Seinäjoki haastattelee 11 kaupunginjohtajakandidaattia – musta hevonen mukaan kisaan viime hetkillä

Ex-puolustusministeri Jussi Niinistö putosi tässä vaiheessa, veli Jaakko Niinistö on mukana. Myös valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen on haastateltavien joukossa.

kaupunginjohtajat
Päivi Nurminen
Seutujohtaja Päivi Nurminen antoi suostumuksensa Seinäjoen kaupunginjohtajan tehtävään aivan viime metreillä. Tampereen kaupunki

Seinäjoen kaupunginjohtajan valintaa valmisteleva ohjausryhmä on päättänyt kutsua haastatteluun 11 kaupunginjohtajakandidaattia.

Haastatteluun kutsutaan Jari Jokinen, Jaakko Kiiskilä, Linda Leinonen, Markku Lumio, Juha Luukko, Tanja Matikainen, Jaakko Niinistö, Olli-Poika Parviainen, Petteri Portaankorva ja Ilari Soosalu. Haastattelukutsun saa myös suostumuksensa antanut Päivi Nurminen.

Haastateltavat valittiin kaikkiaan 17 hakijan joukosta. Hakijoista pudotettiin tässä vaiheessa pois muun muassa entinen puolustusministeri Jussi Niinistö.

Uutena nimenä haastattelukierroksella esiin nousee Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen. Hän on antanut suostumuksensa tehtävään aivan viime metreillä, eikä hän ollut hakijoiden tai suostumuksensa antaneiden joukossa, kun haku viime viikolla päättyi.

Vuonna 1963 syntyneellä Nurmisella on pitkä kokemus kuntahallinnosta. Seutujohtajana hän on toiminut 14 vuotta ja sitä ennen hän toimi Tampereen kaupungin kehittämispäällikkönä.

Nurminen sanoo, että Seinäjoki kaupunkina kiinnostaa ja on pantu merkille jo pelkästään sen takia, että se on suuntautunut Tampereelle päin.

Se on asia, josta Nurminen haluaa keskustella enemmänkin Seinäjoen kaupungin päättäjien kanssa.

– Seinäjoki on ollut aktiivinen kehittämisasioissa, se on yksi supistuvan Suomen kasvukeskuksista, jossa elinvoimatekijät ovat hyvässä kunnossa, listaa Nurminen.

Seinäjokea koskevat kehittämisajatuksensa hän lupaa tuoda esiin työpaikkahaastattelussa.

– Nyt tämä asia on niin tuore, että en halua vielä sen enempää kommentoida.

Niinistön veli jatkossa, entinen ministeri ei

Jussi Niinistö ei päässyt jatkoon, mutta haastateltavien joukkoon pääsi Niinistön veli, Jaakko Niinistö.

Vuonna 1975 syntynyt Jaakko Niinistö on Vantaan kaupungin kasvupalvelujohtaja. Hänen valintansa tehtävään vuonna 2015 herätti huomiota, koska hänestä tuli ensimmäinen perussuomalainen kuntajohtaja.

Ennen valintaansa apulaiskaupunginjohtajaksi hän oli Vantaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä.

Nykyisin Jaakko Niinistö kertoo olevansa puolueisiin sitoutumaton.

Nuorempi Niinistö on tekniikan tohtori ja työskennellyt muun muassa tutkijana Helsingin yliopistossa

Jaakko Niinistö ei ole hakenut Seinäjoen kaupunginjohtajaksi, mutta on antanut suostumuksensa tehtävään.

Jaakko Niinistö.
Jaakko Niinistö ei itse hakenut virkaa, mutta antoi suostumuksen, koska Seinäjoen dynaamisuus houkuttelee häntä.Yle

– Seinäjoki on dynaaminen kasvun kaupunki, jolla on kaikki mahdollisuudet säilyttää elivoimansa. Tällaiset kaupungin ovat harvassa nykyisessä kuntataloudessa.

Niinistön mukaan kaupungin kehittymisen avain on siinä, että nykyinen elinvoima osataan hyödyntää ja myös peruspalveluista muistetaan pitää kiinni.

Soosalun löysi headhunter

Ennen muuta talousasiantuntemusta tarjoaisi Seinäjoen kaupungille Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu. Hän on haastateltavien joukossa.

Soosalu on headhunterin löytö kaupunginjohtajaehdokkaaksi ja on antanut suostumuksensa tehtävään.

– Kaupunki itsessään kiinnostaa, Seinäjoki on monella tavalla mahdollisuuksien kaupunki, hän sanoo.

Soosalu on työskennellyt Kuntaliitossa vuodesta 2013 lähtien, sitä ennen hän toimi Espoon kaupungin taloussuunnittelussa ja Vihdin talousjohtajana.

Etelä-Suomessa uraansa tehneellä Soosalulla on siteitä myös Pohjanmaalle. Hän on opiskellut Vaasassa ja suorittanut varusmiespalveluksen Vaasan Rannikkopatteristossa.

– Aivan selvästi Seinäjoella on jo monia asioita tehty hyvin, mutta jos ympäristöä ajattelee, tärkeätä on tulla hyvin toimeen elinkeinoelämän kanssa. Sillä tavalla yrityksetkin alueella voivat hyvin. Lisäksi kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia ja tsemppaamista pitäisi kehittää sille tasolle, että kaikki voisivat kokea tekevänsä yhdessä asioita kaupunkilaisten hyväksi, Soosalu kertoo.

Haastatteluun kutsutaan kaikki Etelä-Pohjanmaan kandidaatit

Alle nelikymppinen Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen on ehtinyt tehdä jo uraa kuntajohtajana. Hänet valittiin Isojoen kunnanjohtajaksi 29-vuotiaana. Kauhajoen kaupunginjohtajana hän on toiminut reilun kahden vuoden ajan.

Vuonna 1982 syntynyt Leinonen on syntyjään pohjalainen, hän on kotoisin Kristiinankaupungista ja on nuoruudessaan vaikuttanut siellä yhden kauden kaupunginvaltuustossa. Valtuustoon Leinonen tuli valituksi keskustan riveistä.

Leinonen on hallintotieteiden maisteri ja opiskellut kunnallispolitiikkaa.

Kaupunginjohtaja Linda Leinonen Kauhajoen KarhuBasketin kultajuhlassa 19.5.2018
Linda Leinonen on ollut täysillä mukana Kauhajoen koripallohuumassa.Hanne Leiwo/Yle

– Maakunnan keskuskaupungin johtajan paikka on sellainen kerran uralla -tilaisuus. Seinäjoki on mielenkiintoinen kaupunki, jolla on hyvät kasvunäkymät ja paljon menestystekijöitä.

Leinonen haluaisi kehittää kaupunkia kansainvälisemmäksi:

– Seinäjoki on jo nyt monilla mittareilla mitattuna mukana kärkikahinoissa. Yritysten kansainvälistymisen lisäksi tarvitaan sekä työperäistä että opiskeluperäistä maahanmuuttoa, että työvoimaa riittää jatkossakin. Lisäksi kehittäisin maakunnan keskuskaupungin ja muiden kuntien välistä yhteistyötä.

Kokenut konkari haastateltavien joukossa on Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio. Vuonna 1960 Jämsässä syntynyt Lumio sai juuri Kauhavalle kahden vuoden jatkopestin. Hän itse toivoi pitempää jatkokautta ja heittää nyt verkkonsa Seinäjoelle.

Syntyjään keskisuomalainen Lumio on vaikuttanut Pohjanmaalla koko 2000-luvun. Vaasan kaupounginjohtajana hän oli kymmenen vuoden ajan vuosina 2001 - 2010. Kauhavalta pesti aukeni vuonna 2015.

–Olen katsellut Seinäjokea monesta suunnasta, Vaasasta, Jyväskylästä ja Kauhavalta ja Seinäjoessa on potentiaalia monella tavalla, kasvupotentiaalia, elinkeinopotentiaalia ja kulttuuripotentiaalia, sanoo Lumio.

Viime vuosina Lumiolla on ollut haku päällä, toissa vuonna hän haki Kuntaliiton toimitusjohtajan paikkaa ja viime vuoden lopulla hän oli pyrkimässä Rauman kaupunginjohtajaksi.

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Lumio on kunnostautunut aikanaan myös Jyväskylän kunnallispolitiikassa ja heilutti siellä ennen Vaasaan siirtymistä kokoomuksen mandaatilla kaupunginhallituksen puheenjohtajan nuijaakin.

Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.
Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.Pasi Takkunen/Yle

Hänen mukaansa Seinäjoella olisi suuret mahdolisuudet kansainvälistymisessä, joka on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa muutenkin alhaista.

Lumio haluaisi myös parantaa Vaasan ja Seinäjoen välistä keskusteluyhteyttä:

– Ei vieroksuta toisiaan vaan hyödynnetään koko yhteistä voimaa.

Talouden tasapainottaminen ensimmäinen tehtävä

Kurikan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko tuntee Seinäjoen hyvin. 50-vuotias kauppatieteiden maisteri on lähtöisin Nurmosta ja toiminut aikaisemmin Ylistaron kunnanjohtajana ja SEEKin (Seinäjoen elinkeinokeskuksen) johtajana.

Talousosaamistaan Luukkon on harjaanuttanut Suomen Pankin ekonomistina.

Kurikan kaupunginjohtajaksi Luukko päätyi Jalasjärven ja Kurikan kuntaliitoksen kautta. Ennen kuntaliitosta hän oli Jalasjärven kunnanjohtaja vuodesta 2013 lähtien. Jalasjärvelle tullessaan Luukko tuli haastavassa tilanteessa, kun kunta oli nimetty kriisikunnaksi JAKK-sotkujen seurauksena.

–En voinut jättää paikkaa hakematta, kun se maakuntakeskuksessa tuli auki. Seinäjoella on tehty hyviä ja rohkeita ratkaisuja. Kaupungin haasteet ovat ratkaisemista varten. Talouden tasapainoittaminen on ensimmäinen niistä, viime vuoden lukuja Seinäjoki ei enää voi kärsiä.

Juha Luukko
Juha LuukkoPäivi Rautanen / Yle

Tärkeiksi kehittämiskohteiksi Seinäjoelta Luukko nostaa asemanseudun kehittämisen ja yrittäjämäisen toiminnan tuomisen kaupungin organisaatioon.

–Kaupunki tarvitsee koulutettua, osaavaa työvoimaa, linjaa Luukko.

Luukko on toiminut myös hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin (kesk.) valtiosihteerinä 10 kuukautta 2010-2011.

Seinäjoen kaupungin hallinnosta ainoana kaupunginjohtajan tehtävää tavoittelee kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen. Vuonna 1963 Kemissä syntynyt Jokinen on tehnyt jo pitkän uran Pohjanmaalla.

– Ammatillisesti haen uusia haasteita ja 10 vuoden kokemuksen myötä Seinäjoen kaupunkikonsernissa on syntynyt halu kehittää tätä kaupunkia. Eniten kiinnostaa Seinäjoen kehittäminen, Jokinen sanoo.

Lakipykälät tunteva Jokinen on ennen Seinäjoelle siirtymistään ollut Lapuan kaupunginlakimiehenä ja hallintojohtajana.

Seinäjoen kaupunginlakimies Jari Jokinen ja kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki allekirjoitavat asuntomessusopimusta. Oikealla asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen.
Jari Jokinen on ollut pitkään eläkkeelle jäävän kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen työpari.Yle / Pasi Takkunen

Seinäjoella ura on ollut nousujohteinen. Kaupunginlakimiehestä tuli ensin lakiasiain- ja omistajaohjauksen johtaja ja sitten hallintojohtaja.

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Jokinen on toiminut myös Vaasan hovioikeuden viskaalina.

– Näkemykseni mukaan ne alueet ja kaupungit panostavat osaamiseen tulevat pärjäämään maakuntakeskusten ja aisojen kaupunkien välisessä kilpailussa. Panostukset osaamiseen ja koulutukseen takaavat myös työvoimaa yrityksille ja sitä kautta parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Seinäjokelaissyntyisiä mukana hakijoissa

Oikeustieteen tohtori Tanja Matikainen on yksi haastateltavista.

Vuonna 1974 syntynyt Matikainen on hiljattain eronnut Janakkalan kunnanjohtajan tehtävästä, joten uusi pesti on haussa. Matikaisella on aikaisempaakin kokemusta kuntajohtajan tehtävistä, hän oli Sulkavan kunnanjohtaja vuosina 2010 - 2013. Matikainen on työskennellyt myös tutkijana Vaasan yliopistossa

–Olen Seinäjoella kouluni käynyt, ja vanhempani asuvat Seinäjoella edelleen, joten pakkkohan tätä tehtävää oli hakea. Kaupungissa on tehty asioita hyvin ja siellä on eteenpäinmenevä, yrittäjämäinen asenne mistä pidän, Matikainen sanoo.

Seinäjoen kannalta hän pitää tärkeänä myös rata- ja tieasioita, joihin hän on paneutunut jo Janakkalassa.

–Siellä veimme Suomi-rataa ja tie- ja liittymäasioita eteenpäin ja ne asiat ovat tärkeitä Seinäjoellekin.

Tanja Matikainen Turengissa
Tanja Matikaisen juuret ovat Seinäjoella.Timo Leponiemi / Yle

Kutsun haastatteluun sai myös seitsemän vuotta Laukaan kunnanjohtajana toiminut Jaakko Kiiskilä. Hänet tunnetaan Etelä-Pohjanmaalla ja pesäpallopiireissä Nurmon Jymyn entisenä pelaajana.

Kiiskilä on syntynyt vuonna 1976 ja hän koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

Aikaisemmin Kiiskilä on toiminut hallintojohtajana Laukaassa ja Toivakassa.

– Seinäjokea kohtaan on lukkarinrakkautta, olen siellä syntynyt ja Nurmossa lapsuuteni viettänyt. Lähisuku on edelleen Seinäjoella. Kaupungin kehitys on verrattain hyvää ja haluan olla viemässä sitä eteenpäin.

Kiiskilä painottaa yhteistyön merkitystä.

–Sitä pitää olla koko kaupungin organisaatiossa ulottuen poliitikkoihin ja lisäksi kansainvälistä yhteistyötä.

Jaakko Kiiskilä.
Keskisuomalainen Jaakko Kiiskilä haluaa palata kotisedulle.Titta Puurunen / Yle

Kaupungin myönteinen kehitys kiinnostaa hakijoita

Haastatteluun kutsuttu Petteri Portaankorva on työskennellyt viimeiset viisi vuotta Kouvolan kaupungin kehitysjohtajana. Sitä ennen hän teki uraa valtionahallinnossa, ELY-keskuksessa tie- ja liikenneasioiden parissa.

Koulutukseltaan Portaankorva on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.

Hän on syntynyt vuonna 1966 Oulussa.

– Seinäjoki kiinnostaa, koska se on kehittyvä maakuntakeskus, jonka yhdessä tekemisen meininki näkyy tänne muihinkin maakuntakeskuksiin asti.

– Seinäjoella on paljon vahvuuksia, joista pitää pitää kiinni. Erityisesti panostuksia tarvitaan koulutusyhteistyöhön, niin että osaavaa työvoimaa löytyy kaupunkiin jatkossakin.

Vihreiden entinen kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajaksikin vuonna 2017 pyrkinyt Olli-Poika Parviainen on myös päässyt mukaan haastattelukierrokselle.

Vuonna 1980 Raumalla syntynyt Parviainen putosi eduskunnasta viime keväänä ja on nyt sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri.

Parviainen on toiminut Tampereen kaupungin apulaispormestarina vuosina 2011 - 2015, hän on toiminut myös yrittäjänä.

Olli-Poika Parviainen
Olli-Poika Parviainen on ollut näkyvillä paikoilla Vihreissä.Toni Määttä / Yle

Koulutukseltaan Parviainen on filosofian maisteri, hän on opiskellut internet- ja pelitutkimusta.

–Lakeus vetää puoleensa ja Seinäjoki on mennyt hienosti eteenpäin. Haluan olla sitä tulevaisuutta rakentamassa.

Parviainen pitää tärkeänä teknologiaan satsaamista.

–Digitaalisuus ravistelee koko maailmaa. Tulevaisuus on niiden kuntien, jotka ottavat siinä etumatkan.