1. yle.fi
  2. Uutiset

Lääkäriliitto varovaisen ymmärtäväinen DNRS-menetelmää ja Maria Nordinin kurssia kohtaan – Kysyimme asiantuntijoilta, onko lääketieteen ja uskomushoitojen välinen raja ohenemassa

Lääketieteen alalla suhtaudutaan entistä vakavammin niihin oireisiin, joihin ei löydy tutkimuksilla tarkkaa syytä.

lääkärit
Lääkäri ja potilas
Erilaisiin oireisiin, joihin ei löydy selvää syytä, suhtaudutaan lääkärien keskuudessa entistä vakavammin. Kuvituskuva.Derrick Frilund / Yle

Lääkäriliiton varatoimitusjohtaja Hannu Halila pitää hyvänä, että lääketieteen alalla suhtaudutaan entistä vakavammin erilaisiin oireisiin, joihin ei löydy tutkimuksissa tarkkaa syytä.

Yle kertoi aiemmin tänään tiistaina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin toiminnallisten häiriöiden poliklinikasta ja kritiikkiä herättäneistä hoitomenetelmistä, joista potilaille klinikalla kerrotaan.

Miten lääkärikunnassa suhtaudutaan toiminnallisiin häiriöihin, Lääkäriliiton Hannu Halila?

– Uskon, että entistä enemmän on alettu tunnistaa, että tämä on oikea ilmiö. Suhtautuminen on muuttunut asiallisemmaksi. Aiemmin tällaisista potilaista saatettiin käyttää vähän alentavia ja halveksuttavia termejä kuten "joka paikan kipeä". Nyt on alettu ymmärtää, että on olemassa joukko tällaisia oireita ja häiriöitä, joihin ei oikein löydy mitään selitystä, mutta nämä ihmiset niistä kuitenkin kärsivät.

Husin toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla kerrotaan potilaille muun muassa Maria Nordinin Eroon oireista -kurssista, jolle Tukes antoi viime marraskuussa uhkasakon. Mitä tästä pitäisi ajatella?

– Kyllä se kieltämättä herättää vähän hämmästystä, kun taustalla on tämä tuore uhkasakko. Ymmärsin kyllä niin, ettei yksikössä suoraan suositella niitä kursseja, vaan kerrotaan, että niitä on olemassa. Ja jotkut ovat niistä saaneet apua, joko sen kurssin ansiosta tai ihan siitä riippumatta.

– Tietysti lääketieteessä ja Lääkäriliiton ohjeissa sanotaan, että lääkärien tulisi suositella vain hoitomuotoja, jotka on tutkimustiedon kautta todettu tehokkaiksi, vaikuttaviksi ja turvallisiksi. Mutta jos tällaisista kursseista kerrotaan, se on ehkä vähän eri asia kuin jos suoraan suositeltaisiin.

Onko lääketieteen ja erilaisten uskomushoitojen välinen raja-aita ohenemassa?

– Kyllähän maailma muuttuu tässäkin suhteessa, ja myös lääkärikunnan asenteet. Kun puhutaan niin sanotuista uskomushoidoista, se on hyvin laaja kirjo ja sen terminologian alla alkaa olla jo sellaisiakin hoitoja, jotka ovat nykyisin jo ihan hyväksyttäviä. Vielä aikoja sitten esimerkiksi akupunktiota pidettiin epäluotettavana ja epätieteellisenä, mutta nyt se alkaa olla jo tavallaan niin sanottua koululääketiedettä. Sitten joukossa on erilaisia enkeliterapioita ja muita, jotka ovat täysin tuomittavia.

– Keskeisin huoli mikä lääkärikunnassa on, että joku tehokkaaksi todettu hoito tultaisiin tällaisten vuoksi lopettamaan. Juuri tästä syystä liitto on ollut pitkään ajamassa niin sanottua puoskarilakia Ruotsin mallin mukaan.

Lääkäriliiton viime keväänä (siirryt toiseen palveluun) kirjaamien hallitusohjelmatavoitteiden mukaan väestöä tulee suojella uskomushoitojen ongelmilta erityisellä lainsäädännöllä. Lisäksi uskomushoitojen markkinointia tulee nykyisestään huomattavasti rajoittaa.

"Liikunta ei ole lääketieteellistä hoitoa, mutta se on hyvää hoitoa"

Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia, joissa käsitellään suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä.

Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen vastasi muutamiin toiminnallisiin häiriöihin liittyviin kysymyksiin.

Miten Käypä hoito -suositukset suhtautuvat toiminnallisiin häiriöihin?

– Meillä on yksi kokonainen suositus, joka on perinteisesti asetettu toiminnallisten häiriöiden joukkoon eli purentaelinten dysfunktio -suositus. Fibromyalgia on toinen perinteisesti toiminnalliseksi häiriöksi arvioitu sairaus. Fibromyalgian kipuhoitoa käsitellään hoitosuosituksissa.

– Mutta muuten meillä ei muistini mukaan ole Käypä hoito -suosituksia, joissa toiminnallisia häiriöitä käsiteltäisiin. Enkä muista, että kansainvälisestikään näitä juuri olisi. Painetta varmaankin olisi saada niitä enemmänkin, mutta kun ei ole näyttöä hoidoista, jotka olisivat vaikuttavia tai parantavia, ei voida tehdä näyttöön perustuvaa hoitosuositusta.

Voiko lääkäri suositella ei-lääketieteellistä hoitoa? Onko lääketieteellisen hoidon ja erilaisten vaihtoehtohoitojen välinen raja ohenemassa?

– Kyllähän lääketiede käyttää ei-lääketieteellisiä hoitoja vaikka kuinka paljon. Esimerkkinä vaikka liikunta, joka ei ole lääketieteellistä hoitoa, mutta se on hyvää hoitoa, tukihoitoa ja ehkäisevää hoitoa hyvinkin moniin terveysongelmiin. Rajanveto lääketieteellisten ja ei-lääketieteellisten hoitojen ja niiden käyttöön terveydenhuoltojärjestelmässä ei ole mitenkään selvä.

Entä silloin, kun erikoislääkäri ohjaa potilaita tutustumaan kurssiin, joka ei ole sisällöltään lääketieteellinen?

– Lääkärin tulisi käyttää vain sellaisia hoitoja, joista on näyttöä. Tai sitten käyttää niitä hoitoja tutkimuksellisessa ympäristössä, joiden vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta on näyttöä. Tässä DNRS-menetelmässähän on taustalla kaupallinen yritys. Aika varovainen minä lääkärinä olisin lähtiessäni suosittelemaan mitään tämänkaltaista, mutta toisaalta aika varovainen olisin myöskään niitä kieltämään tai varoittelemaan sellaisten käytöstä.

Jos siis yleisesti ajatellen on olemassa jokin vaihtoehtoinen hoitomuoto, jonka avulla ihminen on parantunut, onko siinä mitään kyseenalaista, että lääkäri kertoo tällaisen olemassaolosta?

– Vaikea minun on nähdä siinä moitittavaa. Tietysti on aina erikseen kysyttävä, onko siinä taustalla jotain kaupallisia tarkoitusperiä.

Miksi CFS-väsymysoireyhtymä on niin kiistanalainen rajatapaus?

– Ei ole ollenkaan selvää, onko CFS toiminnallinen häiriö vai ei, minä en pysty sitä sellaiseksi niputtamaan. Meidän pitäisi tietää nykyistä enemmän siitä, ennen kuin se voidaan joko niputtaa toiminnallisten häiriöiden ryhmään tai poistaa siitä. Historiallisestihan toiminnallisiin häiriöihin on luokiteltu sairauksia kuten epilepsia, skitsofrenia tai migreeni. Sitä mukaa kun tieto lisääntyy, opitaan ymmärtämään sairauksien syitä ja niitä voidaan poistaa toiminnallisten häiriöiden joukosta.

DNRS-menetelmä (Dynamic Neural Retraining System™) on kanadalaisen Annie Hopperin kehittämänä. Sen mukaan useiden kroonisten sairauksien taustalla on aivojen limbisen järjestelmän trauma, ja siksi aivojen limbinen järjestelmä pitäisi ohjelmoida uudelleen. Maria Nordin on harjoitellut kyseistä menetelmää, ja kehittänyt sen pohjalta oman Free to Heal -menetelmänsä (siirryt toiseen palveluun) (HS).

Lue myös:

Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tutkii potilaita, joiden oireisiin ei löydy lääketieteellistä syytä – lääkärien oudot suositukset herättävät kritiikkiä

21-vuotiaan Nelli Hännisen kunto romahti, kun hänet vietiin hoitoon – kroonista väsymysoireyhtymää sairastava nainen on nyt kotinsa vanki

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla

Lue seuraavaksi