Keskustelu Salpausselän kisoista: Kannattaako talvikisoja järjestää siellä, missä ei ole talvea?

Keskustelemassa kisojen pääsihteeri Aino-Kaisa Saarinen, ministeri Ville Skinnari (sd.) ja ilmastoasiantuntija Maarit Virtanen.

Salpausselän kisat
Lahti on tunnettu talviurheilukaupunki, mutta onko asema uhattu, kun talvet ovat muuttumassa lumettomiksi Etelä-Suomessa? Suorassa keskustelussa mukana pääsihteeri Aino-Kaisa Saarinen, Päijät-Hämeen liiton ilmasto- ja energia-asiantuntija Maarit Virtanen sekä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Keskustelua vetää Salpausselän kisojen studiosta Marjo Pirilä.

Olematon lumimäärä on ollut tämän talven puheenaihe Etelä-Suomessa. Finlandia-hiihto jouduttiin perumaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Sää on kiusannut myös parhaillaan käytäviä Salpausselän kisoja. Latuja on tykitetty keinolumella pakkasjaksojen aikana ankarasti energiaa syövillä lumitykeillä.

Lahti on tunnettu talviurheilukaupunki, mutta onko asema uhattu, kun talvet ovat muuttumassa lumettomiksi Etelä-Suomessa?

Päijät-Hämeen liiton ilmasto- ja energia-asiantuntijan Maarit Virtasen mukaan ei ole järkevää, että talvikisoja järjestettäisiin vain lumimäärän mukaan.

– Kulkeminen käy hankalaksi ja aiheuttaa paljon päästöjä, jos kisoja on vain siellä, missä on lunta.

Salpausselän latuja on jouduttu kuorruttamaan tykkilumella tänä vuonna runsaasti. Kisojen pääsihteerin Aino-Kaisa Saarisen mukaan tykittää pitää joka tapauksessa. Se on Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n vaatimus.

– Luonnonlumi näyttää kivalta, mutta tykkilunta laduille tarvitaan pohjoisessa ja etelässä.

Saarisen mukaan tykkilumessakin pyritään ekologisuuteen. Esimerkiksi tykkilumen tarvitsema vesi tulee Vesijärvestä.

Lisää keinoja käyttöön 2030-luvulla?

Yleisön, urheilijoiden ja toimitsijoiden kulkeminen Salpausselälle on kisojen isoin päästömurhe. Tänä vuonna logistiikan päästöjä kitkettiin uudella konstilla.

– Meillä ei ole yleisölle ollenkaan parkkipaikkoja. Kehotamme käyttämään julkisia, Saarinen sanoo.

FIS valvoo tarkasti, miten kisat Salpausselällä järjestetään. Parkkiratkaisuunkin tarvittiin erillinen lupa.

Hyvät kulkuyhteydet ovat lahtelaisen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin Ville Skinnarin (sd.) mukaan Salppurin ehdoton valtti. Ministeri hehkuttaa, että Suomessa ja Lahdessa ollaan urheilutapahtumien osalta kestävän kehityksen edelläkävijöitä

– Tänne pääsisi junalla ihan eteen. Se on aikamoinen juttu, että keskusta on kiven heiton päässä. Ennen vanhaan oli kisajuna, ja olen todella halukas tuomaan sen takaisin, 70-luvulla ensimmäisen kerran kisoissa käynyt Skinnari sanoo.

Sopimuksen mukaan kisat Salppurissa jatkuvat ainakin vuoteen 2032. Millaiset talviurheilukilpailut saamme 2030-luvulla? Ainakin lunta täytyy varastoida, arvelee Aino-Kaisa Saarinen.

– Jos lauhat talvet jatkuvat, täytyy kisojen varmistamikseksi tehdä myös säilölunta.

Lue myös: Tapahtumien ympäristökuorma on järjestäjälle iso huoli – tässä 4 keinoa, joilla Salpausselän kisat yrittää olla luonnolle armollinen