Suomeen palkataan Filippiineiltä satoja sairaanhoitajia suoraan vakipaikkoihin – taustalla hoitoalan paheneva työvoimapula

EU-alueella on miljoonan hoitoalan ammattilaisen pula. Lisäksi osaavia hoitajia hamuaa Japani.

sairaanhoitajat
Ben Amar on Filippiineiltä Suomeen muuttanut perushoitaja.
Ben Amar valmistui sairaanhoitajaksi Filippiineillä vuonna 2007. Sen jälkeen hän oli töissä sairaalassa viisi vuotta ja tuli Suomeen vuonna 2012.Toni Määttä / Yle

Voiko Suomelle tämän parempaa enää toivoa?

Sairaanhoitaja Ben Amar tuli Filippiineiltä Suomeen kahdeksan vuotta sitten. Mies työskentelee nyt lähihoitajana mutta suorittaa samalla täydennyskoulutusta saadakseen sairaanhoitajan pätevyyden Suomessa.

Myös Amarin filippiiniläinen vaimo on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Pariskunnalla on kaksi pientä lasta.

Suomi tarvitsee sekä lapsia että sairaanhoitajia, mutta miksi niin moni Amarinkin kavereista on lähtenyt sairaanhoitajaksi muualle kuin Suomeen?

Yksi syy on se, että Suomessa ei ole ymmärretty järjestää pysyvää kieli- ja pätevöitymiskoulutusta.

Pätevöitymiskoulutus loppuu

Amar opiskelee niin sanotussa Sote-sillassa kuten tällä hetkellä muutkin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat sairaanhoitajat.

Sote-silta on Euroopan ulkopuolelta tulevalle hoitoalan henkilökunnalle tarkoitettu pätevöitymiskoulutus. Siinä ovat mukana Metropolia ja Diakonia ammattikorkeakoulut Helsingistä, Turun ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu.

Useimmiten opinnot vievät puoli vuotta. Jokaisen täydennyskoulutettavan lisäopinnot perustuvat Valviran lausuntoon. Osan opinnoista voi suorittaa verkossa.

– Nopeimmillaan filippiiniläiset sairaanhoitajat suorittavat lisäopinnot jopa kolmessa kuukaudessa, sanoo Sote-siltahankkeen projektipäällikkö Päivi Rimpioja Metropoliasta.

Koulutuksessa on tällä hetkellä mukana satakunta ulkomaalaista koulutettua terveysalan ammattilaista, joista suurin osa on sairaanhoitajataustaisia.

Mutta hyvä järjestelmä voi olla tiensä päässä.

EU:n rahoittama Sote-silta päättyy syksyllä eikä pysyvästä täydennyskoulutuksesta ole mitään varmuutta, Rimpioja sanoo.

– Ministeriöt ovat pompotelleet asiaa toisilleen.

Ben Amar on Filippiineiltä Suomeen muuttanut perushoitaja.
Ben Amar opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän aikoo pätevöityä sairaanhoitajaksi syksyyn mennessä.Toni Määttä / Yle

Rimpiojan mukaan Ruotsissa pätevöitymiseen on pysyvä malli, jossa on mukana useita yliopistoja. Myös Norjassa on pysyvä pätevöitymismalli.

Uudenmaan kunnat palkkaavat satoja filippiiniläisiä

Suomessa tarvitaan lähivuosina tuhansia uusia sairaanhoitajia. Pelkästään pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta sairaanhoitajia eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 2 200.

– Pula on aivan valtava ja kaikki keinot on käytettävä, sanoo Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula. Seure on alueen kuntien omistama henkilöstöpalveluyhtiö.

Yhtiö on nyt päättänyt yrittää hoitajien värväämistä myös ulkomailta, mitä varten Seure on kilpailuttanut työnvälitysfirmoja.

Seure aikoo palkata neljän vuoden aikana yhteensä neljäsataa sairaanhoitajaa Filippiineiltä. Hoitajille luvataan vakituinen työpaikka.

Ensimmäiset tulevat Suomeen jo tämän vuoden lopulla. Tulijoille järjestetään ensin suomen kielen koulutus Filippiineillä ja sairaanhoitajan pätevöitymiskoulutus Suomessa. Seure maksaa koulutukset.

Seuren toimitusjohtaja Anne Sivula
Filippiiniläisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus Suomessa järjestetään yhteistyössä uusimaalaisten oppilaistosten kanssa, Anne Sivula sanoo.Toni Määttä / Yle

– Me toivomme, että muutkin lähtevät tälle tielle, Sivula sanoo.

Sivulan mukaan hankkeessa mukana olevat kunnat selvittävät yhdessä, kuinka filippiiniläishoitajien pätevöitymiskoulutus Suomessa järjestetään.

Viimeisimmän THL:n selvityksen mukaan Suomessa työskenteli Sote-alalla vuonna 2014 noin 18 000 ulkomaalaistaustaista työntekijää. Heistä valtaosa oli vuodeosastolla, hoivayksikössä tai palvelutalossa.

Esimerkiksi Attendolla on muutamia satoja filippiiniläisiä sairaanhoitajia, mutta vain pieni osa heistä tekee sairaanhoitajan työtä.

Suomessa vuosina 2012 - 2017 Valvira myönsi vain 17 lupaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleille sairaanhoitajille.

Tehy on kampanjoinut jo viisitoista vuotta

Ulkomaalaisten hoitajien tulo Suomeen ei ole ainakaan työntekijöiden ammattiliitosta kiinni.

Päinvastoin.

Sairaanhoitajia edustava Tehy alkoi jo viisitoista vuotta sitten selvittää, kuinka Suomeen saataisiin enemmän ulkomaalaisia sairaanhoitajia, mutta laihoin tuloksin.

Pullonkaula ei ole Tehyn mukaan niinkään palkka, asenteet tai syrjäinen sijainti, vaan tempoileva pätevöitymiskoulutus.

Tehyn Kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.
Tehyn mielestä maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia tarvitaan työyhteisöissä. Työvoiman tarveharkinnasta tulisi luopua koko maassa mutta samalla valvontaa olisi lisättävä, Sari Koivuniemi sanoo.Toni Määttä / Yle

Ulkomaalaisten sairaanhoitajien pätevöitymiseksi on ollut useita hankkeita ja projekteja, mutta ei pysyvää rahoitusta, ihmettelee Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.

Koivuniemen mielestä rahoitus pitäisi saada yhteisrahoituksena eri ministeriöistä.

Käytännössä pitäisi siis järjestää riittävät resurssit lähtömaassa tarvittaviin lupiin ja kielikoulutukseen. Suomessa puolestaan pitäisi olla Valviran ja oppilaitosten suunnittelema pysyvä pätevöitymispolku, Koivuniemi linjaa.

Pysyvän väylän puuttuminen sairaanhoitajilta on sikälikin erikoista, että ulkomailta tuleville lääkäreillä sellainen on. Valviralla on selkeä ohjeistus, kuinka EU:n ulkopuolelta tulevat lääkärit voivat saada ammattioikeuden Suomessa.

Kuinka paljon Suomeen sitten tarvittaisiin sairaanhoitajia ulkomailta?

– Sitä on vaikea arvioida, koska sotekentät ovat mullistuksessa, ja on tullut uusia hoitajamitoituksia, mutta varmaan puhutaan tuhansista, Koivuniemi arvioi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu työperäisen maahanmuuton lisääminen. Koivuniemi toivoo, että asia saataisiin lopultakin järjestykseen.

– It’s now or never.

Suomi voi pärjätä kilpailussa

Filippiiniläisiä sairaanhoitajia välittää Suomeen muun muassa Silkkitie Oy. Myös henkilöstöpalveluyritys Barona saattaa aloittaa hoitajien välittämisen Filippiineiltä.

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen uskoo, että Filippiineiltä riittää tulijoita, mutta samalla kansainvälinen kilpailu hoitajista kiristyy. Ruotsi on jo etumatkalla ja muitakin on kirimässä Suomen ohi.

Minna Vanhala-Harmanen on Barona Oy.n toimitusjohtaja.
EU-rahoitteinen Sote-silta on hyvä esimerkki siitä, miten pätevöitymiskoulutus pitäisi järjestää, sanoo Minna Vanhala-Harmanen. Toni Määttä / Yle

– Japani on myös aloittanut rekrytoinnin Filippiineiltä. He ovat huomanneet, että he eivät pärjää ilman ulkomaista työvoimaa.

Vanhala-Harmasen mukaan Suomessa työvoiman tuontiin ei ole suhtauduttu riittävän vakavasti. Tulijoille tarvitaan selkeä polku pätevöitymiseen ja varmuus toimeentulosta koulutuksen aikana. Lisäksi hallinto ylipäätään on ollut hajanaista, Vanhala-Harmanen sanoo.

– Meillä on ollut sellaista siiloutumista eri hallinnonalojen välillä, jolloin yksi käsi ei ole tiennyt mitä toinen tekee.

Vanhala-Harmanen kuitenkin uskoo, että Suomi voi pärjätä kilpailussa ulkomaalaisista sairaanhoitajista, koska Suomi on vakaa yhteiskunta, myös lapsille.

– Me pystymme tarjoamaan heidän lapsilleen ilmaisen koulutuksen.

Hän pitää myös yhtenä ongelmana sitä, että ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita ei yleensä lasketa hoitajamitoitukseen edes avustavissa tehtävissä ennen kuin he ovat suorittaneet valtaosan suomalaisesta tutkinnosta.

Miljoona hoitajaa

Filippiiniläisten hoitajien palkkaamiseen on liittynyt myös epäkohtia.

Svenska Yle on kertonut Spotlight-dokumentissaan, että osaa hoitajista on vaadittu sakon uhalla pysymään Suomessa 3–5 vuotta. Sopimukset on tehty rekrytoinneissa auttaneen filippiiniläisyrityksen vaatimuksesta.

Euroopan komissio on arvioinut, että vuonna 2020 EU:n alueella puuttuu miljoona hoitoalan (siirryt toiseen palveluun)ammattilaista.

Tehyn mielestä Suomessa on hyvin tilaa ulkomaalaisille sairaanhoitajille ja työvoiman tarveharkinnasta tulisi kokonaan luopua. Nyt siitä on luovuttu vain joillakin alueilla, kuten Uudellamaalla.

Yleisesti arvioidaan, että Filippiineillä on suuret määrät sairaanhoitajia, jotka ovat valmiita lähtemään ulkomaille töihin.

Ben Amar on Filippiineiltä Suomeen muuttanut perushoitaja.
Ben Amar on oppinut suomen kielen erinomaisesti. Hän tekee lähihoitajana kotikäyntejä pääkaupunkiseudulla.Toni Määttä / Yle

Suomeen kotiutunut sairaanhoitajaopiskelija Ben Amar on kuitenkin huomannut tilanteessa muutoksia. Kun hän oli töissä sairaanhoitajana Filippiineillä, palkka oli noin 120 euroa kuukaudessa. Nyt se on hänen mukaansa jo kolminkertainen.

– Filippiineillä on jouduttu sulkemaan osastoja hoitajapulan vuoksi, Amar sanoo.

Suomella on kuitenkin Amarin mielestä kilpailussa yksi vahva valtti: turvallisuus.

– Suomi on turvallinen maa ja turvallisuudella ei ole hintaa. Lisäksi mahdollisuudet pärjätä on jaettu tasaisesti kaikille.

Amar pitää hyvin harmillisena, että Sote-sillan pätevöitymiskoulutus uhkaa loppua syksyllä.

Lue myös:

Hoitajien tuonti ulkomailta ei ratkaise työvoimapulaa – 5 syytä, miksi Suomi ei houkuttele ulkomaalaisia

Filippiiniläisiä sairaanhoitajia lennätetään Suomeen matalapalkkatöihin - Yrityksille ylikoulutetut työntekijät kelpaavat