Syntynyt ammuttavaksi

Lähdimme mukaan fasaanien metsästysreissulle.

Fasaaneja kasvatetaan Suomessa pääasiassa metsästystä ja lintukoirien koulutusta varten. Kasvatus on yleistynyt viime vuosien aikana.

Fasaanitiloilla emolintujen munat haudotaan poikasiksi, joita kasvatetaan tarhalla aikuiskokoon saakka. Sen jälkeen linnut vapautetaan luontoon, missä niitä voidaan metsästää.

Tällä hetkellä eläinten pitäjä- ja pitopaikkarekisterin mukaan fasaaneja on 100 aktiivisessa pitopaikassa.

Kainuun ainoalla fasaanitilalla Kuhmossa oli viime vuonna enimmillään tuhat fasaania. Sinne tultiin treenauttamaan koiria ympäri Suomen. Vesa Väisänen harjoittelee Kuhmossa Assi-Koiransa kanssa.

Väisäsen mukaan metsästyskoiran kehittymisen kannalta fasaanitarhat ovat tärkeitä. Jos koira harjoittelee vain luonnonvaraisten lintujen kanssa, se ei saa tarpeeksi onnistumisia ja toistoja.

Metsään vapautetuista linnuista noin 40–50 prosenttia päätyy saaliiksi. Loput jatkavat elämäänsä tai päätyvät petojen suuhun.

Fasaanitarhojen eettisyydestä ollaan erimielisiä. Eläimien tuottaminen tappamista ja sen harjoittelua varten on kyseenalaista, sanoo ympäristö ja eläinetiikan dosentti Elisa Aaltola Turun Yliopistosta.

Fasaanit ovat luonnonvaraisia eläimiä, ja Aaltolan mukaan laji ei kuulu häkkiin. Hänestä luonnossa isolla alueella liikkuvan eläimen asettaminen häkkiin on eläinrääkkäystä, ja sitä voi verrata esimerkiksi turkistarhoihin.

Alan sisällä ihmiset näkevät, että eläimet voivat tarhassa hyvin.

Kuhmon fasaanitarhan omistajan Markku Aittokosken mukaan linnuilla on riittävästi tilaa ja ne saavat tarpeeksi ravintoa. Toiminta on valvottua ja tilat eläinlääkärien hyväksymiä.

Metsähallituksen ylitarkastaja Ahti Putaalan mukaan tarhoissa eläneet linnut sopeutuvat nopeasti luontoon. Fasaaneja on totutettu luonnonravintoon eli viljaan hyvissä ajoin.

Elisa Aaltola suhtautuu ihmisen hoivaan tottuneiden eläinten vapauttamiseen kriittisemmin. Hänen mukaansa fasaaneilla saattaa olla heikentynyt taito etsiä ruokaa ja suojaa.

Kuhmon metsässä Assi-koira huomaa fasaanin muutamassa minuutissa. Noin kymmenen minuuttia myöhemmin ensimmäinen fasaani on ammuttu.

Metsällä Markku Aittokoski ja Vesa Väisänen viettävät yhteensä kolme tuntia, joiden aikana saaliksi tulee kolme fasaania.

Yksi fasaani pääsi pakoon.

Pakoon päässyt olisi ollut helppo saalis, kun se nökötti puun juurella, mutta siihen sen ampuminen ei olisi ollut reilua.

Vesa Väisänen

Markku Aittokosken mukaan heidän fasaanitarhansa on otettu hyvin vastaan Kuhmossa ja asiakkaita on riittänyt.

Saaliiksi saadut linnut nyljetään heti, koska ne on tarkoitus valmistaa samana iltana.

Fasaania metsästetään syyskuun alusta helmikuun loppuun. Nyt toiminta rauhoittuu kuhmolaistilalla.

Kuhmon tilan toinen omistaja Tanja Aittokoski ajattelee, että fasaanin liha on eettisempää kuin esimerkiksi siipikarjan. Saaliin saaminen metsällä ei ole koskaan varmaa.

“Fasaani saadaan, sitä ei oteta.”

Tanja Aittokoski

Aittokosket syövät fasaanien lihaa viikoittain. Esimerkiksi silloin kun he treenauttavat omaa koiraansa, saalis menee pannulle.

Fasaanien munia perheessä ei juuri syödä. Ne menevät haudontakoneeseen, jotta poikasia saadaan aikaiseksi seuraavaa kautta varten.

Tanja Aittokoski kertoo, että fasaanin lihaa voi valmistaa kuten mitä tahansa riistaa tai kanaa. Hänen kokemuksensa mukaan liha on parasta kun sen paistaa voissa ja maustaa suolalla.

Tekijät

Teksti

Johanna Laakkonen

Kuvat ja videot

Timo Sihvonen

Julkaistu 1.3.