Korkean nuorisotyöttömyyden alueille tulossa lisää yrittäjyyskasvatusta – tavoitteena opettaa yrittäjämäistä asennetta nuorille

Nuorten lisäksi yrittäjyyskasvatus on suunnattu koulujen ja opettajien tueksi.

yrittäjyyskasvatus
Pielisjoen koulun oppilaita Joensuu
Pielisjoen koulun oppilaat Emmi Kiviniemi (vas.) Sigrid Convents ja Veera Matfeinen innostuivat yrittämisestä. Lea Joutsensaari / Yle

Nuorten yrittäjyyskasvatukseen erikoistunut Nuori yrittäjyys ry vahvistaa alueverkostoaan korkean nuorisotyöttömyyden alueilla.

Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivalla yhdistyksellä on tällä hetkellä viisi aluetoimistoa eri puolilla Suomea. Uusin niistä avattiin Joensuussa. Lisäksi Kajaaniin on juuri perusteilla oma toimisto.

Pääosin maksutonta yrittäjyyskasvatusta esikoulusta korkeakouluihin saakka tarjoava yhdistys perustelee laajentumishalujaan useilla syillä.

– Halusimme nyt perustaa toimistot alueille, joissa on paljon työttömiä nuoria. Maailma ja työelämä muuttuu hurjaa vauhtia ja siinä on nuorten pysyttävä mukana, sanoo Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen

Tavoitteena yhdistyksellä on tukea nuoria laajemminkin oman elämän hallinnassa.

– Haluamme edistää nuorten oman talouden hallintaa, opettaa työelämätaitoja ja yrittäjämäistä asennetta.

Kouluille ja opettajille puolestaan on tarjolla käytännön apua yrittäjyyskasvatukseen, kertoo Pohjois-Karjalan aluepäällikkö Sanna Räty.

– Koulutamme opettajia, tarjoamme heille erilaista materiaalia opetuksen tueksi ja etsimme muun muassa kummiyrityksiä kouluille.

Yrittäjyyyttä opetellaan markkinoilla

Joensuussa Nuori yrittäjyys -yhdistys on otettu tyytyväisenä vastaan.

– Olemme todella iloisia, että nyt saamme konkreettista apua ja tukea opettajille. Tämä toimisto palvelee koko seutua, ei pelkästään Joensuuta, kehuu Pielisjoen koulun rehtori Jouni Partti.

Yrittäjyyskasvatus ei ole peruskoulussa oppiaine, mutta opetussuunnitelmaan se on kirjattu. Koulut itse päättävät, missä laajuudessa ja miten sitä toteuttavat.

– Pielisjoen koulussa tällaista opetusta on ollut ainakin 30 vuotta, mutta nykyisin sen merkitys on korostunut ja vahvistunut, kertoo Partti.

Pielisjoen koulussa valinnainen yrittäjyyskasvatus on innostanut ja yrittäjän ammatti saattaa hyvinkin olla osalle nuorista tulevaisuutta.

Veera Matfeinen, Sigrid Convents ja Emmi Kiviniemi ovat osallistuneet Pielisjoen koulussa Vuosi yrittäjänä -opintokokonaisuuteen. Tähän kuului myös yrityksen perustaminen lukuvuoden aikana.

Kahdeksasluokkalaiset tytöt perustivat TeaTime NY -nimisen yrityksen, joka valmistaa erimakuisia buble tea -juomia. Sen erikoisuutena on tapiokahelmet, jotka valmistetaan manjokinjuurista.

– Me mietimme sitä, että kun Joensuusta ei näitä saa ja kun olemme kiinnostuneita tällaisista niin sitten päätimme itse niitä tehdä, kertoo Emmi Kiviniemi.

Koulun yritysprojektin aikana he ovat myös tunnistaneet yrittämiseen liittyvät riskit.

– Moni asia voi mennä pieleen. Yksi suuri riski on se, että jos yritys ei tuota hyvin, niin sinä et itse tee voittoa. Mutta riskejä pitää ottaa, ynnää Veera Matfeinen.

Tosin raha ei tyttöjen mielestä ratkaise ammatinvalintaa. Työntekoon liittyy myös muita arvoja.

– Työstä pitää myös nauttia ja sen pitää tuottaa hyvää mieltä muillekin kuin tekijälleen, pohtii Sigrid Convents.

Joensuulaiset Merkonomiopiskelijat Bettiina Peltoniemi ja Jaakob Rissanen mielivät somesta ammattia.
Merkonomiopiskelijat Jaakob Rissanen ja Bettiina Peltoniemi mielivät somesta ammattia.Lea Joutsensaari / Yle

Somesta ammatti

Nuorten uudenlainen suhtautuminen yrittämiseen ja työntekoon on huomannut myös joensuulainen yrittäjyyden lehtori Marjut Helvelahti ammattiopisto Riveriasta.

– Ammatinvalinta lähtee usein siitä, mitä nuoret harrastavat ja mikä itseä kiinnostaa ja innostaa. Tämän myötä on tullut aivan uusia ammatteja, muun muassa somevaikuttajia.

Helvelahden mukaan myös erilaisten asioiden yhdistäminen ja niistä uuden luominen on nykyajan nuorille ominaista.

Näin ovat tehneet Riverian merkonomiopiskelijat Bettiina Peltoniemi ja Jaakob Rissanen, joilla bisnes jo pyörii. He ovat somevaikuttajia.

Peltoniemellä on tällä hetkellä esimerkiksi kuvapalvelu instagramissa 30 000 seuraajaa ja Rissasella vajaat 20 000.

– Me myymme näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja myymme yrityksille mainostilaa. Ja muutoinkin tuotamme sisältöjä seuraajillemme somessa, kertoo Bettiina Peltoniemi.

Peltoniemelle somevaikuttaminen on tällä hetkelllä sivutuloa, mutta tavoiteena on tehdä siitä päätyö.

– Somesta saatavat kuukausitienestit on tällä hetkellä satoja euroja kuukaudessa. Se kaikki on plussaa eikä minun tarvitse mennä kaupan kassalle töihin opiskelujen ohella.

Samanlaiset tavoitteet on Jaakob Rissasellakin. Hänkin toivoo somesta ammattia ja päätuloja.

– Minun tavoitteeni on tällä hetkellä ryhtyä tekemään youtubeen aktiivisesti videoita ja saada vähintään 20 000 tilaajaa lisää parin kuukauden aikana.

Lue lisää:

Juho Urhemaa oli vain 15-vuotias, kun hän aloitti yrittäjänä – kaikki alkoi turhautumisesta