosittu vierailukohde.
Kirkko on suosittu vierailukohde ja jäljet näkyvät lumena kirkon puulattialla.Vesa Toppari / Yle

Pielpajärven erämaakirkko on suosittu vierailukohde. Kirkko sijaitsee kymmenen kilometrin päässä Inarin kirkonkylältä.

Kahdessa tunnissa suojellussa, kulttuurihistoriallisessa kirkossa vieraili kaksi eri moottorikelkkasafaria. Safarille osallistunut henkilö oli huolissaan kirkon kulumisesta. Vierailijan mielestä talonmies olisi oiva ratkaisu, silloin kirkon kunnosta huolehdittaisiin kunnolla.

Kirkko ja Museovirasto jakavat vastuun suojellusta erämaakirkosta, kertoo kirkkoherra Tuomo Huusko. Ensi kesänä tai syksynä on tarkoitus tarkastuttaa Pielpajärven kirkon kunto.