1. yle.fi
  2. Uutiset

ADHD on vangeilla yleinen, mutta sitä ei tunnisteta ja hoideta – Jyrki Keto sai diagnoosin vasta päihde- ja vankilakierteen jälkeen

100 vankia on testannut uutta kuntoutusohjelmaa hyvin tuloksin.

ADHD
Lähikuva Jyrki Kedosta.
Kontiolahtelaiselle Jyrki Kedolle tavallinen arki on aina ollut hankalaa. Pari vuotta sitten hän sai ADHD-diagnoosin.Heikki Haapalainen / Yle

Kun Jyrki Keto, 52, oli teini-ikäinen, parasta mitä hän tiesi olivat mökkimurrot ja nopeat kulkupelit. Varkaudet ja muut tihutyöt saivat aikaan valtavan adrenaliinipiikin ja hyvän olon tunteen: silloin Keto tunsi elävänsä.

Keto oli impulsiivinen, ja levoton elämä kiehtoi.

1980-luvun Pohjanmaalla hän sai nopeasti häirikön ja nuorisorikollisen leiman. Peruskoulu meni penkin alle, autonasentajaopinnoissa motivaatio riitti paremmin.

Mutta kun kuvaan tulivat päihteet, suunta oli jyrkästi alaspäin: amfetamiinin käyttöä ja kauppaa, ja lopulta vankilakierre.

Tarina on tavallinen rikollispiireissä. Vasta kaksi vuotta sitten Jyrki Keto sai yhden selityksen sille, miksi tavallinen arki on ollut hänelle aina niin hankalaa. Lopulta ADHD-diagnoosi ei ollut yllätys.

– Voi olla, että elämä olisi mennyt eri tavalla, jos asiaan olisi puututtu jo kouluiässä. Mutta ei näistä silloin puhuttu, Keto sanoo.

Jyrki Keto kahvipöydässä.
Tärkein käänne Jyrki Kedon elämässä tapahtui 36-vuotiaana, kun hän monien vaiheiden jälkeen raitistui.Heikki Haapalainen / Yle

Poliisi ei tunnista erityispiirteitä

Neurokirjon häiriöt, kuten ADHD ja erilaiset autismin muodot, ovat Suomessa alidiagnosoituja rikollista elämäntapaa elävillä. Tutkimusten mukaan nuorisovangeista lähes kolmannes ja aikuisvangeista noin neljännes kärsii ADHD-oireista.

ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka ilmenee esimerkiksi ylivilkkautena ja impulsiivisuutena.

Vangeilla ADHD on jopa kymmenen kertaa yleisempi kuin muulla väestöllä. Siitä huolimatta ADHD:tä ja muita neurokirjon häiriöitä ei tunnisteta rikosoikeudellisessa järjestelmässä. Henkilön oikeusturva voi vaarantua poliisikuulusteluissa ja oikeudenkäynnissä, sillä viranomaiset eivät osaa huomioida ominaispiirteitä. Myös kuntoutusta on vaikea saada.

– Käyttäytymisen perusteella saatetaan tehdä vääriä johtopäätöksiä henkilöstä esimerkiksi kuulusteluissa. Henkilö voi myös itse puhua asioita, joita ei tarkoita, jos kysymykset ovat liian johdattelevia tai monimutkaisia, sanoo projektipäällikkö Sanna Kara Autismisäätiöstä.

Hän vetää hanketta, jonka tavoitteena on edistää neurokirjon henkilöiden oikeusturvan toteutumista rikosoikeudellisessa järjestelmässä.

Seinälle ripustettu valokuva valokuvasta.
Jyrki Kedon entisestä elämästä muistuttaa valokuva hänen vanhasta vankilan sellistään.Heikki Haapalainen / Yle

Levoton käytös tai oudot puheet

Neurokirjon henkilöt stressaantuvat usein herkemmin kuin muut. Suoriutuminen pitkistä poliisikuulusteluista tai oikeudenkäynnistä voi olla hankalaa.

– Tauot helpottavat jaksamista. Tilanteista pitäisi tehdä mahdollisimman ennakoitavia, eli kertoa, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu. Myös muistin toiminta ja tapahtumien mieleen palauttaminen voi neurokirjon henkilöillä olla erilaista kuin muilla ihmisillä, Sanna Kara kertoo.

Poliisikoulutuksessa ei opeteta neurokirjon häiriöiden tunnistamista. Viranomaiset eivät välttämättä ymmärrä, että kyse voi olla siitä, jos henkilö käyttäytyy levottomasti, nauraa epäsopivissa tilanteissa tai puhuu poikkeavasti.

Autismisäätiön Sanna Karan mukaan kansainväliset tutkimukset kertovat, että oikeusturva ei välttämättä toteudu neurokirjon henkilöillä. Suomalaista tutkimusta aiheesta ei ole, mutta se tiedetään, että viranomaiset tarvitsevat asiassa rutkasti lisää koulutusta ja häiriöstä kärsivät rikolliset täsmällisempää kuntoutusta.

“Voisitko olla vähän aikaa hiljaa?”

Jyrki Keto on viettänyt elämästään useita vuosia vankiloissa. Hän muistaa, että ADHD mainittiin jossakin yhteydessä, mutta asia jäi siihen, eikä tarkempia tutkimuksia tehty.

– Tavallaan olen aina tiennyt, että sehän minulla varmaan on, Keto sanoo.

Oireet ovat tuttuja: häirikön leima koulussa, impulsiivinen ja vastuuton käytös, päihdeongelmat.

Tärkein käänne Jyrki Kedon elämässä tapahtui 36-vuotiaana, kun hän monien vaiheiden jälkeen raitistui. Keto opiskeli päihdetyöntekijäksi ja työskentelee nykyisin tukiasunto-ohjaajana Joensuussa. Monien hänen asiakkaidensa ongelmat kuulostavat tutuilta.

Jyrki Keto kahvipöydässä.
Päihderiippuvaisten ja ADHD-ihmisten vertaisryhmät ovat nykyään tärkeä osa Jyrki Kedon arkea.Heikki Haapalainen / Yle

ADHD on aiheuttanut Kedolle haasteita raitistumisen jälkeenkin. Vastuun kantaminen uusissa tilanteissa on hankalaa. Keto on ajanut itsensä uupuneeksi niin töissä kuin urheilussa. Ruuhkavuodet perheessä pienten lasten kanssa lisäsivät kuormitusta.

Ajatus pomppii usein paljon ja lavealle.

– Ex-vaimo puuskahti joskus suhteemme alkuvaiheessa, että “voisitko olla vähän aikaa hiljaa”, Keto sanoo.

Toisaalta levottomuuden kääntöpuolena on superkeskittyminen. Kun Keto sulkeutuu autotalliinsa ja aloittaa auton maalausurakan, ajantaju katoaa täysin. Myös tämä ominaisuus on aiheuttanut hankaluuksia perhe-elämässä.

ADHD on Ferrarin moottori polkupyörän jarruilla

Tutkimusten mukaan ADHD altistaa rikolliselle käytökselle. Monelta vangilta puuttuu kuitenkin diagnoosi selvälle oireilulle. Ilman diagnoosia ei myöskään voida suunnitella kuntoutusta tai oireita helpottavaa lääkitystä.

Autismisäätiön vetämässä hankkeessa on testattu uudenlaista täsmäkuntoutusta 100 vangille Etelä-Suomen vankiloissa. Suurimmalla osalla heistä ei ole virallista diagnoosia. Tulokset ovat lupaavia.

– Yksilökuntoutuksessa opetellaan paljon impulsiivisuuden hallintaa ja tunnesäätelyä. ADHD-ihmisellä on sisällään Ferrarin moottori, mutta polkupyörän jarrut. Kuntoutuksessa opetellaan tunnistamaan se hetki, kun yllyke meinaa ottaa vallan, Sanna Kara kuvailee.

Monelle vangille on silmiä avaavaa, kun he saavat tietoa ADHD:stä.

– Tosi moni sanoo, että “tuohan kuulostaa aivan multa”, kertoo vankien kanssa työskentelevä oppimisvalmennuskoordinaattori Riina Pieviläinen Kriminaalihuollon tukisäätiöstä.

Velvollisuuksien hoitaminen voi olla lähes mahdotonta, parisuhteissa on ongelmia, samoin rahankäytössä. Myös riskien ottaminen liikenteessä on tyypillistä osalle ADHD-ihmisistä.

Kuntoutuksessa opetellaan pilkkomaan tehtäviä osiin, ja mietitään kompensaatiokeinoja: esimerkiksi muistutukset kännykässä arjen aikatauluista voivat auttaa. Myös itselle luvattu palkinto voi helpottaa velvollisuuteen tarttumista. Oma motivaatio on välttämätöntä kuntoutumisessa.

– Vapautumisvaihe vankilasta on erityisen haastava. Silloin pitäisi pystyä ottamaan vastuu elämästään, Riina Pieviläinen sanoo.

Moni vanki ei pääse edes ADHD-tutkimuksiin, koska heillä on oireyhtymälle tyypillisesti myös päihdeongelma. Terveydenhuollossa ajatellaan, että päihdeongelma täytyy hoitaa ennen tarkempia tutkimuksia. Myös ADHD-lääkitys on ongelmallinen, koska osa lääkkeistä on amfetamiinijohdannaisia aineita.

Jyrki Keto asettelee vastamelukuulokkeita korvilleen.
Vastamelukuulokkeet tasoittavat Jyrki Kedon pään sisäistä kaaoksen tunnetta esimerkiksi arkiaskareita tehdessä.Heikki Haapalainen / Yle

Lääkitys arvelutti raitistunutta

Jyrki Kedon ADHD-tutkimukset käynnistyivät työterveyshuollon kautta. Työssä uupuminen johti tarkempiin tutkimuksiin. Aluksi Keto ei itsekään tiennyt, haluaako hän tutkimuksiin vain ei. Lopulta diagnoosi oli helpotus.

Kynnys lääkityksen aloittamiseen oli vielä korkeampi. Keto empi sitä päihdetaustansa vuoksi. Sopiva lääke löytyi kokeilemalla, ja siitä on ollut suuri apu oireisiin.

– Lääke auttaa selviämään työpäivistä. Iltaa kohden sen vaikutus vähentyy. Vapaapäivinä pidän joskus välipäiviä lääkkeestä, Keto kertoo.

Viime vuosina Jyrki Keto on löytänyt muitakin käytännön keinoja arjen hallintaan. Keto pitää vastamelukuulokkeita autolla ajaessaan, välillä töissä ja usein kotona puuhaillessaan. Ne tasoittavat pään sisäistä kaaoksen tunnetta.

Arkea helpottaa myös se, että kotona kaikille tavaroille on oma paikka. Psykoterapia on tuonut valtavasti itsetuntemusta ja ymmärrystä omasta elämänkulusta. Päihderiippuvaisten ja ADHD-ihmisten vertaisryhmät ovat tärkeä osa arkea.

Autismisäätiön tavoitteena on, että viranomaiset oppisivat tunnistamaan paremmin neurokirjon häiriöt. Täsmäkuntoutusta tarvitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta rikoskierre saataisiin katkaistua.

– Aihepiiri on aivan liian huonosti tunnettu. Myöskään tieteellistä tutkimusta suomalaisesta vankipopulaatiosta ei juuri ole, Sanna Kara Autismisäätiöstä huomauttaa.

Aiheesta voi keskustella 5.3. kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Entinen vanki herkistyi A-studiossa: "En olisi uskonut, että istun täällä Rikosseuraamuslaitoksen johtajan kanssa samassa studiossa"

Piia Haavikon masennus paljastuikin ylivilkkaushäiriöksi: “Tuntui kuin olisi pelannut elämää jollain huijauskoodilla”

ADHD-ihmisen voima ja heikkous on hurahtamisessa: "En tee sitä tahallani, vaan kertakaikkiaan aivoni toimivat niin"

Lue seuraavaksi