1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ylioppilaskirjoitukset

Arvosanojen korotusinto vetää väkeä ylioppilaskirjoituksiin – lukiolainen Sini Ojala: ”Koepäivänä salissa istuu tosi paljon porukkaa”

Todistuksella on tärkeä merkitys opiskelijavalinnoissa. Arvosanojen korotusmahdollisuudet lisääntyivät viime syksynä. 

Sini Ojala, Tiara Visser ja apulaisrehtori Sami Peltonen valmistautuvat ylioppilaskirjoituksiin. Nuoret heittävät hetkeksi mielestään opiskelujen jatkamisen ja keskittyvät vain kirjoituksiin. Kuva: Minna Rosvall / Yle

TURKU Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuu tänä keväänä aiempaa enemmän arvosanojen korottajia. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan koko maassa uusimisia on noin 17 prosenttia ilmoittautumisista eli noin 5 prosenttiyksikköä enemmän aiempiin keväisiin verrattuna. Yhteensä kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuu noin 43 000 kokelasta eli noin 3 000 enemmän kuin keväällä 2019.

Turun klassillisen lukion opiskelija Sini Ojala on suorittanut jo syksyllä osan kokeista ja nähnyt innon.

– Koepäivänä huomaa, että salissa istuu tosi paljon porukkaa.

Turun iltalukion apulaisrehtori Sami Peltonen kertoo, että kirjoituspaikkana toimiva Turun VPK:n talo alkaa jo käydä ahtaaksi.

– Äärirajoilla ollaan. Meillä on enimmillään kirjoittajia 180 äidinkielen kokeessa ja englannin kokeessa. Seinät tulevat vastaan.

Turun VPK:n talo on Turun iltalukion käytössä ylioppilaskirjoitusten aikana. Tilat ovat käymässä ahtaiksi. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Kaikki eivät halua pohtia opiskelijahakuja vielä

Sini Ojala, Tiara Visser ja Maiju Aaltonen osallistuvat opettaja Anniina Saksan valokuvauskurssille. Kaikki kolme valmistautuvat täysillä myös ylioppilaskirjoituksiin, jotka alkavat tiistaina 10. maaliskuuta. (siirryt toiseen palveluun)

Maiju Aaltoselle ylimääräistä jännitystä toi yhden kurssin puuttuminen. Hän saa sen kuitenkin suoritettua, ja valmistuminen on mahdollista.

– En tiedä, mihin haluan mennä opiskelemaan, joten sen takia en osaa ottaa paineita. Pelkään, etten tule tekemään tarpeeksi töitä. On helpottavaa, että pystyy korottamaan arvosanoja ja keskittymään joihinkin aineisiin.

Tiara Visser ja Sini Ojala haluavat siirtää paineet opiskelijavalinnoista tulevaisuuteen.

– Haluan selvitä näistä kirjoituksista ja yrittää parhaani, kertoo Visser.

– Yritän keskittyä näihin kokeisiin ja toivon, että jatkossakin on yhä pääsykokeita ja pääsee tekemään niitä, pohtii Ojala.

Ojala ja Visser aikovat kerrata ahkerasti kavereiden kanssa vielä ennen kirjoituksia. Maiju Aaltonen aikoo syödä kunnolla ja levätä, kunhan saa ensin kaiken luettua.

Turun klassillisen lukion opettaja Anniina Saksa pitää valokuvauskurssia. Abiturientit Tiara Visser, Sini Ojala ja Maiju Aaltonen opiskelemassa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Uusiminen ja korottaminen vaativat työtä

Viime syksystä lähtien kokelailla on ollut aiempaa enemmän uusimismahdollisuuksia. Uusi ylioppilastutkintolaki astui voimaan 1. elokuuta 2019. Lakimuutoksen myötä kaikki kokelaat voivat uusia hyväksyttyjä kokeitaan rajoituksetta.

Kokelaat, joilla tutkinnon suorittaminen on kesken, voivat uusia hylätyn kokeen kolme kertaa välittömästi seuraavina kolmena tutkintokertana.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että valtaosa uusimisista tapahtuu jo tutkinnon aikana. Eniten uusitaan hylättyä arvosanaa ja toiseksi eniten C-arvosanaa.

– Korkeakoulujen todistusvalinta aiheuttaa tässä vaiheessa osittain turhiakin huolia. Noin prosentti ylioppilaista saa viisi laudaturia tai enemmän. Opiskelupaikkoja löytyy kohtuullisillakin arvosanoilla, sanoo Tähkä.

Turun iltalukion apulaisrehtori Sami Peltonen kertoo, että yli puolet opiskelupaikoista jaetaan ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

– Pitkästä matematiikasta saa paljon pisteitä, ja sitä kirjoitetaan paljon. Viime vuoteen verrattuna sen kirjoittajia on meillä yli 30 prosenttia enemmän kuin viime keväänä.

Uusittu ja korotettu ylioppilaskokeen arvosana on hyödynnettävissä kaikkien hakukohteiden todistusvalinnassa, toisin kuin kertakäyttöiset valintakoetulokset. Arvosanan korottaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Se vaatii yleensä pitkäjänteistä ja tavoitteellista työskentelyä osaamisen kehittämiseksi.

Turun iltalukion opettaja Perttu Päkilä esittelee ylioppilaskirjoitusten koetta, jota kurssilaiset harjoittelevat. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Iltalukio toivottaa korottajat tervetulleiksi

Turun iltalukion apulaisrehtori Sami Peltonen on ylioppilastutkintolautakunnan kanssa samaa mieltä siitä, että arvosanojen korottamiseen tarvitaan ahkeraa opiskelua. Hänen mielestään korottamisen taustalla on kaunis ajatus elinikäisestä oppimisesta. Käytännössä on siis lisätty mahdollisuuksia siihen, että vanhemmallakin iällä voi osoittaa kykynsä ja hankkia haluamansa opiskelupaikan.

Peltonen muistuttaa, että arvosanojen korottaminen yksin voi olla vaikeaa. Yle on kertonut aiemmin, että matematiikan korostuminen todistusvalinnassa on saanut abit valmennuskursseille.

Kunnallinen aikuislukio on Peltosen mielestä edullinen vaihtoehto.

– Kun varsinaiset lukio-opinnot on saanut maaliin, maksut ovat lähinnä nimellisiä eli aikuislukiota ylläpidetään verovaroilla. Haluamme antaa kaikille mahdollisuuden jatkaa opintoja.

Käytännössä vuosimaksuksi tulee hänen mukaansa korkeintaan 150 euroa.

– Yritämme auttaa opiskelijoita kaikin mahdollisin keinoin eli opintomateriaalit eivät välttämättä ole sidottuja aina yhteen tiettyyn kustantajaan ja tiettyyn vuosikertaan. Meillä on kirjasto, josta saa maksutta kirjoja lainaksi opintojen aikana, kertoo Peltonen.

Lue lisää:

Matematiikan korostuminen todistusvalinnassa saa abit valmennuskurssille – “Ennen kuin ehdin kertoa loppuun, vanhemmat sanoivat että mene”

Pääsykokeiden uudistuksen piti vähentää valmennuskursseja, mutta miten kävi? Lukiolaisille myytyjen kurssien määrä moninkertaistui