Voiko yksi virus seisauttaa maailmantalouden? Analyytikko: "On aitoja riskejä, että tästä voi tulla jotain isompaa"

Koronaviruksen vaikutukset leviävät maailmalla nyt nopeammin kuin itse virus – talouden kautta. Miten koronavirus voi vaikuttaa Euroopassa?

koronavirus
Matkailijoita Moldovan Chisinaun lentoasemalla.
Moldovaan Chisinauhun tiistaina saapuneet turistit virittivät suojamaskit kasvoilleen. Kaukana Italiasta sijaitseva Moldova lisäsi rajavalvontatoimenpiteitä alkuviikosta, kun Italiassa oli todettu koronavirustapauksia.Dumitru Doru / EPA

Terveysalan asiantuntijat kehottavat malttiin koronaviruksen kanssa ja arvioivat, että Italiassa päättäjät ylireagoivat taudin käsittelyssä. EU:n komissio taas pyrkii hillitsemään (siirryt toiseen palveluun) unionin jäsenmaita, että ne eivät sulkisi rajojaan taudin pelossa.

Toppuuttelusta huolimatta markkinat ovat reagoineet voimakkaasti ja pörssikurssit ovat pudonneet rajusti alkuviikolla. Koko maailmantalous horjuu taudin vuoksi.

Kiinan-kauppa seisoo eivätkä länsimaiset yritykset saa osia valmistamiinsa laitteisiin. Matkailu on vähentynyt ja Lapin palvelujen kauppa hiljentynyt. Maailman hotelli-, lento- ja luksusbisnekset ovat jo kärsineet.

Miten pelko vaikuttaa?

Jos päättäjät ylireagoivat kansan panikoidessa, koronaviruksesta voi tulla pitkä taka-askel maailmantalouteen.

– Suurin kielteinen koronaviruksen talousvaikutus tulee toimenpiteistä, joita tehdään viruksen leviämisen estämiseksi, ei viruksesta itsestään, Morningstarin markkina-analyytikko Jelena Sokolova huomauttaa.

Virukseen kuolleiden määrä ei ole hänen mielestään suuri suhteutettuna moneen muuhun tautiin, ja hyvää on myös se, että moni paranee siitä ilman hoitoa.

– Taloutta vahingoittavat nyt ennen kaikkea varotoimenpiteet, Sokolova sanoo.

Morningstar-analyysiyhtiön analyytikko Jelena Sokolova.
Jelena Sokolova analysoi työkseen etenkin luksustuoteyhtiöiden markkinoita Morningstar-sijoitustutkimusyhtiössä Amsterdamissa. Esimerkiksi kalliita vaatteita myyvien yhtiöiden liikevaihdosta noin kolmasosa on tullut Kiinasta, ja nyt kauppa siellä seisoo.

Sokolovan mielestä Eurooppa saattaa ajautua erityisen huonoon tilanteeseen, koska keinot talouden piristämiseksi ovat vähäiset.

– Markkinoilla on huolia, että rahapolitiikalla ei voida enää piristää taloutta Euroopassa.

Miksi paniikki iski juuri nyt?

Kun vielä viime viikolla näytti siltä, että viruksen leviäminen saatetaan pystyä rajaamaan Kiinaan, nyt kuva on rikottu.

Tällä viikolla on käynyt selväksi, että taudin kanssa joutuvat joka tapauksessa kamppailemaan monet maat.

– Vaikka sairastuneet esimerkiksi Italiassa ovat olleet iäkkäitä, tällä kaikella on psykologinen vaikutus. Kun puhutaan eristyksistä ja karanteeneista, ihmiset alkavat hamstrata ruokaa eivätkä kuluta, vaikka se olisi kuinka irrationaalista. Näin riskit yrityksillekin nousevat ihan uudelle tasolle, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.

Kun ihmiset eivät enää kuluta, kysyntä taloudessa sakkaa. Samaan aikaan heikkenee tarjonta, kun tehtaita ja työpaikkoja suljetaan viruksen pysäyttämisen toivossa.

Euroopassa kasvu oli kituliasta jo ennen koronavirusta.

– Hyvässä tapauksessa kasvu olisi voinut olla tänä vuonna prosentin luokkaa. Tehtaiden ei tarvitse hirveän monta päivää olla kiinni, että se kasvu pyyhitään pois, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Jan von Gerich
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mielestä ihmisluontoon kuuluu, että ylireagoidaan ongelmien levitessä. Markkinat saattavat tehdä niin nytkin, hän sanoo.Patrik Schauman / Yle

Voiko maailmantalous romahtaa?

Koronavirukseen pätee tieto lisää tuskaa -ilmiö. Alkuun tietoa oli vaikea saada. Nyt taudin etenemistä ja reaktoita voidaan seurata reaaliajassa. Paniikki siirtyy markkinoihin ja talouteen.

Epävarmuutta on myös siitä, millaisia päätöksiä valtioiden tasolla tehdään tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Ranskassa viranomaiset ovat huolestuneet virheellisten tietojen leviämisestä. Siellä puhutaan epidemian ohella "infodemiasta" (siirryt toiseen palveluun), koska virheellinen tieto tarttuu kuin virus. Infodemia-termiä on käyttänyt (siirryt toiseen palveluun) myös Maailman terveysjärjestö WHO.

Von Gerich ei usko, että koronavirus voisi varsinaisesti romahduttaa maailmantaloutta.

– Kaikki mahdollisuudet on kuitenkin olemassa, että tästä tulee huomattavasti pahempi isku taloudelle kuin tällä hetkellä ajatellaan.

– On aitoja riskejä siitä, että tästä tulee jotain isompaa globaalilla tasolla, suurempia tappioita, mutta ihan hyvin voidaan myös olla tilanteessa, että markkinat nyt ylireagoivat, von Gerich sanoo.

Miksi ebola tai sars eivät vaikuttaneet yhtä rajusti?

Koronavirusta on verrattu esimerkiksi vuosituhannen alun sars-epidemiaan. Kiinan merkitys maailmantaloudelle oli tuolloin kuitenkin nykyistä pienempi. Sarsin leviäminen saatiin myös varsin nopeasti hallintaan.

Maailma on muuttunut, koska käytännössä kaikki kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat jollain tavoin riippuvaisia Kiinasta. Vaikka jättimaan talous pikku hiljaa käynnistyisi, alkuvuoden halvaantumisesta jää syvä kuoppa.

EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.
EK:n pääekonomisti Penna Urrila arvioi, että koronavirus on ennennäkemätön kysyntä- ja tarjontasokki taloudelle. Kysyntää ei ole, kun ihmiset eivät kuluta. Tarjonta surkastuu, kun tehtaita ja kauppoja on suljettu.Marjut Hentunen

Monet nykyaikaiset yritykset ovat rakentaneet tuotantoketjunsa tiukoiksi niin, että tavaraa tulee ulos "jatkuvasti ja häiriöittä". Kun yksi ketjun osa eli Kiina otetaan pois, yritysten toiminta voi alkaa EK:n Urrilan mukaan hyytyä muutamassa viikossa.

– Häiriöt voivat tulla yllättäviin paikkoihin. Jos autoteollisuudesta puuttuu komponentteja tai osia, niin korvaavia vaihtoehtoja ei välttämättä ole, Urrila sanoo.

Monet yritykset Volvon (siirryt toiseen palveluun) Göteborgin-tehtaista viinayhtiöihin (siirryt toiseen palveluun) ovat jo nyt kertoneet tuloksensa kärsivän selvästi.

Urrila ja von Gerich uskovatkin, että tämän jälkeen yritykset saattavat lyhentää hankintaketjujensa lonkeroita eli alkavat hankkia osia ja komponentteja lähempää.

Dow Jones -teollisuusosakket
Samuli Huttunen / Yle

Miten yksi pieni virus voi mullistaa maailman?

Mitä laajemmalle koronavirus leviää, sitä enemmän se vaikuttaa koko maailmanlaajuiselta pandemialta. Jos virus leviää yhtä laajaksi kuin tavallinen influenssa, se koettelee terveydenhoitojärjestelmiä ja talouksia.

– Esimerkiksi Kiinassa rakennettiin uusia sairaaloita, kun terveydenhoidon paikat loppuivat, Urrila sanoo.

Siksi talouselämä toivoo viranomaisilta tarkkaan harkittuja ja oikein ajoitettuja toimia. Von Gerichin mielestä jossain vaiheessa tulee piste, jolloin liikkumisen rajoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Silloin todetaan että emme pysty estämään taudin estämistä, ja nyt pyritään auttamaan sairaita sen sijaan, hän sanoo.

Urrila on samaa mieltä.

– Emmehän me pyri influenssaakaan karanteeneilla rajaamaan. Jos epidemia laajenee jossain vaiheessa paljon, torjuntatoimissa täytyisi nostaa kädet ylös. Ei olisi koko väestön tasolla kestävää, jos oireettomia ihmisiä pidettäisiin pitkään karanteenissa, Urrila sanoo.

Oikeanlaisella viranomaisten viestinnällä voidaan välttää ihmisten panikointi ja irrationaalinenkin toiminta.

Vakavimmat vaikutukset Suomen taloudelle on siitä, jos virus leviää suuremmissa kauppamaissa eli esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Benelux-maissa tai Pohjoismaissa.

– Sieltäkin vaikutus tulee sitä kautta, miten voimakkailla toimilla taudin leviämistä pyritään patoamaan, Urrila sanoo. Esimerkiksi rajojen sulkeminen voi olla näennäistä toimintaa, jolla ei olisi todellista vaikutusta. Oireeton henkilö voi kantaa tautia eteenpäin siitä huolimatta.

Aiheesta lisää:

Uskaltaako ulkomaille lähteä? Korvaako vakuutus, jos joudut karanteeniin? Kysyimme 14 kysymystä koronaviruksesta asiantuntijalta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan