”Myös vartijoita hakataan, villiä menoa” – Väkivalta on vankiloissa jo iso ongelma, pääjohtaja tunnustaa

”Tilanne on historiallisen vakava”, Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala sanoo.

järjestäytynyt rikollisuus
Arto Kujala, RISE pääjohtaja helsingin vankilan käytävällä

Helsingin vankilan, Sörkan, kalteriovi narahtaa.

Arto Kujala astuu sisään määrätietoisin askelin. Hän on täällä kotonaan. Tämä on hänen valtakuntaansa.

Kujala on Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja.

Mies vastaa siitä, että tuomareiden tuomitsemat vankeusrangaistukset pannaan täytäntöön turvallisesti ja asiallisesti.

Väkivalta ja sen uhka – sitä voi kosketella

Vankiloissa pelätään. Vankiloissa on pelätty aina. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat tuoneet moneen vankilaan paljon uutta pelkoa ja epäjärjestystä.

Ammattimaisesti toimivat rikollisryhmät ovat meikäläisittäin melko uusi ilmiö. Liivijengit alkoivat päästä vankiloissakin merkittävään asemaan vasta parikymmentä vuotta sitten.

– Tätä nykyä liivijengit pitävät yllä pelon – tai ainakin tarkan varovaisuuden – ilmapiiriä niin toisten vankien kuin vartijoidenkin keskuudessa, Arto Kujala tietää.

Niin sanotut pelkääjävangit haluavat olla vapaaehtoisesti mahdollisimman kaukana vankilamaailman kovaan ytimeen jo kotoutuneista pitkäaikaisvangeista.

"Väkivallan kohteeksi on joutunut vuoden aikana yhteensä 11 vartijaa. Vakavaksi vetää."

Myös vartijoihin kohdistuvat uhkailut, painostukset ja pahoinpitelyt ovat lisääntyneet viime aikoina.

Pääjohtaja muistaa kriittiset numerot ulkoa.

– Viimeksi kuluneen vuoden aikana vartijoiden kimppuun on käyty kaikkiaan kahdeksan kertaa. Vankiloiden sisällä on mukiloitu vartijoita neljä kertaa, samoin muurien ulkopuolella.

– Väkivallan kohteeksi on joutunut vuoden aikana yhteensä 11 vartijaa. Vakavaksi vetää. Välikohtaukset ovat nyt poliisitutkinnassa, Kujala kertoo.

Arto Kujala, RISE pääjohtaja Sörkan vankilan pihalla
"Vartijoihin kohdistuneita pahoinpitelyjä on nyt historiallisen paljon."Jaani Lampinen / Yle

Pitkäaikaisvangit – jengiläiset erityistarkkailussa

Suomen vankiloissa kärsii rangaistustaan parasta aikaa noin 200 elinkautisvankia. Määrä on pysynyt tasaisena jo pitkään.

Vuosittain kymmenkunta elinkautisvankia pääsee vapauteen – keskimäärin 14 vuoden ja kuuden kuukauden istumisen jälkeen.

Vankilaviranomaisen vinkkelistä elinkautisvangit ovat vakaata väkeä. Heistä ei vankiyhteisöissä yleensä ole suurtakaan harmia.

Suurinta päänvaivaa vankiloissa aiheuttavat pitkäaikaisia, useiden vuosien tuomioita istuvat huumausaine- ja väkivaltarikolliset.

Vanki ja vartiat riihimäen vaknilan eristysosastolla
Riihimäen vankila, varmuusosasto C2. Vankien kirjeet luetaan, puhelut kuunnellaan. Ulkoilua tasan tunti päivässä.Jaani Lampinen / Yle

Liivijengiläisiä on vankilamuurien sisäpuolella juuri nyt – laskutavasta riippuen – noin 150-200.

"Vankiloiden huumebisnes on pääosin liivijengiläisten käsissä."

Jengiryhmittymistä suurin on United Brotherhood. UB-väkeä on vankiloissa nyt kutakuinkin sata, valtaosa Riihimäen vankilassa.

– Sijoitamme liivijengiläiset vain muutamaan vankilaan ja niissäkin vain muutamille osastoille. Näin estämme verkostoitumisen ja uuden väen rekrytoimisen.

Vankiloiden huumebisnes on pääosin liivijengiläisten käsissä.

– Liivijengit yrittävät kasvattaa valtaansa niin vankilan ulkopuolella kuin vankilan sisälläkin. He tekevät huumebisnestään myös vankiloissa aina kun siihen tarjoutuu pienikin mahdollisuus.

vartija lähikuva
Vartijat kannattavat yleisesti sitä, että myös heidät turvatarkastetaan työvuoroon tultaessa. Se olisi viesti siitä, että vartijoita ei voi kiristää huumeiden, aseiden ja puhelimien salakuljettamiseen.Jaani Lampinen / Yle

Lyhytaikaisvangit – iso osa väärässä paikassa?

Pääjohtaja Kujala sanoo suoraan, että vankiloissa istuu paljon myös sellaista väkeä, joka ei sinne oikeastaan kuuluisi.

– Vankiloissa on paljon lyhyitä tuomioita suorittavia ihmisiä, jotka kärsivät pahoista päihdeongelmista.

"Yksi vankipaikka maksaa 210 euroa vuorokaudessa."

Yksi vankipaikka maksaa 77 000 euroa vuodessa, 210 euroa vuorokaudessa.

Puolet yhteensä 3000 vangista istuu vankilassa alle viisi kuukautta. Puhutaan pyöröovivangeista.

– Ongelman ydin se, että kun ihminen suljetaan vankilaan, hän irtoaa yhteiskunnan normaalipalveluista täysin. Hän ei voi jatkaa edes päihdekuntoutuksessa.

Vankilan ikkuna jossa ruokaa jäähtymässä, Helsingin vankila
Sörkka - Helsingin vankila - ja vangin jääkaappi.Jaani Lampinen / Yle

Pyöröovivankien ylivoimaisesti suurin ongelma ovat päihteet. Vankilassa he saavat pätkän katkaisuhoitoa Hiltonin hinnoilla, mutta mikään ei muutu.

Kun päihdeongelmat ja -sairaudet ovat syntyneet vuosien ja vuosikymmenten aikana, pelkkä vankilakatko ei uuden elämäntavan aloittamiseksi riitä.

– Päihdekuntoutus olisi aloitettava heti, kun vangissa itsessään herää siihen edes tahdon kipinä. Vankiloiden ja kunnallisten sosiaaliviranomaisten yhteistyö ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

"Viranomaiset pallottelevat vangeilla."

Lisäksi byrokratia – kunnan ja valtion viranomaiset – pallottelee vangeilla.

Kunnille tulee edullisemmaksi, jos päihderiippuvainen määrätään vankilaan ja pysyy siellä. Vankilassa kaikki viulut maksaa valtio. Yhdyskuntapalvelussakin tuomittu jatkaa kunnan palvelujen piirissä

– Vähän vaikuttaa myös siltä, että vangit eivät ole niitä sosiaalipuolen himoitumpia asiakkaita. Kun vankilasta vapautuva kaveri seisoo vankilan portilla muovikassi kädessään, hänestä kopin ottavia ihmisiä ei siellä vastassa juuri näe.

Seuraamusten tilkkutäkki – jopa oikeuslaitos ulalla

Rikosten seuraamusjärjestelmää on rakennettu Suomessa vuosikymmenet yksittäisillä osauudistuksilla.

Tilkku kerrallaan -reformeissa on vain lyöty paikkaa paikan päälle. Erityisesti vankeusrangaistuksen vaihtoehdoksi tarjolla oleva yhdyskuntaseuraamusten kirjo on sekava.

Kokonaisuus ei aina pysy edes alan ammattilaisten – syyttäjien ja tuomareiden – hanskassa. Vankisellissä makuuttamiselle olisi kyllä vaihtoehtoja, mutta erilaisten yhdistelmärangaistusten räätälöiminen on tuskallista työtä.

– Myötätuntoni on syyttäjien ja tuomareiden puolella. Heitä en arvostele. Arvostelen tätä syheröiseksi tekeytynyttä järjestelmäämme, pääjohtaja Kujala korostaa.

Vankisellin vessa
Riihimäen vankila, varmuusosasto C2. Niin sanotulle jengiosastolle sijoitetaan vangit, joiden uskotaan jatkavan rikollista toimintaansa myös vankilassa.Jaani Lampinen / Yle

Kujalan mielestä seuraamusjärjestelmää pitäisi selkeyttää pikaisesti.

– Parasta olisi, jos syyttäjillä ja tuomareilla olisi edessään selkeä valikko: sakko, vankeus, yhdyskuntaseuraamus tai yhdyskuntaseuraamukseksi muunnettu vankeusrangaistus.

– Rikosseuraamuslaitos hoitaisi sitten lopun. Me miettisimme, minkälainen käytännön seuraamuspaketti kulloisellekin tuomitulle parhaiten sopii.

Vankiselli eristysosastolla
Riihimäen vankila, varmuusosasto C2. Siellä sänkykin on betonia.Jaani Lampinen / Yle

Vankilaverkosto – repaleisuus silkkaa aluepolitiikkaa?

Suomessa on 26 vankilaa – 15 suljettua vankilaa ja 11 avovankilaa. Niissä istuu tänäänkin 3000 vankia. Henkilökuntaa vankiloissa on 2600.

Nykyinen vankilaverkko kitkuttaa karsitulla miehityksellä.

– Viimeksi kun vankeinhoidosta säästettiin, henkilökuntaa vähennettiin mutta vankilayksiköitä ei lakkautettu. Eli nyt on entistä vähemmän vartijoita per vankila.

Oikeusministeriössä on mietitty jo kauan sitä, minkälainen olisi ihanteellinen vankilaverkosto. Virkamiesten pöytälaatikossa on kaikenlaisia suunnitelmia.

– Meillä olisi varaa karsia vankilaverkkoa ja siirtyä isompiin yksiköihin, mutta nykyisen hallituksen ohjelma estää sen. Ohjelmassa todetaan vain, että nykyjärjestelmää kehitetään mutta vankiloita ei lakkauteta. Ja iso piste.

Arto Kujala, RISE pääjohtaja
"Vangeista puolet - eli 1500 vankia - istuu alle viisi kuukautta. Usein he ovat pahasti päihdeongelmaisia ja palaavat pian takaisin. Onko vankila heille oikea paikka?", pääjohtaja Arto Kujala pohtii.Jaani Lampinen / Yle

Tuttu mies tuntemattomuudesta

Arto Kujala aloitti Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajana viime syyskuun alussa.

Miehen kasvot eivät ole julkisuudessa kuluneet, vaikka kulisseissa hän on ollut suomalaisen vankeinhoidon takapiru iät ja ajat.

– Olin jo legendaarisen K.J. Långin salkunkantajana kymmenen vuotta, Kujala naurahtaa.

K.J. Lång toimi Vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana vuosina 1970-1997. Långin suuriin saappaisiin astui ensin Markku Salminen (1998-2004) ja sitten Esa Westerbacka (2005-2019).

"Olin jo legendaarisen K.J. Långin salkunkantajana kymmenen vuotta."

Kujala on ollut oikeusministeriön palveluksessa kohta 35 vuotta – vain tittelit ovat vaihdelleet.

Nykyiseen virkaansa Kujala siirtyi ministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston päällikön tehtävästä. Hän oli siis yksi oikeusministeriön kriminaalipoliittisista pääideologeista.

Löytyykö Kujalasta kriminaalipoliittista vimmaa? Mikä on hänen ohjelmajulistuksensa?

– Pysyn tontillani. Tänään olen vain harmaa pragmaattinen virastopäällikkö, täytäntöönpanovirkamies.

Vangit ulkoilee Riihimäen vankila
"Vankilaverkko on turhan laaja ja osin myös vanhentunut." (Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala)Jaani Lampinen / Yle