Anni Eresmaa-Korhonen murehti hedelmällisyyttään jo 22-vuotiaana – gynekologi: “Joillakin kolmekymppisillä juna lasten saantiin on jo mennyt”

Moni yli kolmekymppinen nainen haluaa nyt lääkäriltä arvion hedelmällisyydestään.

hedelmällisyys
Anni Eresmaa Korhonen lähikuvassa.
Aikuisuuden kynnyksellä Anni Eresmaa-Korhonen oli varma, ettei halua lapsia. Mieli muuttui yhtäkkiä.Ari Haimakainen / Yle

Kun Anni Eresmaa-Korhonen oli parikymppinen, hänen kuukautisensa olivat hyvin kivuliaat ja kierto epäsäännöllinen. Se herätti huolen omasta hedelmällisyydestä.

– Kuukaudesta meni pari päivää huutoitkiessä kipujen takia. Ajattelin, että se ei voi olla normaalia.

Samoihin aikoihin Eresmaa-Korhonen ja hänen puolisonsa alkoivat toivoa lasta. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan onnistunut yrityksestä huolimatta.

Yksilölliset erot naisen hedelmällisyydessä ovat suuria, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi munasarjojen toiminnan hiipuminen iän myötä tapahtuu yksilöllisessä tahdissa.

Hedelmällisyys voi laskea, vaikka vaihdevuosiin olisi vielä pitkä aika.

– Valitettavasti joillakin kolmekymppisillä juna lasten saannin suhteen on jo mennyt. Nelikymppisillä se on jo hyvin yleistä, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskea voimakkaasti 35-vuotiaana, sanoo lapsettomuuteen erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen.

Äiti kahden pienen lapsensa kanssa.
Anni Eresmaa-Korhonen tuli äidiksi nuorena, mutta tie ei ollut ongelmaton.Laura Kosonen / Yle

Voiko kolmekymppinen mittauttaa hedelmällisyytensä?

Voiko nainen selvittää lääkärissä, milloin päätös lapsen hankkimisesta on viimeistään tehtävä?

– Lääkäri ei voi antaa “parasta ennen” -päivämäärää. Ei ole olemassa myöskään yksittäistä laboratoriotestiä, jolla asia selviäisi. Tilannetta voidaan kuitenkin kartoittaa ultraäänitutkimuksella ja tietyillä laboratoriokokeilla, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.

Hedelmällisyyttä arvioidaan aina osana lapsettomuuden hoitoa. Yksityiset lapsettomuusklinikat tarjoavat nyt hedelmällisyysneuvontaa myös muille kuin lapsettomuudesta kärsiville. Kysyntä on kasvussa.

Suurin asiakasryhmä ovat yli 35-vuotiaat itselliset naiset, kertoo InOva-klinikalla Kuopiossa työskentelevä Paula Kuivasaari-Pirinen. He haluavat selvittää, onko vielä aikaa etsiä kumppania, jonka kanssa perustaa perhe.

Hedelmällisyysneuvonnan kasvavasta kysynnästä kerrotaan myös lääkärikeskus Mehiläisen Felicitas-klinikoilta.

– Pidän tätä hyvänä asiana. Harhakuva hedelmällisyyden säilymisestä liki vaihdevuosi-ikään asti alkaa karista, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Johanna Sirenne-Raivio Lappeenrannan Felicitas-klinikalta.

Gynekologi Paula Kuivasaari-Piristä
Lapsettomuuslääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen tapaa työssään viikoittain naisia, jotka ovat heränneet lapsitoiveeseen liian myöhään.Sami Takkinen / Yle

50-vuotiaan munasarja kolmekymppisellä

Lapsettomuuslääkärit kertovat, että vastaanotolla tapaa viikoittain asiakkaita, jotka ovat heränneet lapsitoiveeseen liian myöhään.

– Iän merkitystä ei voi kumota lapsettomuushoidoilla. Jos toive lapsesta on olemassa, kehotan pohtimaan, voisiko ehkäisyn jättää pois jo nyt eikä “joskus myöhemmin”, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.

Moni luulee, että hyvä terveys ja hyvä kunto ja terveet elintavat ovat suoraan tae hedelmällisyyden säilymisestä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan iän vaikutus hedelmällisyyteen on armoton.

Valtaosalla kolmekymppisistä naisista munasarjat toimivat vielä täydellä teholla, mutta joskus gynekologi tapaa vastaanotolla naisia, joiden munasarjat ovat saman näköiset kuin 50-vuotiaalla.

Äiti pihatiellä kahden pienen lapsensa kanssa.
Anni Eräsmaa-Korhosen kuukautiskierto oli epäsäännöllinen ja kovien kipujen aiheuttajaksi paljastui endometrioosi. Molemmat voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen.Laura Kosonen / Yle

Syy selvisi vasta tarkemmissa tutkimuksissa

Anni Eresmaa-Korhonen halusi selvittää kuukautiskipujensa syytä ja hedelmällisyyttään. Ultraäänitutkimuksessa ei näkynyt mitään poikkeavaa, mutta tarkemmat tutkimukset paljastivat endometrioosin.

Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa myös kohdun ulkopuolella. Sitä esiintyy noin yhdellä naisella kymmenestä, ja se voi vaikuttaa hedelmällisyyteen.

– Lasta ei kuulunut. Olin kaveripiirissäni ensimmäinen, joka ylipäätään halusi lapsia. Ei ollut ketään, jonka kanssa jakaa pettymyksen tunteet. Se oli raastavaa kuukausi toisensa perään, Eresmaa-Korhonen kertoo.

Kun yritystä oli takana jo hyvä tovi, lääkärin kanssa sovittiin, että tarkemmat lapsettomuustutkimukset aloitettaisiin seuraavana keväänä. Pian sen jälkeen, noin vuoden yrittämisen jälkeen, raskaustesti näytti plussaa. Esikoinen Aku Korhonen syntyi lokakuussa 2016.

Nainen imettää vauvaansa.
Perheen kuopus Elvi sai alkunsa helpommin kuin esikoinen Aku.Laura Kosonen / Yle

Hormonitestit kertovat munasarjojen toiminnasta

Omaa hedelmällisyyttä on vaikea arvioida itse. Huolestuttava merkki on, jos aiemmin säännöllinen kuukautiskierto lyhenee tai kuukautiset jäävät kokonaan pois.

Gynekologi voi tehdä kokonaisarvion naisen hedelmällisyydestä. Siihen kuuluu kohdun ja munasarjojen ultraäänitutkimus, jossa munasarjoista lasketaan kehitysvaiheessa olevia munarakkuloita. Niiden vähäisyys voi kertoa munasarjojen toiminnan hiipumisesta.

Tietoa munasarjojen toiminnasta saadaan myös tietyillä hormonitesteillä. AMH- ja FSH-nimisiä hormoneja mittaavat verikokeet kertovat munasarjojen toiminnasta ja reservistä. AMH-arvo laskee iän myötä, mutta se ei kerro lyhyen aikavälin mahdollisuuksista tulla raskaaksi.

– Jos arvo on matala ikään nähden, ei ehkäisyn pois jättämistä kannata lykätä montaa vuotta, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että hedelmällisyyteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin munasarjojen toiminta.

– Lisäksi tarvitaan terveet munanjohtimet ja kohtu sekä tietysti siittiösolut. Raskaaksi tulemisessa on monta muuttujaa, Kuivasaari-Pirinen huomauttaa.

Pieni poika laskee liukumäkeä, äiti valvoo vieressä.
"Lapsia saa tulla lisää, mutta en haaveile iltatähdestä, sillä se ei välttämättä minulta edes onnistuisi", Anni-Eresmaa Korhonen sanoo. Laura Kosonen / Yle

Kiertoa kannattaa seurata

Anni Eresmaa-Korhonen on nyt 26-vuotiaana kahden pienen lapsen äiti. Toinen raskaus alkoi helpommin kuin ensimmäinen, ja kuopus Elvi Korhonen on nyt 10 kuukauden ikäinen. Äidin fysioterapeutin opinnot saavat toistaiseksi odottaa viimeistelyä.

Haasteet hedelmällisyydessä ovat muuttaneet Eresmaa-Korhosen ajatusta siitä, missä järjestyksessä asiat elämässä tapahtuvat. Työura odottaa tulevaisuudessa.

– Kun taustalla on epäsäännöllisiä kuukautisia ja endometrioosia, olen ajatellut, että perhe-elämän aika on nyt. Myöhemmin lasten saaminen olisi saattanut olla paljon hankalampaa, Eresmaa-Korhonen sanoo.

Ystäväpiirissään Eresmaa-Korhonen on edelleen poikkeus, nuori äidiksi. Hän on huomannut, ettei moni nuori nainen välttämättä edes seuraa kuukautiskiertoaan tai kiinnitä huomiota hankaliinkaan oireisiin.

– Vaikka lapsia ei olisi hankkimassa juuri nyt, kannattaa omasta terveydestä kuitenkin huolehtia ja olla perillä, missä mennään, Eresmaa-Korhonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 3.3.2020 kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Teija Englund, 40, on katunut päivittäin 13 vuoden takaista ratkaisuaan – kolme kokemusta Suomea ravisuttavasta lapsettomuudesta

Kaikilla on mielipide synnytystalkoista, mutta tiesitkö näitä asioita hedelmällisyysterveydestä?

Moni herää lapsitoiveeseen liian myöhään – 35 vuotta on naisen hedelmällisyyden valomerkki