Jatkuvat 10 tunnin työpäivät uuvuttavat elokuvantekijät – työnantajan mielestä pelkät työtunnit eivät selitä jaksamisongelmia

Jaksamisongelmaa halutaan parantaa työnantajien ja työntekijöiden yhteisellä tutkimuksella.

työelämä
Kameramies kameran takana.
Harva tv- ja elokuva-alalla työskentelevä uskaltaa puhua uupumisestaan, sillä moni pelkää töiden menettämistä.Ilmari Fabritius / Yle

Kymmenen vuotta elokuva- ja tv-alan tuotantotehtäviä tehnyt Asta Viertola kertoi Yle Uutisille uupumiskokemuksistaan. Hän muun muassa kärsi jatkuvista uniongelmista.

Viertolan mukaan jaksaminen on koetuksella monella alalla työskentelevällä. Uupumiseen johtavat muun muassa kireät kuvausaikataulut ja pitkät työpäivät.

Kuormitusta lisää pätkätyöläisyys, jolloin ihmiset siirtyvät projektista toiseen ilman tarpeellista lepoa. Viertola korostaa, että myös alan työkulttuurissa olisi parannettavaa. Monet kertovat rankoista työkeikoistaan kuin sotatarinoina.

Harva kuitenkaan uskaltaa puhua uupumisestaan, sillä pelkää sen vaikuttavan työllistymismahdollisuuksiin pienellä alalla.

– Moni ajattelee, että saa leiman: hankala, mielenterveysongelmainen, väsynyt ja ei jaksa tehdä töitä, Viertola sanoo.

"Suurin osa tyytyväisiä"

Audiovisuaalisen alan tuottajia edustavan APFI:n mukaan jaksamis- ja uupumisongelmat ovat tiedossa ja niihin suhtaudutaan vakavasti. APFI:n hallitukseen puheenjohtaja on Riina Kullas, joka työskentelee samalla tv-tuotantoyhtiö Moskito Televisionin toimitusjohtajana.

– Me tuottajat käymme tiivistä keskustelua siitä, miten työntekijöitä voidaan auttaa omassa jaksamisessa ja pyrimme hyvään yhteistyöhön tässä asiassa koko alan kesken.

Kullaksen mukaan uupumisongelmista puhuttaessa pitää muistaa, että valtaosa työntekijöistä on tyytyväisiä. Kullas painottaa myös sitä, että ala pitää sisällään monenlaista tekemistä.

– Oman kokemukseni mukaan enemmän erimielisyyttä tai työssä uupumusta kumpuaa draama- kuin viihdetuotantojen tekemisen puolelta.

Elokuva- ja tv-ala on Kullaksen mukaan pieni ja suhteellisen nuori. Ala on kuitenkin ammattimaistunut paljon viime vuosina. Aikaisemmin alalla oli enemmän henkilöomisteisia pieniä firmoja eikä yhteisiä pelisääntöjä ollut niin paljon kuin tänä päivänä.

– Esimerkiksi viihdepuolella isoimmat työllistäjät ovat nykyisin isoja kansainvälisiä yhtiöitä, joissa on hyvin tarkat ohjeistukset siitä, että lakia ja muita keskeisiä liiketoiminnan pelisääntöjä noudatetaan.

Kameramies kameran takana.
Moni elokuva- ja tv-alalla työskentelevä on pätkätyöläinen, joka siirtyy projektista toiseen. Työstä palautuminen jää usein omalle ajalle.Ilmari Fabritius / Yle

Elokuva- ja tv-produktiot voivat kestää useita kuukausia ja viedä toiselle puolelle maailmaa. Tällöin moni voi kokea kuormittavaksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Riina Kullas kertoo, että esimerkiksi Moskito Televisionilla tuotantojen haasteita on käyty läpi työterveyden kanssa ennen ja jälkeen intensiivisimmän tuotantoajan. Työntekijöillä on tarvittaessa aina mahdollisuus käydä myös psykologin luona.

Kullaksen mukaan uupumisongelmat eivät aina liity työmäärään vaan taustalla voi olla esimerkiksi työntekijän oman elämän hankalat tilanteet. Henkistä kuormaa voi lisätä myös esimiestehtävän tuoma vastuu, sillä moni päätyy sellaisiin töihin ilman kokemusta ja koulutusta.

– Olemme tutkineet työssä viihtymistä ja ohjaamme työntekijöitämme matalalla kynnyksellä avun piiriin aina tarvittaessa. Uupumista tapahtuu kuitenkin myös syistä, joihin työnantajan mahdollisuudet puuttua ovat rajallisia, Kullas huomauttaa.

Ala puhaltaa yhteen hiileen tutkimuksella

Alan TES-neuvottelut ovat tällä hetkellä katkolla. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton Temen, Journalistiliiton ja Palvelualojen työnantajien Paltan välisissä neuvotteluissa keskeisenä asiana on työssä jaksaminen.

Teme edustaa Suomen elokuva- ja mediatyöntekijöitä eli noin 900 ihmistä. Liitto ei ole tehnyt kattavaa tutkimusta alan uuvuttavuudesta, mutta saa säännöllisesti kuulla asiasta jäseniltään.

– Aina ei ole kyse siitä, että tehtäisiin työehtosopimuksen vastaisesti, mutta työ on jatkuvasti kuormittavaa. Kymmentuntinen työpäivä on tavallinen ja kun siihen lisätään työmatkat ja ruokatunti, niin se on helposti 12-13 tuntia. Kyllä se pitkällä aikavälillä alkaa uuvuttaa, sanoo työehtoasiantuntija Marika Väisänen Temestä.

Tv-sarjojen buumin myötä alalla on käytännössä täystyöllisyys. Paikoitellen ammattilaisista on jopa pulaa. Samaan aikaan moni uupunut harkitsee alan vaihtamista tai on jo siirtynyt muihin töihin.

– Se on hirvittävän sääli, jos ihmiset jaksavat olla alalla vaikka kymmenen vuotta ja toteavat, että tätä työtä ei jaksa. Silloinhan me menetetään heidät, kun heillä on paras osaaminen annettavana.

Tyhjä tv-studio.
Tv-sarajojen buumin myötä elokuva- ja tv-alalla on käytännössä täystyöllisyys. Silti moni alalla uupunut harkitsee alan vaihtamista ja jotkut ovat jo vaihtaneet muihin töihin.Pekka Rautio / Yle

Elokuva- ja tv-alan uupumis- ja jaksamisongelmat otetaan tällä hetkellä vakavasti sekä työntekijöiden että työnantajien puolella. Alalla halutaan parantaa tilannetta yhteistyöllä.

Teme ja Apfi suunnittelevat Työterveyslaitoksen kanssa tutkimusta alan työntekijöiden jaksamisesta. Tarkoituksena on kartoittaa esimerkiksi kuormittumista, palautumista, oman ajankäytön hallintaa, lepojaksoja, työmääriä ja terveydentilaa.

Tulosten perusteella Työterveyslaitos tekee alalle luokitukset ja jonkinlaisen ohjeistuksen. Tutkimukselle haetaan vielä rahoitusta ja se pääsee käyntiin aikaisintaan ensi vuonna.

Keskustelu on avoinna 29.2. klo 23 asti.

Lue lisää

Harva uskaltaa puhua uupumisesta elokuva- ja tv-alalla – Asta Viertolalla kahden vuoden työputki vei unirytmin ja tukkaa irtosi päästä