Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa – Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti

Suomen merialueille valuvan fosforin määrää on saatu leikattua, mutta Saaristomeren osalta päästöt ovat jatkuneet vuosikymmenen samalla tasolla

Saaristomeri
sinilevämössöä Saaristomerellä
Sinileväpuuro on tuttu näky kesäisin Saaristomerellä.Jaakko Ruola

Vanha kalastaja Antero Eloranta katselee kotirannastaan ruskeaa ulappaa. Rymättylän rannasta aukeava Saaristomeri on hänelle tuttu kotivesi. Eloranta on syntynyt lähistöllä Airiston Kaarnittan saaressa ja kalastanut 1950-luvulta lähtien.

– Kyl se oli surkean näköistä silloin, kun näitä töitä aloittelin. Kesäaikana oli puolen metrin rihmaa rannat täynnä ja pyydykset sen mukana, Eloranta sanoo.

Pikkuhiljaa Airistonkin vesien tila koheni, kun tehtaat eivät enää laskeneet sinne jätevesiään puhdistamattomana ja jätevedenpuhdistamoja rakennettiin.

Mutta edelleen pelto-ojista virtaa sameaa vettä kotilahdellekin.

Aurajoki halkoo varsinaisuomalaisia vainioita ja tuuppaa mukanaan ruskeaa vettä Airistolle. Tänä talvena etenkin.

– Airisto ei minun aikanani ole koskaan ollut kirkas. Aina siellä on sakkaa ollut vedessä, Eloranta sanoo.

Antero Eloranta, kalastaja
Kalastaja Antero Eloranta on seurannut meren tilaa koko ikänsä.Markku Sandell / Yle

Saaristomereen virtaa yhtä paljon fosforia kuin kymmenen vuotta sitten

Tämä talvi on ollut Saaristomerellä erityisen vaikea. Runsaat sateet ovat eteläisessä Suomessa huuhtoneet pelloilta maata ja ravinteita ennätystahtiin jokiin ja niiden kautta mereen. Rannikoiden vedet vellovat ruskeansävyisinä.

Kymmenen vuotta sitten, helmikuussa 2010, silloinen pääministeri Matti Vanhanen ( kesk.) lupasi Itämeri-huippukokouksessa, että Saaristomeren tila on vuonna 2020 hyvä:

"Pääministeri sitoutuu siihen, että Suomessa kaikilla toimialoilla ryhdytään tehostettuihin toimiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Työtä tehdään kaikilla sektoreilla koordinoidusti, samanaikaisesti ja entistä kunnianhimoisemmalla aikataululla."

Nyt eletään tätä päivää ja Suomenlahden osalta fosforipäästöjen on arvioitu vähentyneen 70 prosenttia, mutta Saaristomereen virtaa edelleen noin 500 tonnia fosforia vuosittain kuten Vanhasen lupauksen aikoihin. Eikö mitään siis ole tehty?

Toki on rakennetu suojakaistoja peltojen ja rantojen väliin. Viljelijät ovat vähentäneet roimasti fosforilannoitteiden käyttöä. Mutta ely-keskuksen mukaan 73 prosenttia varsinaissuomalaisista peltolohkoista sisältää niin paljon fosforia, ettei lannoitteita pitäsi käyttää ollenkaan.

Aurajoen valuma-alueen pinta-alasta 28 prosenttia on peltoja ja Varsinais-Suomea on pidetty aina maamme vilja-aittana.

Satelliittikuva näyttää sinilevätilanteen 24.7.2019. Vaaleanvihreät alueet meressä ovat veteen sekoittunutta sinilevää.
Satelliittikuva näyttää sinilevätilanteen 24.7.2019. Vaaleanvihreät alueet meressä ovat veteen sekoittunutta sinilevää.Original bild: © ESA Copernicus Sentinel-3 Data, Finlands miljöcentral (2019)

Sukupolven kestävä muutos

Luontokuvaaja Jaakko Ruola on liikkunut ikänsä Saaristomerellä. Hän muistaa vielä pikkupoikana isänsä paatilla tehdyt matkat Aurajoelta suvun kotiseudulle Kustaviin.

Silloin vedet olivat kirkkaat.

1990-luvulla matka Utöseen herätti huomaamaan meren huonon tilan, sinilevälautat kelluivat kesälaineilla.

Yli kymmenen vuotta Saaristomerta kuvannut entinen liikkeenjohdon konsultti uskoo kauniiden kuvien voimaan. Ne herättävät Ruolan mukaan suomalaiset huomaamaan, että kymmenientuhansien saarten pilkkoma ainutlaatuinen merialue on koko Suomen kruununjalokivi, jota on hoidettu kohtuuttoman huonosti.

Berghamn, Saaristomeri
Saaristomaisema Berghamnista.Jaakko Ruola

Ruolan kuvia hyödynnetään myös Operaatio Saaristomeri 2019–2023-projektissa, joka on kevään kuluessa julkaisemassa oman toimenpideohjelmansa merialueen tilan kohentamiseksi. Sitä laatii Turun yliopiston entinen rehtori Kalervo Väänänen.

Meren muutos on tapahtunut Ruolan oman iän ja sukupolven aikana, kun Suomessa on ollut valtava talouskasvu.

– Olemme välillä unohtaneet luonnon ja meren, siksi se on päässyt tähän kuntoon. Nyt olen sitä mieltä, että kun oman sukupolveni aikana tämä ongelma on syntynyt, niin tämän sukupolven aikana tämä pitäisi yhteistyössä laittaa kuntoon, 72-vuotias Jaakko Ruola laskeskelee.

Fosfori, fosfori, fosfori

Jaakko Ruola on keskustellut eri asiantuntijoiden kanssa ja saanut aina saman vastauksen siihen, mikä on Saaristomeren ongelma.

– Rehevöitymisen aiheuttaja fosforihan on seuraus, joka tulee mereen. Se on meidän yhteiskuntamme päätöksentekojärjestelmän ongelma, että sitä sinne tulee vielä. Nyt olisi aika korjata se asia, Jaakko Ruola toteaa.

Valokuva ja videokuva ovat hänen mukaansa tässä vahvat vaikutusvälineet. Kuvan avulla pystyy saaristokuvaajan mielestä välittämään hyvin hienoa tunnetta, kun meri on kunnossa tai huonoa meren peittyessä sinilevälauttoihin.

Källskär, sinilevää Saaristomerellä
Sinilevälautat nousevat pintaan tyynellä säällä. Muulloin levää leijuu pinnan alla.Jaakko Ruola

Operaatio Saaristomeri 2019–2023 -projekti on Ruolan mukaan etupäässä tiedotushanke, jossa tunteisiin vetoavilla valokuvilla on merkittävä osuus. Tätä keinoa hän esitteli muun muassa 28. helmikuuta GoExpon Kuva ja Ääni -tapahtumassa.

– Nyt on mielestäni se hetki, Saaristomeren momentum. Jos sitä ei tehdä nyt, niin sukupolvet, lapsenlapsemme muistelevat, että tuollainen se on aina ollut. Eivät he ole nähneet niitä kirkkaita vesiä ja nauttineet niistä, Jaakko Ruola pohtii.

Pari kertaa hän on itse päätynyt omien lastenlastensa kanssa Kasnäsin kylpylään uimaan, kun kesällä ei mereen ole voinut mennä levien takia.

Kymmenen vuoden aikana on toki tehty paljonkin, mutta ei näköjään riittävästi.

– Se lopullinen iso päätös on tekemättä, jolla Saaristomeri ja sitten Itämeri saataisin kuntoon, Ruola sanoo.

Valtio on tullut hyvin mukaan vesiensuojeluohjelman kautta ja viime vuonna Saaristomeren valuma-alueiden kipsikäsittelyyn saatiin 25 miljoonaa euroa.

Boskär, Saaristomeri
Saaristomeren maisemat hivelevät silmää kauniina kesäpäivänä.Jaakko Ruola

Ruola ei halua syyttää viljelijöitä, vaan haluaa viedä asiaa eteenpäin positiivisesti. Myös viljelijät haluavat hänen mukaansa laittaa Saaristomeren kuntoon.

Kalastus poistaa fosforia merestä

Kalastuksen on todettu olevan tällä hetkellä tehokkain tapa poistaa fosforia merestä. Siihen tarvitaan kuitenkin asiansa osaavia ammattilaisia.

Moni on kuitenkin jäänyt eläkkeelle, eikä uusia ole tullut, kun kalat ovat kaikonneet. Yksi eläkeelle jääneistä on rymättyläläinen Antero Eloranta.

– Muutos alkoi hylkeiden ilmestyttyä Airistolle parikymmentä vuotta sitten, Eloranta sanoo.

Aiemmin valiteltiin sitä, ettei kalastusvesiä saanut vuokrattua mistään. Nyt vettä on joka puolella, mutta kalastajat puuttuvat. Alalle ei ole tulijoita.

– Kaikki ovat hävinneet, kalastaja toteaa.

Antero Eloranta, kalastaja, Rymättylä
Antero Eloranta ei kalasta enää.Markku Sandell / Yle

Antero Elorannalla on 60 kalastusvuoden jälkeen rannassa enää yksi kellukerysä ja pari venettä. Viime vuosien kalastus on ollut lähinnä elämäntapa, kun sitä ei niin vain saa lopetettua.

Miten Saaristomerta voidaan auttaa?

Savimaiden kipsikäsittelystä on saatu hyviä kokemuksia jo Aurajokeen laskevan Savijoen valuma-alueiden pelloilta. Vuonna 2016 alkaneen kipsihankkeen on todettu leikkaavan fosforihuuhtoumia jopa puoleen.

Nyt alkava hanke on mittavampi ja tavoitteena on levittää kipsiä noin 60–70 000 peltohehtaarille tänä ja ensi vuonna. Saaristomeri sai valtiolta puhdistusrahaa miljoonia euroja – pellot saavat kipsikäsittelyn

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian profesori Markku Ollikainen uskoo, että kipsikäsittelyllä pystytään saamaan aikaan merkittäviä liukoisen ja partikkelifosforikuormituksen leikkauksia ja samalla kehitetään uusia tapoja estää valumia.

Peltojen fosforivarastoa voidaan myös pienentää vähentämällä lannoitusta, jolloin liukoisen fosforin huuhtoutuminen vesistöihin vähenee.

kipsikasa nurmijärvi
Kipsikäsittely soveltuu varsinaissuomalaisille savimaille.Markku Rantala / Yle

– Jos kipsikäsittely toteutuu Varsinais-Suomen ely-keskuksen alueella suunnitellussa laajuudessa, niin vuosittainen fosforikuorma vähenee 30-40 tonnia. Ihan merkittävä määrä, Ollikainen arvioi.

Siihen, ettei Matti Vanhasen pääministerinä antama lupaus ole toteutunut, professori löytää pari syytä.

– Meiltä on puuttunut tehokkaita toimia päästöpuolella, etenkin maanviljelyksessä. Toisaalta ilmastonmuutos on asteittain johtanut siihen, että meren puolella pitää tehdä enemmän kuin kuviteltiin. Urakkaa riittää, sanoo ilmastopaneelin puheenjohtajana toimiva Markku Ollikainen.

Suomen savipellot ovat alttiita eroosiolle ja Ollikainen vahvistaa, että ainakin Saaristomeren osalta Suomi on Itämeren fosforipahis. Naapuri-Ruotsin maaperästä huuhtoutuu vähemmän ravinteita mereen.

Tulva Tammisaaressa.
Tulvat ovat viime aikoina huuhtoneet pelloilta ravinteita vesistöihin.Petteri Bülow / Yle

Tämä talvi saa Ollikaisen huolestumaan. Runsaat sateet ovat lisänneet merkittävästi fosforin ja muiden ravinteiden huuhtoumaa pelloilta vesistöihin.

– Kollega Sykestä kertoi, että parin viikonlopun aikana tuli yli 40 prosenttia vuoden ravinnekuormasta jokia myöten mereen, Markku Ollikainen kertoo.

Kuinka paljon sitten sinilevät roihahtavat ensi kesänä tämän takia? Ollikaisen mukaan paljon riippuu kevään tuulisista säistä ja leväkukinnoista, kuinka paljon niiden jäljiltä jää vapaata fosforia kesäksi mereen levien ravinnoksi.

Lue myös

Saaristomeri sai valtiolta puhdistusrahaa miljoonia euroja – pellot saavat kipsikäsittelyn

Rakennekalkin ja kuitulietteen käytöstä pelloilla käynnistetään tutkimus – tavoitteena selvittää vaikutuksia vesistöön ja maaperään

Tutkija: Itämeri ei ole enää maailman saastunein meri – mutta siinä hyvät uutiset olivatkin

Ilmastonmuutos vie merivedestä hapen – sadat merialueet muuttuneet viime vuosina hapettomiksi