Eurooppa-kirje: Englanniksi kommunikoivia kaloja brittivesillä ja natsipelleilyä Belgiassa

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Susanna Turunen, Bryssel
Susanna Turunen

Jos brexit-neuvottelut tuntuivat tuulisilta, tervetuloa myrskyn silmään!

Melkein kaksi viikkoa kateissa ollut pääministeri Boris Johnson astui keskiviikkona julkisuuteen pääministerin kyselytunnilla. Torstaina hän pani brexit-ministerinsä Michael Goven kertomaan parlamentille Britannian tavoitteet Brexit II -kierroksella. Itse herra oli tietojen mukaan tervehtimässä Lontoon kodittomia.

Michael Goven välittämä Johnsonin pääviesti on se, että hän ja saarivaltio kävelevät ulos EU:n kanssa käytävistä tulevaisuussuhdetta koskevista neuvotteluista kesäkuussa, mikäli neuvotteluissa ei edetä, eli hän ei saa mitä haluaa.

Tämä juttu on osa Yle Uutisten Eurooppa-uutiskirjeiden sarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan omaan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Ne, jotka kannattavat Johnsonia ja hänen politiikkaansa, hurraavat. Ne, jotka tuntevat miestä vähääkään, eivät ole yllättyneitä.

Ne, joiden täytyy neuvotella hänen kanssaan EU:n puolesta, erityisesti pääneuvottelija Michel Barnier, miettivät nyt mitä pitäisi tehdä tai sanoa seuraavaksi.

Ehkä ei kannata tehdä ja sanoa vielä mitään. Barnier ja Johnsonin pääneuvottelija David Frost tapaavat Brysselissä maanantaina.

Lähtöasetelma on seuraavanlainen: Britannia ei aio suostua minkäänlaiseen sopimukseen, jossa sen itsenäinen päätösvalta olisi uhattuna, koski se sitten lakeja, rahaa tai rajoja (siirryt toiseen palveluun). EU taas ei voi tehdä sopimusta, jossa se alittaisi omat standardinsa koskien ympäristömääräyksiä, elintarviketurvallisuutta, valtion tukipolitiikkaa tai vaikkapa työntekijöiden oikeuksia (siirryt toiseen palveluun).

Johnsonin mukaan Britannia noudattaa vain omia lakejaan – jotka ovat muuten pääministerin mukaan paljon paremmat kuin eurooppalaiset vastaavat. Maahan päästetään tulevaisuudessa vain briteille (keitä he ovat?) kelpaavat ihmiset ja englantia puhuvat kalat nostetaan vastedes lähes ainoastaan brittialuksilla.

Tämä on kaikki selvää, eikö?

No eihän se tietenkään näin mene. Johnson saa olla norsu posliinikaupassa näin alkajaisiksi kotiyleisön iloksi. Ja EU:n kannattaa antaa norsun meuhkata aikansa.

Ikävä tosiasia brittien näkökulmasta on kuitenkin se, että EU on ylivoimaisesti sen suurin kauppakumppani. Ei edes Yhdysvallat, Britannian tärkein liittolainen, olisi valmis imemään markkinoilleen sitä, mitä EU:hun jää viemättä, ainakaan Johnsonin ehdoilla.

Päinvastoin. Kun britit aloittavat vapaakauppaneuvottelut samanaikaisesti Yhdysvaltojen kanssa ensi viikolla, voisin panna pääni pantiksi, että Trump veisaa vielä aggressiivisempaa virttä briteille kuin britit EU:lle.

Mikä pitäisi siis olla EU:n strategia? En edes yritä neuvoa Barnierin kaltaista valtiomiestä, joka on osoittautunut EU:n parhaaksi rekrytoinniksi vuosikymmeniin. Mutta sen sanon, että EU:n ainoa keino toimia “osa-aikapääministeri” Johnsonin kaltaisia pullistelijoita vastaan on olla EU, yhtenäinen ja asiallinen – ja ennen kaikkea noudattaa sääntöjä.

Boris Johnson on avannut pelinsä kertomalla muulle maailmalle, että sopimuksista ei tarvitse pitää kiinni. Lokakuun erosopimus ja poliittinen julistus on heitetty roskakoriin. Allekirjoitetusta paperista huolimatta Irlanninmerelle ei tule EU:n ulkorajaa, koska Johnson sanoo niin. Ei tule tulli- eikä tarkastuspisteitä, kuten oli sovittu.

Miten Euroopan Unioni voi tällaisista lähtökohdista lähteä neuvottelemaan niinkin vakavasta ja suuresta asiasta kuin vapaakauppasopimuksesta ja kaikesta muusta yhteistyöstä ilman kasvavaa tietoa siitä, että vastapuolena on epäuskottava ja epäluotettava oikeusvaltio nimeltä Britannia?

Jos kaikki keinot ovat sallittuja, toivottavasti myös EU käyttää niitä minun ja kaikkien meidän eurooppalaisten etujen puolesta. Helppoja ja sopuisia neuvotteluja on turha odottaa, kirjoittaa kollega Pasi Myöhänen Lontoosta.

#SOMESSA: Natsipelleily meni liian pitkälle Belgiassa

Kuvarevinnäinen Fabrice Dekoninckin twiitistä.
Twitter, Harri Vähäkangas / Yle

EU-Twitterissä on keskusteltu – tai oikeammin kauhisteltu – belgialaisen Aalstin kaupungin karnevaalijuhlintaa (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla. Missä menevät satiiriin ja huumorin rajat? Aalstissa on jo useana vuonna pilkattu karnevaalikulkueessa juutalaisia, ja viime sunnuntaina heidät esitettiin hyönteisinä: muurahaisina ja tuholaisina. Samassa kulkueessa marssivat natsit iloisesti olutta siemaillen.

Aalstilaisten juhla periytyy jo 600 vuoden takaa (siirryt toiseen palveluun), ja se on tunnettu huolella suunnitellusta satiirisesta kulkueestaan, jossa irvaillaan milloin millekin. Viime vuonna kulkueessa nähtiin taas antisemitistisiä hahmoja, ja Unesco poisti (siirryt toiseen palveluun) karnevaalin maailman kulttuuriperintöjen listalta.

Myös EU-komissio on tuominnut (siirryt toiseen palveluun) kulkueen sen juutalaisvastaisuuden vuoksi. Twiittaaja Fabrice Dekoninckin ohella Belgian pääministeri Sophie Wilmès on sitä mieltä, että Aalstin karnevaali on häpeäksi koko maalle (siirryt toiseen palveluun).

Aalstilaiset ovat jo pitkään (siirryt toiseen palveluun) vedonneet huumoriin. Juhlista loukkaantuneet taas pitävät pukuvalintoja törkeinä (siirryt toiseen palveluun) muun muassa siksi, että Aalstistakin kuljetettiin juutalaisia natsien tuhoamisleireille toisessa maailmansodassa.

Useissa Keski-Euroopan kaupungeissa vietetään laskiaisen aikaan riehakkaita karnevaaleja ennen katolilaisten paastoajan alkamista. Belgialaisista karnevaaleista Binchen kylän juhlallisuudet (siirryt toiseen palveluun) ovat yhä Unescon kulttuuriperintöjen listalla.

Myös espanjalaisenCampo de Criptanan paraati on suututtanut tällä viikolla Israelin hallituksen ja keskitysleiri Auschwitzin museon (siirryt toiseen palveluun) edustajat. Juhlakulkueen hahmoissa oli sekä natseja että keskitysleiriuhreja.

#FAKTA: Miksi pienten EU-maiden yritykset tarvitsevat somea enemmän kuin suurten?

Tilastografiikka yritysten somekäytöstä EU-maissa.
Eurostat, Harri Vähäkangas / Yle

Tanskan talouskasvusta poikkeuksellisen suuri osuus on pienten ja keskikokoisten yritysten ansiota. Usein syyksi sanotaan, että Tanskassa pienetkin yritykset skaalaavat rohkeasti innovaatioitaan kansainvälisille markkinoille – ja siinä auttaa internet ja sosiaalinen media. Verkossa pienikin voi olla suuri (siirryt toiseen palveluun), ja tanskalaiset yritykset käyttävät somea useammin kuin muiden EU-maiden yritykset.

Ylläolevaan grafiikkaan on poimittu esimerkkejä EU-maista. Siitä näkee, että pienissä, kansainvälisestä kaupasta riippuvaisissa EU-talouksissa yritykset hyödyntävät somea enemmän kuin isoissa maissa, joissa omat markkinat ovat suuret. Etelä- ja Itä-Euroopan maissa taas digitalisaatio ei ole yhtä laajalle levinnyttä (siirryt toiseen palveluun) kuin pohjoisessa, ja niissä vähemmistö yrityksistä näkyy sosiaalisessa mediassa.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Koronavirus valtasi Euroopan ja vanhat eurooppalaiset puolueet menettävät valtaa

koronavirus
Hengityssuojaimista on tullut yleinen varustus myös Euroopan lentokentillä. Diego Azubel / EPA

Koronavirus saapui tällä viikolla Eurooppaan Italian kautta. Tapauksia löytyy nyt jatkuvasti myös muista EU-maista.

Suomalaisia on ollut karanteenissa Italiassa ja Espanjassa. EU vetoaa, että jäsenmaat estäisivät viruksen leviämistä yksissätuumin eivätkä esimerkiksi sulkisi Schengen-rajoja. Paniikki voi heikentää koko mantereen muutenkin heikkoa taloustilannetta.

Ajankohtaista tilannetta voit seurata täällä.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mistä demokratian ja oikeusvaltion vaikeudet Itä- ja Keski-Euroopan maissa kumpuavat. Itäisen Euroopan maissa demokratiakehitys kangertelee ja Euroopan unioni on voimaton. Ohjelmassa kuullaan, miten Prahan pormestari yrittää rakentaa liberaalien suurkaupunkien liittokuntaa.

Ulkolinjassa pengotaan saksalaisen asekaupan hämäriä käänteitä. Tuoreen dokumentin mukaan Saksasta on käyty EU:n asevientisopimusten vastaisesti aktiivista asekauppaa useille konfliktialueille ja dokumenttilähteiden mukaan myös tiedustelupalvelu BND on sekaantunut asiaan. Operaatioissa on käytetty Ukrainan kautta toimivia saksalaisia varustamoja.

Brysselin koneessa toimittaja Maija Elonheimo kysyy Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Rauniolta muun muassa, miksi vanhat eurooppalaiset puolueet ovat menettämässä vaikutusvaltaansa ja miksi entiset poliittiset kysymykset ovat menettämässä merkitystään.

Saksassa käynnissä olevan valtataistelun merkitystä Euroopalle on vaikea ylikorostaa, kirjoittaa Suvi Turtiainen Berliinistä. Nyky-Saksan ongelmien lista on pitkä, löydät jutusta listan kuudesta akuutimmasta asiasta. Viime sunnuntaina pidetyissä Hampurin aluevaaleissa vihreät sai sai jättivoiton.

Koronavirus uhkaa Saksan taloutta ennen kaikkea siksi, että Kiina on monen maan autotehtaan päämarkkina (siirryt toiseen palveluun). Saksan talous on ollut viime vuodet huikeassa vedossa, ja yksi loiston avaintekijöitä on lyhennetty työaika. Suvi Turtiainen kertoo täällä lisää "Kurzarbeitista". Viime aikoina on myös kyselty, olisiko Saksa nyt valmis höllentämään talouskuritavoitteistaan ja aloittamaan elvytyksen (siirryt toiseen palveluun).

Venäjältä Saksaan suunnitteilla olevan NordStream 2 -kaasuputken rakentaminen seisoo, koska Yhdysvaltain presidentti Donald Trump niin haluaa. Putkelle ei ole rakentajia, koska yksikään eurooppalaisyhtiö ei uskalla uhmata Yhdysvaltain sanktioita, kirjoittaa taloustoimittaja Hannele Muilu.

Seurattavaa lähiaikoina:

EU ja Britannia aloittavat vaikeiksi luonnehditut neuvottelut tulevasta suhteestaan brexitin jälkeen maanantaina Brysselissä. Molemmat julkistivat neuvottelutavoitteensa tällä viikolla.

Suomen EU-komissaari Jutta Urpilainen julkistaa Afrikka-strategiansa keskiviikkona. Tavoitteena on hillitä maahanmuuttoa Eurooppaan parantamalla ihmisten ja erityisesti nuorten tulevaisuuden näkymiä kotimaissaan.

20 EU-komissaarin ryhmä vierailee viikonloppuna Afrikassa (siirryt toiseen palveluun). Urpilainen kävi jo keskiviikkona Burkina Fasossa. Hän julkisti siellä 11,5 miljoonan euron starttipaketin, jolla EU auttaa maan taloutta jaloilleen. EU:n ulkopolitiikan johtaja Josep Borrell puolestaan matkustaa tänään perjantaina Sudaniin. EU on nostanut Afrikan tärkeyslistansa kärkeen, ja sen näkee myös komissaarien matkakohteista. Viimeksi joulukuussa ulkoministerit julistivat, että tästä vuodesta tulee Afrikka-suhteiden käännekohta.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa linjaavat nyt loppuviikosta EU:n teollisuusministerit ja ensi viikolla ympäristöministerit kokouksissaan. Kukin ministerikokoonpano pohtii EU:n lähivuosien tärkeintä hanketta omista vinkkeleistään. Teollisuusministerit (siirryt toiseen palveluun) suunnittelevat, miten teollisuudesta tehdään hiilineutraali ja ympäristöministerit (siirryt toiseen palveluun) sitä, mitä tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen viimeistään vuonna 2050.

Haluatko koosteen tärkeimmistä EU-uutisista ja Brysselin sisäpiirin kuulumisista suoraan sähköpostiisi? Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)