Hallitus pähkäilee turvapaikanhakijoiden jalkapantoja – rajunkuuloinen keino voikin helpottaa palautusta odottavien asemaa

Hallitus joutuu linjaamaan jalkapannoista pian, vaikka hallitusryhmissä osa pitää koko kysymystä identiteettipoliittisena "nolla-asiana".

Nilkkapanta
Jalkapanta miehen nilkassa.
Suomessa sähköinen valvonta ja jalkapannat ovat käytössä vain rikosseuraamuksissa, kuten ehdollisessa vankeudessa. Turvapaikanhakijoilla niitä on käytetty Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tanska kokeili pantoja 2017–2019.AOP

Jalkapannat turvapaikanhakijoille – tehokas sanapari, jos haluaa profiloitua tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajaksi.

Turvapaikanhakijoille esitetyt jalkapannat eli tekninen valvonta pulpahti taas julkisuuteen pari viikkoa sitten, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi Suomen ottavan vastaan 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa muun muassa Kreikasta.

Huhujen mukaan hallitus olisi pakolaisten auttamisen vaihtokauppana luvannut keskustan toivomat turvapaikanhakijoiden jalkapannat. Pian Ohisalo viestitti, ettei tällaista koplausta ole, eikä mitään uutta jalkapannoista ole sovittu (siirryt toiseen palveluun).

Vaikka hallituspuolueissa osa ei jaksaisi koskea jalkapantoihin kepilläkään, asiasta pitää joka tapauksessa päättää, koska se on kirjattu hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun).

Keskustelu johti kuitenkin siihen, että syksystä asti junnannut selvittely eteni, kun vastuuministerien erityisavustajat saivat keskiviikkona käsittelyynsä sisäministeriön asiasta laatiman muistion. Ministerien linjausta siitä, kirjataanko pannat lakiin vai ei, odotetaan myöhemmin keväällä.

Maria Ohisalo
Sisäministeri Maria Ohisalo selvitytti teknisen valvonnan eli jalkapannan käyttöönoton kuluja, sisäministeriön arvio liikkuu 6–20 miljoonan euron välillä.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kaikkonen: Tiukennuksia laittomaan maahanmuuttoon

Hallituspuolueissa jalkapantoja kuvaillaan "nolla-asiaksi", joka on "aivan sama toteutuuko se vai ei". Silti niistä tuli riitaa jo hallitusneuvotteluissa (siirryt toiseen palveluun).

Mistä riita nolla-asian ympärillä kertoo? Mielikuvapolitikoinnista, hallituspuolueissa arvellaan laajasti.

Keskusta haluaa korostaa, että hallituksen riveistä löytyy myös tahtoa torjua laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua, vaikka vihreiden johdolla osoitettiin näyttävästi humanitaarista vastuuta pakolaisista.

– Halutaan varmistaa, että maahanmuutto on kokonaisuus. Hädänalaisimpia, kuten huono-osaisia lapsia tulee auttaa, mutta tarvitaan myös tiukempia keinoja laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan maassaoloon puuttumiseen. Tekninen valvonta on yksi osa tätä kokonaisuutta, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) summaa.

Mikko Kärnä
Kansanedustaja Mikko Kärnä haluaa turvapaikanhakijoiden jalkapannat lakiin.Jussi Nukari / Lehtikuva

Keskustassa laittoman maahanmuuton torjumisen hidas eteneminen kaivelee. Jalkapantoja turvapaikanhakijoille on pitänyt esillä etenkin keskustalainen kansanedustaja Mikko Kärnä.

– Säilöönotto on kallista ja paikkoja rajallisesti. Koko yhteiskunnan etu on, että tiedetään missä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, Kärnä perustelee.

Onko outo kirjaus kiristys vai loivennus?

Toteutuessaan hallitusohjelman linjaus ei kuitenkaan olisi tiukennus vaan todennäköisesti helpottaisi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden eloa.

Hallitusohjelmassa lukee: "Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta."

Jos turvapaikanhakijan sijainti halutaan tietää, se onnistuu paremmin säilöönottoyksikössä tai hänelle määrätyssä vastaanottokeskuksessa kuin GPS-signaaliin tai radiotekniikkaan perustuva panta jalassa.

Kärnän mukaan lakimuutos olisi silti hyvä työkalu.

– Yksi uusi turvaamistoimi ulkomaalaislakiin, jota poliisi ja muut viranomaiset voivat käyttää, Kärnä sanoo.

Vihreät vähentäisi rajoittavia toimia

Vihreät lähtevät siitä, että jos jalkapannat kirjataan Suomen lakiin, niistä on tultava hallitusohjelman mukaisesti lievempi vaihtoehto nykyisille turvaamistoimille eli säilöönotolle tai asumisvelvollisuudelle.

Hallitusohjelmasta poikkeaminen ei ole vaihtoehto, sanoo sisäministeri Ohisalon valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen.

– Jos puhutaan vähemmän rajoittavasta valvonnasta, silloin teknisestä valvonnasta voidaan keskustella, Parviainen sanoo.

Säilöönotto on keinoista ankarin. Siitä päättää käräjäoikeus, mikäli epäillään että henkilö voi esimerkiksi kadota tai syyllistyä rikoksiin. Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista ei tarvitse minkäänlaisia turvaamistoimia.

Jos pannat otettaisiin muillekin kuin säilöön tai asumisvelvollisuuteen määrätyille, kyse olisi ihmisten kohtelun kiristyksestä.

– On syytä painottaa, että tähän hallitusohjelmassa ei ole sitouduttu, Parviainen sanoo.

Sisäministeriö arvioi jalkapannan kustannuksiksi 6–20 miljoonaa euroa riippuen käyttömäärästä.

Parviaisen mukaan panta ei toisi säästöjä, sillä sekä säilöönottoyksiköiden toimintakulut, kuten palkat ja "seinät", ovat melko kiinteät. Jalkapannan signaalin seuraamiseenkin tarvitaan työvoimaa.

Mia Poutanen
Palautusjonossa on noin 500 täytäntöönpanokelpoista palautuspäätöstä. Läheskään kaikille ei tarvita minkäänlaisia turvaamistoimia, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen.

Poliisi nihkeänä – turha keino, ei korvaa säilöönottoa

Kovin todennäköiseltä ei jalkapantojen käyttöönotto vaikuta. Muistiota tehnyt sisäministeriön poliisitarkastaja Joni Länsivuori pitää sitä kalliina ja kehnona korvikkeena säilöönotolle: jos ihminen on päättänyt kadota, sitä ei jalkapanta estä.

Suomesta on Länsivuoren karkean arvion mukaan kadonnut tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita vuoden 2015 jälkeen. Useimmiten he ovat yksinkertaisesti matkustaneet pois maasta.

Samoilla linjoilla on poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Poliisihallituksen mukaan tarvetta uusille erilaisille turvaamistoimille ei ole.

– Säilöönotto on ainoa turvaamistoimista, jolla pystytään varmistamaan, että palautuspäätöksen saanut ihminen on varmasti tavoitettavissa, jos hän on esittänyt viitteitä siitä, että hän aikoo pakoilla palautusta tai ei ole halukas palaamaan kotimaahansa.

Vuosittain poliisi panee täytäntöön noin 2 600 palautuspäätöstä. Poliisihallituksen Poutasen mukaan keinovalikoima maasta poistamisen varmistamiseksi on riittävä.

– Nyt palautusjonossa on noin 500 täytäntöönpanokelpoista palautuspäätöstä. Läheskään kaikille ei tarvita minkäänlaisia turvaamistoimia, Poutanen lisää.

Olli-Poika Parviainen puuttuisi laittomaan maassa oloon ensisijaisesti sosiaalipolitiikalla.

– Meidän tulee estää paperittomuutta ja sitä, että syntyy varjoyhteiskuntia. Siinä monilla sosiaalipoliittisilla toimilla on tärkeä rooli, Parviainen sanoo.

Tekniikkana GPS tai radioaalto

Kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla jalkapanta on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tanskassa radiotekniikkaan perustuvaa jalkapantaa kokeiltiin maasta pois kuljetettavien henkilöiden valvonnassa (siirryt toiseen palveluun) 2017–2019.

Suomessa sähköinen valvonta on käytössä ainoastaan rikosseuraamuksen täytäntöönpanossa, kuten ehdollisessa vankeudessa tai valvotussa koevapaudessa.

Niissä käytettyjen jalkapantojen teknisestä toiminnasta on kokemusta Rikosseuraamuslaitoksessa (Rise). Niissä on käytetty sekä radiolähettimiin perustuvaa RF-tekniikkaa sekä kännyköistäkin tuttua GPS-paikannusta.

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Pia Andersson vahvistaa, ettei järjestelmä ole teknisesti aukoton.

Paikantamiseen ja GPS-signaaliin perustuva jalkapanta on riippuvainen satelliittiyhteydestä. GPS-signaalia voi häiritä esimerkiksi betoninen kellari, tiivis kivitalokortteli ja jopa pilvinen päivä tai metrotunneli.

– Jos GPS-signaalissa on katko, kytkeytyy valvontalaitteissa toiminto, joka ottaa paikannustiedon lähimmistä puhelinoperaattoreiden mastoista, Andersson kertoo.

Monet pannoista voi katkaista leikkaamalla, mikä on Anderssonin mukaan turvallisuussyistä tarkoituksenmukaista. Markkinoilla on tosin myös järeämpiä metallisia versioita.

Lisää aiheesta:

Poliisi ei luota nilkkapantaan ja kotiarestiin, joiden piti parantaa tutkintavankien asemaa: “Pelkona on, että epäilty katoaa ikuisiksi ajoiksi”

Analyysi: Turvallisuus sai uuden painotuksen – Vihreä sisäministeri käänsi puheet turvapaikanhakijoista ja rosvoista syrjäytyneiden auttamiseen