1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Postnord Ab

Ruotsin ja Tanskan postit panivat hynttyynsä yhteen, eikä kusti enää polje entiseen tapaan – ruotsalaiset kokevat joutuneensa höynäytetyiksi

Postin määrä on romahtanut molemmissa maissa, mutta Tanskassa viranomaiset tuuppasivat kehitykseen vielä lisävauhtia.

Postnord Ab
Polkupyörää ajava postinkantaja.
Kirjepostin määrä romahti Tanskassa dramaattisesti sen jälkeen, kun viranomaiset siirtyivät sähköiseen viestintään. Kuvan postinkantaja liikkui sähköpyörällä Kööpenhaminassa tammikuussa 2020.Dean Pictures / AOP

Ruotsin ja Tanskan postien yhdistyessä vuonna 2009 Postnordiksi olivat odotukset suuria. Kun yhdistymisestä ensimmäisen kerran kerrottiin julkisuuteen, Ruotsin elinkeinoministeri Maud Olofsson korosti, että selvitäkseen kilpailusta postin on kasvettava suuremmaksi.

Jälkikäteen Olofssonia on Ruotsin mediassa syytetty katastrofaalisen virhearvion tekemisestä. Politiikasta jo eläköitynyt Olofsson on muun muassa Svenska Dagbladetin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) yrittänyt muistuttaa, ettei hän tehnyt päätöstä yksin.

38 vuoden työuran jälkeen Postnordin vuonna 2014 jättänyt entinen operatiivinen johtaja Peter Brännström ei säästele sanojaan arvioidessaan päätöksiä, jotka johtivat Postnordin synnyttämiseen.

– Postnord oli huonoin liiketoimi, jonka voin kuvitella. Mielestäni tanskalaiset huiputtivat Ruotsin valtiota perin pohjin, Brännström puuskahtaa Dagens Nyheterin tammikuussa julkaisemassa laajassa artikkelissa Postnordin ongelmien taustoista (siirryt toiseen palveluun).

Spraymaalilla ja tusseilla sotkettu punainen kirjelaatikko.
Sotkut täyttävät Tanskan kirjelaatikoita toisinaan enemmän kuin kirjeet. Kuva on otettu Kööpenhaminassa tammikuussa 2020.Dean Pictures / AOP

Saiko Ruotsi könttäsumman ja kaikki riskit?

Vaikka Ruotsin osuus yhtiön arvosta oli 70 prosenttia, tuli Ruotsin valtion omistusosuudeksi Postnordista 60 prosenttia ja Tanskan valtion 40 prosenttia.

Päätösvalta yhtiössä jakautuu tasan 50–50, eli kummankin omistajan pitää olla tärkeitä päätöksiä tehtäessä samalla kannalla. Postiyhtiön hallituksessa istuu yhtä monta tanskalaista ja ruotsalaista.

Ruotsalaisten näkemyksen mukaan Ruotsin valtio sai yhdistymisessä 1,4 miljardin kruunun könttäsumman ja kaikki riskit. Ruotsalaiset laskevat, että Postnordia nyt vaivaavien kannattavuusongelmien suurimpana syynä ovat tanskalaiset.

Sääliksi käy hyvää kuningatartamme, joka joutuu julkikuvaksi yhtiölle, jota ei voi ottaa vakavasti.

Tanskalainen kommentoi uutta postimerkkiä kuningatar Margareetasta 7.1.2020 Postnordin Facebook-sivulla.

Postnordin entinen operatiivinen johtaja Brännström sanoo, että postinjakelun kustannukset Tanskassa paljastuivat yhdistymisen jälkeen huomattavasti korkeammiksi kuin Ruotsissa, vaikka Tanska on pinta-alaltaan vain kymmenesosa Ruotsista.

Lisäksi Tanskan hallitus oli tekemässä kirjepostin määrään merkittävästi vaikuttavan ratkaisun. Tanskalaiset olivat jo vuonna 2001 lanseeranneet digistrategian, jonka päätepisteessä odotti paperikirjeistä luopuminen.

Kun Tanskan päättäjät vuonna 2014 pakottivat tanskalaiset ottamaan käyttöön sähköisen postilaatikon, muuttuivat viranomaisten aiemmin kirjepostina lähettämät viestit sähköisiksi ja kirjeiden määrä pienentyi rajusti.

Tanskassa ruotsalaisten kommentteja ei niellä sellaisinaan.

– En usko, että se on oikea kuvaus tapahtumista. Tanskassa ei siinä vaiheessa ollut vielä tehty päätöstä [viranomaispostin siirtämisestä sähköpostiksi], eikä kukaan tiennyt siitä. Sitä en osaa arvioida, oliko yhdistymissopimus reilu, Postnordiin perehtynyt liiketalouden professori Per Nikolaj Bukh Aalborgin yliopistosta kommentoi Brännströmin puheita Ylelle.

Reumasta ja sydänviasta kärsivä 96-vuotiaskin kulkee nopeammin kuin posti. Postitin marraskuussa 25 kirjettä ja vain kaksi niistä on tullut perille.

Ruotsalaisasiakas Postnordin Facebook-sivulla 26.2.2020

Digiloikan seurauksena Tanskassa oli yhtäkkiä liikaa postinjakajia. Ylimääräisistä työntekijöistä ei kuitenkaan päässyt halvalla eroon, sillä sopimukset takasivat heille kolmen vuoden palkkaa vastaavan korvauksen, Bukh muistuttaa.

Nämä kulut vaikuttivat suurelta osalta siihen, että Tanskan valtio pari vuotta sitten myönsi Postnordille tukea. Ruotsin valtio ei sen sijaan ole tukea yhtiölle antanut.

Ruotsissakin viranomaiset ovat pyrkineet vähentämään paperipostin määrää, mutta siellä sähköisen postilaatikon käyttämiseen kannustetaan, ei pakoteta.

Tanskalaiset ovatkin huomauttaneet ruotsalaisille, että Tanskassa jo tehty digiloikka odottaa myös Ruotsissa.

Ruotsissa kirjepostin määrä on vähentynyt vuoden 2000 jälkeen 56 prosenttia ja Tanskassa 82 prosenttia. Ykkösluokan kirjeissä pudotus on ollut vieläkin suurempi, Ruotsissa 63 prosenttia ja Tanskassa 97 prosenttia.

Suomessa osoitteellisten kirjeiden määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta 57 prosenttia ja väheni viime vuonna 16 prosenttia, kertoo Posti (siirryt toiseen palveluun).

Tilastografiikka paketti- ja kirjelähetyksistä pohjoismaissa.
Postnord, Posti Group, Harri Vähäkangas / Yle

– Postnord tienasi käytännössä kaikki rahansa kirjeillä, mutta kirjeliiketoimintaa ei pidetty tärkeänä. Minun ja monen muun näkemys oli, että meidän pitää säilyttää fokus kirjeissä ja tienata niin paljon rahaa niin kauan kuin se vain on mahdollista. Samaan aikaan meidän pitäisi panostaa paketteihin. Tämä ei kuitenkaan saanut vastakaikua, Brännström paljastaa Dagens Nyheterille kulissien takana käytyä taistelua.

Kilpailijat voivat kuoria kerman päältä

Sekä Ruotsissa että Tanskassa paketteja lähetetään ja vastaanotetaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Pakettiala on erittäin kilpailtu ja Postnordin kilpailijat voivat keskittyä kuorimaan kermaa kaupunkialueilla samaan aikaan, kun yleispalveluvelvoitteen rasittama Postnord jakaa lähetyksiä syrjäisimpiinkin kyliin.

Oman ilmoituksensa mukaan (siirryt toiseen palveluun) Postnord toimitti Pohjoismaissa vuonna 2018 yhteensä 3,3 miljardia kirjettä ja 171 miljoonaa pakettia.

Tilastografiikka kirjemäärien volyymikehityksestä pohjoismaissa.
International Post Corporation, Harri Vähäkangas / Yle

Syksyllä 2018 Tanska ja Ruotsi tilasivat konsulttiyhtiö McKinsey & Companylta raportin Postnordin tulevaisuudesta.

Suureksi osaksi salattuun raporttiin lähteensä välityksellä tutustuneen Dagens Nyheterin mukaan konsultit ennustavat Postnordin päätyvän konkurssiin muutamassa vuodessa, elleivät valtiot tue yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvia kannattamattomia postilinjoja verovaroin.

Postnord sanoo (siirryt toiseen palveluun), että kyseessä on vasta tulevaisuudessa odottava uhka, "jos postiliiketoiminnan palvelutasolle, kustannuksille sekä Ruotsin ja Tanskan valtion tuen määrälle ei löydettäisi uudenlaista tasapainoa."

– Tanskassa olemme jo tilanteessa, jossa tarvitsemme jonkinlaista kompensaatiota, sillä tuotto ei riitä enää kattamaan [postinjakelun] kuluja. Ruotsissa emme vielä ole siinä pisteessä, mutta ajan mittaan tuki saattaa tulla kyseeseen Ruotsissakin, Postnordin pääjohtaja Anne­marie Gardshol sanoo Ylelle.

Postilaatikko, johon on maalattu Peppi Pitkätossun kuva.
Sosiaalinen media ja lehtien palstat ovat täynnä asiakkaiden kertomuksia postinkulun ongelmista. Ruotsin Vimmerbyssä postilaatikkoon on maalattu Peppi Pitkätossu.AOP

Jo vuonna 2018 Tanskan valtio antoi Postnordille tukea 1,5 miljardia kruunua eli yli 200 miljoonaa euroa. Tästä summasta suurin osa kului irtisanottujen työntekijöiden kolmen vuoden irtisanomisajan palkkoihin.

Lisäksi hallitus on myöntänyt tälle keväälle sadan miljoonan kruunun eli yli 13 miljoonan euron tuen käytettäväksi Tanskan postipalveluihin. Maassa ei ole vielä sovittu uudesta yleispalveluvelvoitteesta, vaikka edellinen sopimus umpeutui jo vuodenvaihteessa.

Postnord haluaisi jakaa Ruotsissa postia vain joka toinen päivä, ja Ruotsin Posti- ja telehallitus on nyt näyttänyt tällaisen jakelun kokeilemiselle vihreää valoa. Voimassa oleva postilaki (siirryt toiseen palveluun) vaatii, että Ruotsissa posti on jaettava vähintään viitenä päivänä viikossa, mutta tämän ei nähdä estävän kokeilua harvemmista jakelupäivistä.

Ruotsin postiasetuksessa (siirryt toiseen palveluun) vaaditaan, että kirjeet on toimitettava pääsääntöisesti perille kahden työpäivän aikana. Tanskassa vaatimus on lievempi, ja kirjeiden on oltava perillä viiden työpäivän kuluessa.

Joulupukin kirje tulee perille vasta uutenavuotena, eikä vastaanottaja ole edes kirjoittanut pukille ainakaan tänä jouluna. Hän on 15-vuotias.

Tanskalaisasiakas 2.1.2020 Postnordin Facebook-sivulla

Julkisuudessa pääsevät toistuvasti esille kadonneita kirjeitään ja pakettejaan kaipaavien ihmisten kertomukset. Postnord kuitenkin huomauttaa, että reklamaatioita aiheuttavia tapauksia on vain häviävän pieni osa kaikista postilähetyksistä.

Tanskassa valitukset kadonneista kirjeistä ja paketeista ovat silti lisääntyneet. Tanskan yleisradioyhtiö DR uutisoi (siirryt toiseen palveluun) helmikuussa, että Postnord vastaanotti viime vuonna lähes 13 000 valitusta kadonneista lähetyksistä. Vuonna 2017 samanlaisia valituksia oli alle 8 000.

Ruotsissa Postnord vastaanotti erilaisia reklamaatioita vuonna 2018 runsaat 78 000 kappaletta, raportoi Ruotsin posti- ja telehallitus (siirryt toiseen palveluun).

Tilastografiikka Postnordin maakohtaisista tuloksista.
Postnord, Harri Vähäkangas / Yle

Useat puolueet vaatineet Postnordin hajottamista

Tanskassa useat puolueet, kuten oikeistopopulistit ja liberaalit, ovat vaatineet Postnordin hajottamista ja Tanskan postin paluuta. Tanskan hallitus on valmistautunut selvittämään Postnordin mahdollisen hajottamisen vaikutuksia, uutisoi muun muassa Jyllands-Posten (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsissa Postnordin tanskalaisen osan erottamista yhtiöstä ovat vaatineet Dagens Industrin mukaan (siirryt toiseen palveluun) ruotsidemokraatit.

Ruotsin entinen talousministeri Allan Larsson (sd.) jyrähti konkurssimahdollisuuden noustua keskusteluun, että yhtiö joutaakin mennä konkurssiin, elleivät tanskalaiset suostu maksamaan Postnordin pelastamista. Larssonin mielestä konkurssin jälkeen ruotsalaiset voisivat pelastaa oman postinsa, uutisoi Aftonbladet (siirryt toiseen palveluun).

– Emme kommentoi yhtiön omistukseen liittyviä asioita. Ne kuuluvat omistajille, Postnordin pääjohtaja Anne­marie Gardshol sanoo Ylelle ajatuksesta yhtiön jakamisesta.

Te opetatte meille kuinka lähetykset pitää merkitä, mutta opetatteko työntekijöitänne lukemaan mitä paketissa lukee?

Ruotsalaisasiakkaan kommentti Postnordin Facebook-sivulla 2.3.2020

Asiantuntijat varoittavat, että Tanskan postin irtautuminen Postnordista olisi kallis operaatio. Eikä Postnordin hajottaminen edes ratkaisisi perimmäistä ongelmaa, eli kuinka jakaa alati kutistuva postimäärä ilman postimaksujen rajua korottamista, huomauttaa liiketalouden professori Per Nikolaj Bukh Aalborgin yliopistosta Ylen haastattelussa.

– Siinä menetettäisiin synergiahyödyt. Kahdessa yhtiössä tarvittaisiin kaksi johtoa, kaksi henkilöstöhallintoa ja kaksi tietojärjestelmää, Bukh listaa jakautumisen myötä syntyviä lisäkuluja.

Bukhin mukaan Ruotsin ja Tanskan postien yhdistyminen ei ollut virhearvio toteuttamishetkellä, jolloin sitä pidettiin tärkeänä strategisena siirtona kummassakin maassa. Tavoitteena oli vahvistaa asemaa kotimarkkinoilla ja luoda postiyhtiö, joka pärjäisi kilpailussa myös kansainvälisillä markkinoilla.

Ajatuksena oli myös luoda yhtiö, joka voitaisiin tarvittaessa yksityistää. Sen sijaan yhdistymisen yhteydessä ei osattu edes ajatella, että yhtiö jouduttaisiin joskus jakamaan, eikä sen varalle tehty mitään suunnitelmia.

– Jälkiviisaina voidaan todeta, ettei yhtiön hallintorakenne sopinut tulevaisuuden haasteiden käsittelemiseen, Bukh arvioi.

– Lyhytaikaisesti ongelmat voidaan ratkaista antamalla lisää valtiontukea tai nostamalla postimaksuja, mutta ennemmin tai myöhemmin tulee isompia ongelmia. Kun postimaksu saavuttaa 20 kruunun [2,7 euroa] kipurajan, siitä tulee poliittinen ongelma, sanoo Bukh Ylelle.

Tanskassa laki edellyttää, ettei postinkuljetus saa olla tappiollista. Jo senkin vuoksi postimaksujen nousu on professori Bukhin mukaan väistämätöntä. Ruotsissa näin ei ole.

Tällä hetkellä enintään 50 gramman painoisen kirjeen postittaminen Tanskassa maksaa kymmenen kruunua eli noin 1,30 euroa. Ruotsissa samanlaisen kirjeen postittaminen maksaa 11 kruunua eli noin yhden euron ja Suomessa 1,60 euroa.

Se mikä kirjepostin siirtymisessä digitaaliseksi postiksi on Tanskassa jo tapahtunut ja mikä Ruotsissa on tapahtumassa, on edessä myös Suomen postilla, Bukh painottaa.

Mitä helvettiä te touhuatte?

Pakettiaan kaipaava ruotsalaisasiakas 11.1.2020 Postnordin Facebook-sivulla

Media-akatemia, jonka perustajiin kuuluu muun muassa Göteborgin yliopisto, on tutkinut ruotsalaisten luottamusta eri yrityksiä ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan vuosittain jo vuodesta 1997 alkaen.

Luottamus postia kohtaan on vuoden 2015 jälkeen syöksynyt pohjamutiin. Vuoden 2020 tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) vain 15 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa Postnordiin.

Pientä lohtua luottamuskriisiin tuo se, että luottamus parani hitusen edellisvuodesta, ja ettei vuoden 2017 tutkimuksessa nähdyn kaltainen 21 prosenttiyksikön pudotus 37 prosentista 16 prosenttiin ole enää mahdollinen.

Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Henrik Ekengren Oscarsson kuvaili tuolloin Dagens Industrin haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Postnordin toimintaa toistuvaksi omaan jalkaan ampumiseksi.

Suomessa Postnord on keskittynyt logistiikkaliiketoimintaan, eikä vastaa postitoiminnasta, johon kirjevolyymien laskulla on vaikutuksia.

Yhtiöstä kerrotaan Ylelle, että logistiikka on pakettiliikenteen lisääntymisen vuoksi kannattavaa liiketoimintaa, eikä yhtiön suomalaisasiakkailla tai henkilöstöllä ole mitään syytä huoleen.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Netti jyrää postibisneksen uusiksi – kirjelähetysten määrä on romahtanut Pohjoismaissa

Lue seuraavaksi