Jarno Jäppinen kertoo, kuinka häntä nöyryytettiin, kiristettiin ja hakattiin kouluissa – nyt hän vaatii kaupungilta korvauksia koulukiusatuille

Asiantuntijoiden mukaan koulukiusaamisen valvonnassa on Suomessa puutteita.

koulukiusaaminen
Jarno Jäppinen istumassa vanhan luokkahuoneensa pulpetissa.
– Pelkäsin mennä kouluun. En halunnut mennä. Menin kyllä silti, koska olin tunnollinen ja tottelevainen, sanoo Jarno Jäppinen. Kalle Purhonen / Yle

Kiristämistä, pahoinpitelyä, huutelua ja nöyryyttämistä isomman porukan joukossa. Armeijakaverit hakkasivat säännöllisesti rynnäkkökiväärillä selkään. Koulun ulkopuolella otettiin väkisin auton kyytiin ja heitettiin myöhemmin ulos.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka nyt 45-vuotias Jarno Jäppinen kertoo tulleensa kiusatuksi kouluissa, niiden ulkopuolella ja armeijassa. Kiusaaminen alkoi hänen mukaansa noin 6-vuotiaana ja sitä jatkui yli 15 vuotta.

– Kun kerroin asiasta, kukaan ei uskonut tai välittänyt. Aloin ajatella, että toiminta oli normaalia. Uhrina olemisesta tuli minulle normi.

Kotkassa asuva Jäppinen sanoo, että koulukiusaajia oli yhteensä kokonaisia koululuokkia – kymmeniä tai jopa satoja.

– Määrä kuulostaa hurjalta, mutta kiusaajat saivat vedettyä myös muut sivustaseuraajat mukaan. Minun näkökulmastani he kaikki olivat kiusaajia, vaikka väkivaltaa teki vain murto-osa.

Kiusaajat osasivat lyödä muuallekin kuin kasvoihin. Jäppinen ei kuitenkaan vienyt asiaa koskaan oikeuteen.

– Rikoksen uhrilla on aina todistamisen taakka. Minua potkaistiin muniin ja 20–30 ihmistä oli näkemässä, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Jos minulla oli näkyviä jälkiä, aikuiset ajattelivat, että ne ovat leikissä tulleita mustelmia.

Vuosien varrella oli toki tilanteita, joihin vanhemmat ja opettajat puuttuivat, mutta se ei Jäppisen mukaan poistanut kiusaamista.

– Kiusaajille sanottiin, että lopettakaa. Sen seurauksena kiusaajat hakkasivat minua myöhemmin uudestaan.

Koulukiusatuille korvauksia

Vuosia jatkunut koulukiusaaminen oli yksi syy siihen, että Jäppinen päätti tehdä tammikuussa kuntalaisaloitteen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan kaupungin pitäisi maksaa koulukiusatuille korvauksia. Hänen mielestään Kotka voisi olla edelläkävijä Suomessa maksamalla korvauksia vapaaehtoisesti.

– Olisi hieno ele, jos kiusatulla olisi mahdollista saada korvauksia, jos kunta ei ole tehnyt sitä duunia, mitä sen pitäisi tehdä eli suojella lasta koulussa, Jäppinen sanoo kuntalaisaloitteen taustaksi.

Aloite pohjaa Ruotsin malliin. Ruotsissa koululainsäädäntö (siirryt toiseen palveluun)on turvallisen oppimisympäristön osalta Suomea tarkempi ja siellä koulutarkastusviranomainen Skolinspektionen valvoo kouluja.

Ruotsissa kunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos asiaa ei ole heti selvitetty kiusaamisen tultua tietoon ja tehty toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi. Myös opettajilla ja koulun rehtorilla on laissa asetettuja vastuita.

MTV kertoi viime syksynä myös suomalaisista kansanedustajista (siirryt toiseen palveluun), jotka ovat puhuneet julkisuudessa Ruotsin mallin puolesta.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että perusopetuslaissa on koulujen valvonnan osalta puutteita. Hän pitää Ruotsin mallia korvausvastuun osalta mahdollisena myös Suomessa.

– Silloin todettaisiin, että kiusaaminen on johtunut siitä, ettei kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kiusaamisen tultua tietoon. Se edellyttäisi perusopetuslain muuttamista. Kyllä tämä laki voitaisiin viedä läpi, uskoo Tolvanen.

Samoilla linjoilla on Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä.

– Koulujen koulukiusaamisen valvonta on ongelma, johon toivon mukaan Opetushallituksen ohjeistus auttaa ainakin siinä määrin, että on, mitä valvoa. On ollut tarvetta yhtenäistää opetushenkilöstön ja opetuksen järjestäjän velvoitteita puuttua kiusaamiseen niin, että puuttumisen taso olisi samanlaista joka kunnassa.

Ruotsissa valvonta on tiukempaa

Kunnan vastuu ei poista professori Matti Tolvasen mukaan kiusaajan vastuuta. Toinen väylä nykyäänkin on vaatia korvausta kiusaajalta.

– Lain näkökulmasta siinä on kyse siitä, kuka vahingon aiheuttaa.

Tolvanen muistuttaa, että perusopetuslain mukaan nytkin on mahdollista, että kunnat voivat joutua vahingonkorvausvelvollisiksi, jos ne eivät puutu tietoon tulleeseen koulukiusaamiseen. Ruotsissa koulujen valvonta on kuitenkin tiukempaa, eli todistustaakka ei ole pelkästään kiusatuksi joutuneiden varassa.

– Tämä vaatii Suomessa nykyisellään vahingonkorvauslain perusteella sitä, että kiusaaminen pitää pystyä todistamaan joko lääkärinlausunnolla tai muulla asiantuntijalausunnolla.

Suomessa koulukiusaamistapauksia viedään Tolvasen mukaan silti harvoin käräjäoikeuteen.

– Se edellyttää, että kiusaaminen on tullut koulun tietoon. Monesti tapaukset eivät tule.

Jarno Jäppinen vanhan koulunsa käytävällä.
– Kiusatun on itse pystyttävä todistamaan se, että on joutunut kiusatuksi, sanoo Jarno Jäppinen. Kalle Purhonen / Yle

Ohjeistusta kiusaamiseen puuttumiseksi ei ole olemassa

Suomen Kuntaliiton opetuksen ja kulttuurin erityisasiantuntija Mari Sjöström ei näe Ruotsin mallia kuntien maksamien korvausten osalta Suomessa tarpeellisena.

– Emme kannata sitä, että Suomeen tulisi Ruotsin vastaava malli. Se perustuu koulutarkastuksiin ja siihen, että siinä yhteydessä on toimintatapa, jossa voidaan langettaa kunnille sakko tai joku muu.

Sjöström sanoo, että koulukiusaamisessa tärkeintä on ennaltaehkäisevä työ.

– Sen ja kouluyhteisöjen vahvistamisen kautta päästään tilanteeseen, jossa jokainen oppilas voi hyvin jo ennen kuin kiusaamista ehtii tapahtua.

Kotkan opetustoimen johtaja Jukka Tanska pitää keskustelua Ruotsin mallista tärkeänä, mutta hänkään ei lämpene ehdotukselle sen käyttöönotosta.

– Ajatus siitä, että lähdetään korvauksilla hyvittämään, tuntuu inhimillisesti ajatellen ymmärrettävältä. Silti pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ olisi se, mihin kannattaisi tällä hetkellä kiinnittää huomiota.

Valtakunnallista ohjeistusta kiusaamiseen puuttumisesta ei vielä ole. Opetushallitus laatii parhaillaan suosituksia koulukiusaamiseen puuttumiseksi ensimmäistä kertaa.

– Oppaan teko on aivan loppusuoralla. Oppaassa annetaan kouluille ohjeita kiusaamistilanteissa toimimiseen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, kertoo Opetushallituksen luokanopettaja ja juristi Laura Francke sähköpostitse.

Jarno Jäppinen nojaamassa kaiteeseen.
– Kun etsii mielekästä tekemistä, sitä kautta vähemmän ja vähemmän ajattelen kokemaani vihan ja katkeruuden kautta, sanoo Jarno Jäppinen. Kalle Purhonen / Yle

Aloitteeseen ei ole tullut vastausta

Jarno Jäppinen toivoo, että poliisi ja asianajaja kävisivät säännöllisesti kouluissa puhumassa kiusaamisesta.

– Heidän pitäisi mennä enemmän kouluun kertomaan, että kiusaamisella voi olla juridisia seurauksia.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen komisario Jarno Saarinen sanoo, että poliisissa ennaltaehkäisevää työtä on lisätty merkittävästi kuluneen vuoden aikana.

– Koulukiusaaminen on vakava asia. Ennaltaehkäisevä toiminta ja yhteistyö kaikkien tahojen kesken on ainoa keino ratkaista ongelma.

Saarisen mukaan kouluissa pelkästään Kaakkois-Suomen poliisin alueella käytiin viime vuonna kymmeniä kertoja sovittelemassa riitatilanteita.

– Jos on teko, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön, esimerkiksi lievä pahoinpitely tai vahingonteko, poliisi pääsääntöisesti puhuttaa tällaisen henkilön.

Jos joutuu kiusatuksi, on Saarisen mukaan aina tärkeintä ottaa yhteyttä luotettavaan aikuiseen.

– Tärkeää olisi se, että asia saadaan sovittua osapuolten kesken, jolloin kiusaaminen ei uusiudu yhtä herkästi.

Kiusaaminen jätti jäljet

Muutama vuosi sitten Jäppinen sai kutsun luokkakokoukseen. Hän sanoi, ettei tule, koska häntä on koulukiusattu.

Jarno Jäppinen kertoo kokemuksiaan koulukiusaamisesta.

Kun Jäppinen alkoi kirjoittaa nettiin koulukiusaamisesta, hän huomasi, että kiusaajat alkoivat ottaa häneen yhteyttä.

– He sanoivat, ettei kiusaamista ole tapahtunut. Minua ärsytti se. Kukaan ei ole pyytänyt minulta rehellisesti anteeksi.

Mutta onko Jäppinen itse antanut kiusaajille anteeksi?

– Olen yrittänyt, mutta en ole onnistunut. Eivät he näe, että kohtelivat minua väärin.

Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella alla 4.3. klo 23 asti.

Lue myös:

Kirkkonummelaiset vanhemmat kertovat koulukiusaamisesta – isä näki luokan WhatsApp-ryhmässä videon: "Lastani lyötiin ja potkittiin"

Urheiluseurat alkavat saada opastusta kiusaamisen kitkemiseen Kymenlaaksossa – "Huoli on todellinen"

Kiusaaminen muutti Krista Viitalan siksi, miksi kiusaajat häntä haukkuivat – "Lihoin 10 kiloa vuodessa ja muutuin varautuneeksi"

Rosa jäi pois koulusta, kun ei kestänyt enää kiusaamista: "Ei ollut mitään syytä, miksi menisin sinne" – 2 rikosilmoituksen jälkeen löytyi apu