Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen

Kausi-influenssasta koronavirus eroaa siinä, että se saattaa levitä koko elimistöön.

koronavirus
bild på coronavirus
Koronavirus iskee hengityselimiin.All Over Press

Uusi, COVID-19-nimisen taudin aiheuttava koronavirus on tutkijoille yhä monella tapaa arvoitus. Se on kuitenkin geneettisesti niin lähellä toista, paremmin tunnettua koronavirusta SARSia, että voidaan aika tarkkaan sanoa, mitä ihmisen elimistössä tapahtuu viruksen seurauksena.

Potilaiden enemmistöllä virus iskee keuhkoihin. Koronavirukset aiheuttavat juuri hengitystiesairauksia.

Oireet muistuttavat aluksi kausi-infuenssaa, potilaalla on kuumetta ja yskää, mutta tauti saattaa kehittyä keuhkokuumeeksi.

Taudin alkuvaiheessa virus tunkeutuu keuhkojen soluihin ja alkaa tuhota niitä. Sen seurauksena keuhkoihin voi muodostua nestettä, mikä johtaa hengitysvaikeuksiin. Näin kävi SARSin kohdalla ja myös COVID-19:n saaneilla on todettu hengitysvaikeuksia.

Taudin toisessa vaiheessa ihmisen immuunijärjestelmä käynnistyy ja aloittaa vastaiskun. Jos hyvin käy, virus nujerretaan ja ihminen paranee.

Immuunijärjestelmä saattaa kuitenkin käydä myös terveiden solujen kimppuun. Seurauksena voi olla keuhkokuumeen paheneminen ja nesteenkertymän kiihtyminen.

Jos tauti etenee kolmanteen vaiheeseen, keuhkoihin voi syntyä vaurioita. SARS iski joidenkin potilaiden keuhkoihin sellaisella voimalla että niihin tuli reikiä, ja potilaita jouduttiin hoitamaan hengityslaitteissa.

Toiseen sukulaistautiinsa, kausi-influenssaan, verrattuna koronavirus saattaa levitä ihmisen koko elimistöön.

Ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä saattaa vaikuttaa erityisesti sisäelimiin, jolloin maksa, munuaiset tai perna eivät toimi normaalisti. Myös veriarvot heikkenevät.

Myös itse virus saattaa levitä sisäelimiin. Jos se pääsee verenkiertoon, etenkin verta käsittelevät maksa ja munuaiset ovat vaarassa.

Siirtyykö virus raskaana olevalta äidiltä sikiöön?

Kiinan viranomaiset julkistivat maanantaina tietoja kaikkiaan yli 72 000 koronaviruspotilaasta. Raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan koronavirukseen oli kuollut 2,3 prosenttia sairastuneista.

Onko uusi koronavirus normaalia kausi-influenssaa tappavampi? Maailmanlaajuisesti kausi-influenssan kuolleisuuslukua ei pystytä laskemaan, mutta sen arvioidaan jäävän alle prosenttiin.

SARSiin verrattuna COVID-19:n kuolleisuusluku on puolestaan selvästi alhaisempi.

Asiantuntijat ovat tosin huomauttaneet, että uuden koronaviruksen lopullista kuolleisuuslukua ei vielä tiedetä. Se voi paljastua nyt arvioitua alhaisemmaksi, kun mukaan lasketaan oireettomat ja vähäoireiset potilaat, jotka eivät ole tähän mennessä tulleet viranomaisten tietoon. Maakohtaiseen kuolleisuuteen vaikuttaa myös potilaan saaman hoidon laatu, joka vaihtelee alueittain.

Kiinalaisraportin mukaan vakavia sairastumisia ja kuolemia oli kaikissa ikäryhmissä paitsi alle 9-vuotiaissa lapsissa.

Ikä näyttäisi kuitenkin olevan riskitekijä: alle 50 vuotiailla virus johti kuolemaan 0,5 prosentissa tapauksista, kun luku yli 80-vuotiailla oli 15 prosenttia.

Vastaavasti pienillä lapsilla tautia ei juurikaan ole tavattu. Tutkijat eivät ole varmoja siitä, eikö tauti tartu lapsiin vai ovatko oireet niin lieviä, että tautia ei huomata.

Entä tarttuuko koronavirus odottavalta äidiltä sikiöön tai vastasyntyneeseen lapseen? Kysymys heräsi, kun wuhanilaisesta sairaalasta raportoitiin kahdesta viruksen saaneesta vauvasta.

SARS- ja MERS-epidemioiden aikaan taudin ei todettu siirtyneen äidiltä vauvalle, vaikka sairastuneiden joukossa oli useita raskaana olleita. Tuore Lancet-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistu tutkimus antaa viitteitä, ettei uusikaan virus siirtyisi äidistä vauvaan.

Iän ohella muut sairaudet lisäävät koronaviruksen vaarallisuutta. Perusterveillä virus on johtanut kuolemaan 0,9 prosentilla tapauksista. Korkea verenpaine, tupakoinnin aiheuttamat keuhkovauriot, diabetes ja sydänsairaudet nostavat riskiä merkittävästi.

Koronaviruksen kaksi ensimmäistä uhria olivat perusterveitä miehiä, mutta he tupakoivat. Molemmilla todettiin vakava keuhkokuume ja vaikka heidät laitettiin hengityskoneeseen, keuhkot eivät kestäneet ja he menehtyivät.

Lopuksi on hyvä muistaa, että ylivoimainen enemmistö, yli 80 prosenttia, sairastuneista saa vain lieviä oireita.

Päivitetty 28.2. klo 17.20: Lisätty maininta siitä, että koronaviruksen kuolleisuusprosentti saattaa paljastua nyt arvioitua pienemmäksi, kun myös vähäoireiset sairastuneet saadaan laskelmaan mukaan.

Korjattu 29.2. kello 16.17: Toisin kuin jutussa aiemmin sanottiin, COVID-19 ei ole uuden koronaviruksen, vaan sen aiheuttaman taudin nimi. Viruksen nimi on Maailman terveysjärjestön mukaan SARS-CoV-2.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – Iisalmessa ei koronavirustartuntaa, Suomessa testattu 50 ihmistä, Etelä-Koreassa yli 500 uutta tartuntaa päivässä

Vältä kättelyä ja pidä hansikkaat kädessä: Kuusi pikavinkkiä koronavirukselta suojautumiseen

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan