Kiinan johto painostaa pankkeja ja yrityksiä saamaan talouden rattaat liikkeelle, vaikka koronaviruksen taltuttamisesta ei ole ratkaisevaa näyttöä.
– Puolueella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käynnistää talous, jos se haluaa pysyä vallankahvassa, sanoo Kiinan yhteiskunnan tuntija, professori Matti Nojonen Lapin yliopistosta.
Aikaikkuna on umpeutumassa lähiviikkoina, sanoo Nojonen ja viittaa Kiinasta ja sen ulkopuolelta keräämiinsä asiantuntijalausuntoihin.
Kiinan johdon tuoreimmat viestit ovat, että talouskasvusta ei luovuta, vaikka samaan aikaan se pitää koronaviruksen torjuntaa tärkeänä, sanoo Nojonen.
– Poliittiset, taloudelliset ja terveydelliset riskit ovat Kiinan johdon päätöksenteossa nyt valtavia. Ne ovat jokaisen johtajan painajaisia, arvioi puolestaan Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Koivun mukaan ratkaisuja tehtaiden avaamisesta ja tuotannon käynnistämisestä tehdään hyvinkin pienten ruohonjuuritason tietojen perusteella.
– Viranomaiset seuraavat esimerkiksi tietoja yritysten palkanmaksukyvystä ja työttömyyden kasvusta.
Merkittävimmät työllistäjät Kiinassa ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, eivät valtionyhtiöitä. Pienillä yrityksillä on Kiinassa suurimmat vaikeudet saada lainoitusta. Niiden lainoittajina toimivat usein epäviralliset, ns. varjopankit.
Koivu muistuttaa, että kiinalaisten talouden pettäminen koronaviruksen karanteenialueilla on vakava tosiasia, sillä perinteisiä turvaverkkoja Kiinassa ei ole.
– Koronovirus voi aiheuttaa paljon työttämyyttä, inhimillistä kärsimystä ja sitä kautta se jopa uhkaa yhteiskuntarauhaa. Se on Kiinan johdolle ykköspelko, selvittää Koivu.
Valtionpankit käsketty lainoittamaan yrityksiä
Hankala tasapainoilu maan sisäisen ja ulkoisen luotettavuuden säilyttämiseksi on hoidettu perinteiseen tapaan puolueen keskusjohdon mahtikäskyllä.
Kiinan neljä valtio-omisteista suurpankkia on määrätty rahoittamaan yrityksiä lainarahalla. Korot näitä lainoja varten on laskettu hyvin alas. Käsky ei kuitenkaan ole mennyt pankeissa kritiikittä läpi.
– Pankit ovat osoittaneet haluttomuutta lainojen antamiseen, sillä suuri osa kiinalaisyrityksistä on jo kannattavuutensa rajamailla, pystyvätkö ne maksamaan velkojaan takaisin, sanoo Matti Nojonen.
Kiinan keskusjohto on siis siirtänyt poliittista vastuuta vastahakoisille pankeille.
– Pankit eivät halua kantaa poliittista vastuuta, sillä jossain vaiheessa velat realisoituvat ja lainoista merkittävä osa, emme tiedä paljonko, muuttuu roskalainoiksi, sanoo Nojonen.
Kiina on rikas, mutta velkainen valtio
Yritysten pakkolainoituksella päästään jonkin verran eteenpäin ja siirretään ongelmia. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan tiukan paikan tullen valtionpankeilla ei tässä kriisissä ole vaihtoehtoja.
– Ongelmat ovat suuria ja ne tulevat esille, kun velkojen takaisinmaksu koittaa.
Hän arvioi, että Kiinan talouskasvu silti hidastuu rajustikin, koska pankkien velkahanat ehtyvät jossain vaiheessa.
– Tämä on riskialtista politiikkaa, mutta Kiinalla on paljon hävittävää.
Luottamuspulan kasvu on pelottavaa
Sekä ekonomisti Tuuli Koivu että professori Matti Nojonen sanovat kiinalaisten luottamuksen murenemisen valtiojohtoon ja kulutusvetoisen yhteiskunnan rakentamiseen olevan tärkein syy, miksi talous on nyt saatava liikkeelle.
– Kiinan johto joutuu joka päivä tasapainottelemaan, kannustaako se ihmisiä pysymään kotona vai palaamaan töihin. Jos kansalaisten elämää rajoitetaan, talous kärsii. Oikeita vastauksia ei ole, sanoo Koivu.
Nojonen katsoo, että pelkällä rahalla Kiina ei saa koronaviruksen aiheuttamia ongelmia ratkaistuksi.
Suljettujen tehtaiden tuotantokapasiteetin ylösajo on valtava haaste. Karanteenit ovat koskeneet jopa satoja miljoonia ihmisiä. Heidän siirtämisensä takaisin tehdasalueille on jopa Kiinassa suuri ja aikaavievä toimi.
Samaan aikaan hallitus edellyttää, että tehtaiden olisi asuntoloissaan kyettävä ylläpitämään hyvää hygieniaa.
Kun väki on saatu takaisin tuotantolinjoille, seuraava haaste on saada logistiikkaketjut pyörimään. Kiina tuottaa noin kolmanneksen maailman teollisuustuotannosta. Suuri osa tuotannosta on ollut pysähdyksissä kiinalaisesta uudesta vuodesta lähtien tammikuun puolivälistä.
– Kiinan poliittiset riskit ovat realisoituneet yritysten kannalta ja tämä on merkittävä isku koko globaalille taloudelle, sanoo Nojonen.
Muulle maailmalle merkityksetön, mutta Kiinan johdolle äärimmäisen tärkeä vuosipäivä painaa myös Pekingin ratkaisuissa.
Ensi vuonna Kiinassa juhlitaan kommunistisen puolueen perustamisen satavuotispäivää ja silloin talouden on oltava kunnossa.
Lue myös: