1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuoppaisella tiellä ambulanssikyytikin kestää kauemmin – Suomessa on tuhansia kilometrejä huonoja teitä, katso kartasta oman kuntasi tilanne

Huonoimpaan luokkaan kuuluvat tiet aiheuttavat ylimääräisiä kuluja niin tienpitäjälle kuin -käyttäjällekin.

tieverkot
Ensihoitaja Marko Mikkonen ja sairaankuljettaja Marko Lahtinen istuvat ambulanssissa.
Ensihoitaja Marko Mikkosen (edessä) mukaan kuoppaisilla teillä kaikki hoitotoimenpiteet eivät onnistu. Toisinaan sairaankuljettaja Marko Lahtisen on yksinkertaisesti ajettava ambulanssi tien sivuun ja pysäytettävä.Ville Välimäki / Yle

Selvä enemmistö Suomen tieverkosta on tilaston perusteella hyvässä tai jopa erittäin hyvässä kunnossa. Väyläviraston kokoamissa kuntotiedoissa (siirryt toiseen palveluun) kahteen parhaaseen luokkaan kuuluu päällystetyistä tiemetreistä yli 60 prosenttia. Mutta vastaako tilasto todellisuutta? Ei välttämättä, myönnetään virastosta.

Väylävirasto luokittelee tiet viiteen kuntoluokkaan. Parhaassa viitosluokassa tie on uutta vastaava. Huonoimmassa, nurinkurisesti ykköseksi nimetyssä luokassa tie ei ole enää hyväksyttävässä kunnossa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia myös käyttäjälle.

Huonoja tai erittäin huonoja teitä on Suomessa tuhansia kilometrejä. Eikä ongelma koske vain hiljaisia sivuteitä. Myös osa pääväylistä on huonossa kunnossa.

Kerromme tässä jutussa neljä tarinaa siitä, miten tieverkon kunto näkyy tienkäyttäjien arjessa. Alempana jutun kartasta voit katsoa, kuinka paljon kotikunnassasi on huonoimpiin luokkiin kuuluvia tieosuuksia.

Heiluvassa ambulanssissa eivät mittaukset onnistu

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitaja Marko Mikkonen tasapainoilee tärisevän ja heittelehtivän ambulanssin peräosassa ja kaivaa esille monitoria. Vanhassa asvalttitiessä on kuoppia ja kolhuja.

Ambulanssin koneet, laitteet ja tavarat pitävät korvia huumaavaa kolinaa.

– Avunsaanti viivästyy, sairaalaan pääsy viivästyy, me työntekijät ja potilaat kärsimme, ja myöskin kalusto kärsii. Pitkässä juoksussa tällaisella tiellä autokaan ei pysy kunnossa, luettelee Mikkonen huonojen teiden aiheuttamia ongelmia.

Kehnolla tiellä kaikkia toimenpiteitä ei voida edes tehdä.

– Emme saa huonokuntoisella tiellä potilaasta luotettavia mittauksia, kuten otettua monitorilla sydänkäyrää tai sydänfilmiä. Tippaa ei tarvitse laittaa, koska kädet eivät pysy paikallaan, kertoo Mikkonen.

Ensihoitaja Marko Mikkonen istuu ambulanssissa.
Ensihoitaja Marko Mikkosen mukaan huonoilla teillä täristely saattaa saada potilaan kysymään, että "kuinka vanha tämä auto oikein on, kun näin rämisee".Kati Turtola / Yle

Kenttäjohtaja Harri Äijälä sanoo, että huonokuntoiset tiet eivät sinällään vaaranna potilasturvallisuutta, mutta esimerkiksi sivuun ajaminen hidastaa matkaa ja saattaa siten olla riski potilaalle.

– Huonot tiet aiheuttavat yksiköille pysähdyksiä, kun joudutaan vetämään sivuun, jos hoitaminen on autossa hankalaa. Jos tiessä on isoja reikiä, niin rengasrikot ja kaikki tällaiset ovat konkreettisia uhkia.

Surkeimpia teitä on yli 3500 kilometriä

Päällystettyä, valtion ylläpitämää tietä on Väylän tilastossa yhteensä noin 55 000 kilometriä. Kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu tästä yli 7600 kilometriä. Jos nämä pistettäisiin yhteen jonoon, ajettavaa riittäisi viisi kertaa Hangosta Nuorgamiin ja vielä melkein Rovaniemelle asti takaisinpäinkin.

Kaikkein huonoimmassa luokassa on yli 3500 tiekilometriä. Käytännössä nämä tiet ovat niin huonossa kunnossa, että vähintään niillä liikkuvien omaisuus on vaarassa. Suurin osa huonoimmista teistä on yhdysteitä, eli neli- ja viisinumeroisia.

Vilkkaasti liikennöidyistä valtateistä kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu 872 kilometriä, eli sama matka kuin Nelostietä Helsingistä Pelloon.

Kartasta voit valita oman kotimaakuntasi ja vertailla kunnittain kuinka suuri osa teistä kuuluu huonoimpiin luokkiin. Juttu jatkuu kartan jälkeen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Moottoritien monttu oli katkaista Tuubakimalaisen lennon

Lahtelaisduo Tuubakimalainen kiertää maata vuosittain 50 000 kilometriä. Missiona on tutustuttaa koululaiset klassiseen musiikkiin. Usein kohteena ovat Lapin kyläkoulut, joten soitinlastissa olevalla farmari-Mersulla on ajettava myös syrjäisiä teitä.

– Me näemme tosi paljon teitä ja suurin osa niistä on hyvässä kunnossa, tuubisti Harri Lidsle kehuu.

– Aina on perille päästy, toteaa kosketinsoittaja Matti Hussikin.

Harri Lidsle ja Matti Hussi
Tuubakimalaisen Harri Lidsle ja Matti Hussi arvioivat teiden kunnon keskimäärin aivan hyväksi. "Aina on perille päästy."Annu Passoja / Yle

Tämän talven Lapin-kiertueella tosin perille pääsy oli ensi kerran uhattuna, kun miehet nousivat Keminmaassa moottoritien ramppiin kohti Rovaniemeä.

– Iltahämärässä ajettiin ja ehkä puoli sekuntia ennen näin sen montun. Tiesin että kohta kolahtaa ja sitten kuului ihan mahtava pum, ratissa ollut Lidsle kertaa.

Tien laidassa odotti samaan kuoppaan ajaneita ja hinausta odottaneita autoja. Kaksikko jatkoi soikeilla vanteilla mateluvauhtia Rovaniemelle ja korjaamolle. Korvaushakemus Lapin ELY-keskukselle on jo lähetetty.

ELY-keskuksesta kerrotaan, että rampin päällyste oli lähtöjään huono, ja rankka vesisade, sahaava lämpötila ja vilkas hiihtolomaliikenne viimeistelivät kohtalokkaan montun. Hyvä uutinen on, että kesällä koko rampin päällyste uusitaan.

"Mustasaaressa ajetaan siellä, missä on tietä"

Laura Torkkelin työmatka Mustasaaren Koivulahdesta Vaasaan Kosköntietä pitkin muistuttaa perunapeltoa. Paikkauksia erittäin kuoppaisella Kosköntiellä on tehty useaan otteeseen, mutta tie kaipaisi kunnon asfaltointia. Torkkeli on ajanut tietä päivittäin jo kymmenen vuoden ajan.

– Ehkä tähän on jo tottunutkin.

Mustasaarelainen Laura Torkkeli kuoppaisella Kosköntiellä.
Kosköntie Mustasaaressa on luokiteltu kummastakin päästään erittäin huonoksi. Laura Torkkeli joutuu käyttämään tietä päivittäin.Merja Siirilä / Yle

Turhautuminen tien kuntoon sai kuitenkin Torkkelin lataamaan Facebookiin videon (siirryt toiseen palveluun) perheen työmatkan varrelta. Video kirvoitti paljon keskustelua.

– Joku oli mielestäni hyvin kommentoinut, että Kiinassa ajetaan vasenta puolta, Mustasaaressa siellä, missä on tietä.

Mustasaaren Kosköntietä käyttävät ovat tehneet lukuisia ilmoituksia tien huonosta kunnosta. Suurempia kunnostustöitä ei ole kuitenkaan tehty, vaikka tie johtaa uudelle asuinalueelle.

Moni pohtii, pysyykö auto ehjänä vai olisiko vaihtoehtoisia reittejä.

– Koskön kautta päästään kotiin, jos me halutaan. Se on tietysti pitempi, hiekkatie ja hitaampi kuin Kokkolantie, jota tullaan yleensä, Torkkeli pohtii.

Ammattikuskeille sovellus tien kunnon raportoimiseen?

Kuljetusliike Haverisen toimitusjohtaja Janne Haverinen kuulee kuljettajiltaan jatkuvasti heikentyneestä tienpidosta. Kunnossapito on havaintojen mukaan laskenut ja korjausvelka kasvaa. Reikiä on tien pinnassa enemmän kuin ennen.

– Tämän tästä törmäämme huonoon tienpitoon tai jopa tilanteeseen, ettei tietä ole hoidettu ollenkaan. Raskaan liikenteen ajoneuvojen alustarakenteissa tämä tuntuu ja renkaat ovat kovilla, kertoo Haverinen.

Janne Haverinen seisoo ulkona rekka taustalla
Kuljetusliike Haverisen toimitusjohtaja Janne Haverisen mukaan teiden kunto alkaa jo näkyä alan yritysten kukkarossa pitkällä aikavälillä, sillä kalusto kuluu huonoilla teillä aiempaa nopeammin.Marko Väänänen / Yle

Kuljetusliikkeen pomolla olisikin vinkki tienpitäjälle, jotta reiät asfaltin pinnassa saataisiin korjattua nopeammin.

Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön Porokello-applikaatio, jonne pystyi ilmoittamaan tiellä olevista poroista. Käyttäjiä Porokello varoitti mahdollisesta porotokasta ja -vaarasta.

– Nyt vastaavanlaista voitaisiin kokeilla niin, että ammattikuljettaja ilmoittaisi tienpitäjälle tieosuudesta, jossa on liikennettä haittaava este, kuten reikä asfaltissa, kertoo Haverinen.

Kuntotilasto laahaa todellisuudesta jäljessä

Väyläviraston kokoama data teiden kunnosta ei ole ajantasainen, mikä johtuu siitä, että teiden kuntoa mitataan sitä harvemmin, mitä vähemmän liikennettä tieosuudella on.

– Jos jokin tie – varsinkin vähäliikenteinen – on esimerkiksi tänä talvena reikiintynyt pahasti, niin voi olla, että se näkyy Väylän järjestelmissä ja sitä kautta tilastoissa vasta vuosien päästä, sanoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen.

Esimerkiksi neli- ja viisinumeroisista yhdysteistä lähes kaikki tarkastetaan vain neljän vuoden välein.

Reikä tiessä Kehä II:lla(Kilonväylä) Espoossa.
Päällyste voi olla huonossa kunnossa myös paljon liikennöidyillä väylillä. Kuva on Kehä 2:lta eli Kilonväylältä, missä liikkuu lähes 60 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.Ronnie Holmberg / Yle

Tilastovinoumaa syntyy myös siitä, että kaksiajorataisista teistä kuten moottoriteistä tilastoidaan jokainen kaista erikseen, kun taas yksiajoratainen tie luokitellaan koko leveydeltä, molemmat kaistat mukana.

Näin esimerkiksi kilometri hyväkuntoista nelikaistaista moottoritietä näkyy tilastossa neljänä kilometrinä hyväkuntoiseksi luokiteltua tietä. Jos yksi kaista on huonokuntoinen koko kilometrin matkalta, tulee tilastoon kolme hyvää ja yksi huono tiekilometri.

Samanpituinen pätkä kaksikaistaista kantatietä tilastoidaan vain yhteen kertaan. Juho Meriläinen Väylästä kertoo, että tarkempaan tilastointiin ollaan siirtymässä tulevaisuudessa myös kaksikaistaisten teiden osalta.

Keskustele aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Rikkoutuneet vanteet ja renkaat voivat olla pian historiaa – Suomessa testataan ainetta, joka paikkaa teiden kuopat rajullakin pakkasella

Tänä kesänä rahaa riittää vain vilkkaimpien teiden korjaamiseen – Maanteitä päällystetään merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina

Lue seuraavaksi