1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomi on taantuman partaalla koronan takia – Kiinan talouden hiipuminen iskee kovemmin kuin koskaan aiemmin

Maailman talousjärjestö OECD leikkaa koko maailman talousennusteita koronaviruksen takia.

laskusuhdanne
Kiinalainen teknikko työskentelee autotehtaassa hengityssuojain kasvoillaan.
Kiinassa teollisuus on jo käynnistymässä epidemian takia pidennetyn lomakauden jälkeen. Sen sijaan Euroopassa ja muualla maailmassa virus jatkaa leviämistään. AOP

Kiinan nousu maailman todelliseksi talousmahdiksi saa koronaviruksen vaikutukset tuntumaan dramaattisemmin kuin koskaan aiemmin.

Edelliseen epidemiaan, vuoden 2003 SARS:iin verrattuna Kiinan merkitys maailman taloudessa on kasvanut huikeasti.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n mukaan Kiinan osuus maailman teollisuustuotannosta oli vuonna 2002 noin 8 prosenttia, mutta nyt yli 20. Myös maailmankaupasta sen osuus on yli kaksinkertaistunut neljästä prosentista nykyiseen noin kymmeneen prosenttiin.

Kiinan osuus maailman taloudesta
Samuli Huttunen / Yle

Koronaepidemian takia talousjärjestö laski maailman talousluvut kokonaan uusiksi.

Varovaisemmassa ennusteessaan OECD olettaa että epidemian huippu on ohitettu maaliskuun loppuun mennessä ja jos virusepidemia pysyy rajallisena muissa maissa, pitää maailman talouskasvusta leikata puoli prosenttiyksikköä.

OECD:n ennuste tämän vuoden talouskasvusta putoaa siis 2,4 prosenttiin. Ensimmäinen vuosineljännes saattaa päätyä jopa miinukselle.

Yleisen luottamuksen heikentymisen takia rahoitusmarkkinat, matkailu ja tuotantoketjujen häiriöt heikentävät talousnäkymiä kaikissa G20 eli suurissa teollisuusmaissa. Isku on erityisen kova Kiinaan vahvasti sidoksissa olevissa Japanissa, Koreassa ja Australiassa.

Suomi taantumaan partaalla

OECD ei ole käynyt läpi kaikkien maiden ennusteita, mutta Nordeassa tilannetta on pohdittu myös Suomen näkökulmasta.

Talousennustetta tekevä Nordean ekonomisti Sanna Kurronen arvioi, että virus aiheuttaa kovimman iskun talouteen luottamuksen kautta. Nyt kun korona on rantautunut Eurooppaan ja Suomeen, kyse on muustakin kuin teollisuuden haasteista saada komponentteja tuotantoketjuunsa.

– Se on vaikuttanut luottamukseen niin, että sekä kulutus että investoinnit voivat olla jäissä lähiviikkoina. Riski talouden hyytymisestä on kasvanut selvästi, Kurronen sanoo.

Nordean seniorianalyytikko Sanna Kurronen.
Luottamuksen heikentyminen heijastuu nopeasti käytännössä kaikille talouden aloille, sanoo Nordean ekonomisti Sanna Kurronen. Nina Kaverinen

Luottamuksen horjuminen tekee ihmisistä varovaisia. Kun ihmiset ovat huolissaan he eivät uskalla kuluttaa ja esimerkiksi matkustaminen vähenee. Luottamuksen heikentyminen vaikuttaa talouteen nopeammin kuin teollisuuden haasteet, joita välivarastot pehmentävät.

– Kiinassa oli heikko helmikuu, täällä on tulossa heikko maaliskuu, Kurronen pohtii epidemian kestoa.

Suomen bruttokansnatuotteen kehitys 2015–2019
Suomen BKT supistui odotettua enemmän loka-joulukuussa 2019. Suomi on taantumassa, jos talous supistuu myös tämän vuoden tammi-maaliskuussa.Samuli Huttunen / Yle

Nordea ennusti syksyllä Suomen tämän vuoden kasvuksi yhtä prosenttia. Mutta jo viime vuoden loppu yllätti ikävästi. Viimeinen neljännes jäi 0,7 prosenttiyksikköä miinukselle. Se oli odotettua enemmän ja nyt alkuvuosikin uhkaa jäädä odotuksista jälkeen. Kurronen ei kuitenkaan ihan vielä ennusta taantumaa, vaikka lähellä ollaankin.

– Vuoden ensimmäinen neljännes on jo aika pitkällä eli se ei välttämättä painu negatiiviseksi.

Taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa talous supistuu kaksi peräkkäistä vuosineljännestä peräkkäin.

Kurrosen mukaan luottamuksen heikentyminen vaikuttaa laajasti ja siksi enää on vaikea löytää alaa, joka ei kärsisi viruksesta jollain tavalla.

OECD:n ennuste talouskasvusta 2020

Arvio nyt

Ero marraskuun ennusteeseen

Maailma

2,4

-0,5

G20

2,7

-0,5

Australia

1,8

-0,5

Kanada

1,3

-0,3

Euroalue

0,8

-0,3

Saksa

0,3

-0,1

Ranska

0,9

-0,3

Italia

0,0

-0,4

Japani

0,2

-0,4

Korea

2,0

-0,3

Meksiko

0,7

-0,5

Turkki

2,7

-0,3

Iso-Britannia

0,8

-0,2

Yhdysvallat

1,9

-0,1

Argentiina

-2,0

-0,3

Brasilia

1,7

0,0

Kiina

4,9

-0,8

Intia

5,1

-1,1

Indonesia

4,8

-0,2

Venäjä

1,2

-0,4

Saudi-Arabia

1,4

0,0

Etelä-Afrikka

0,6

-0,6

Samalla kun tämän vuoden ennustetta on leikattu, ensi vuoden näkymiä on kohennettu. Tänä vuonna syntyvää tuotantovajetta odotetaan saatavan kurottua ensi vuonna kiinni. Siksi OECD:n ensi vuoden lukuja on parannettu viime syksyn ennusteeseen verrattuna.

OECD:n ennuste talouskasvusta 2021

Arvio nyt

Ero marraskuun ennusteeseen

Maailma

3,3

0,3

G20

3,5

0,2

Australia

2,6

0,3

Kanada

1,9

0,2

Euroalue

1,2

0,0

Saksa

0,9

0,0

Ranska

1,4

0,2

Italia

0,5

0,0

Japani

0,7

0,0

Korea

2,3

0,0

Meksiko

1,4

-0,2

Turkki

3,3

0,1

Iso-Britannia

0,8

-0,4

Yhdysvallat

2,1

0,1

Argentiina

0,7

0,0

Brasilia

1,8

0,0

Kiina

6,4

0,9

Intia

5,6

-0,8

Indonesia

5,1

0,0

Venäjä

1,3

-0,1

Saudi-Arabia

1,9

0,5

Etelä-Afrikka

1,0

-0,3

Synkempi vaihtoehto varalle

OECD myöntää, että viruksen vaikutus kasvuun on edelleen epävarmaa. Siksi sillä onkin koronan vaikutuksista myös toinen ennuste.

Perusennusteen mukaan talouskasvusta leikataan puoli prosenttiyksikköä. Mutta jos virus pääsee leviämään laajemmin, maailman talouden kasvusta leikkautuu noin puolitoista prosenttiyksikköä.

OECD:ssä ei uskota, että muualla maailmassa päädyttäisiin rajoittamaan liikkumista yhtä rajusti kuin Kiinassa, mutta silti monet talousvaikutukset ovat samankaltaisia. Ne heikentävät luottamusta, ja työ- ja vapaa-ajan matkustamien vähenee vapaaehtoisesti.

Synkemmässä ennusteversiossaan OECD arvioi, että virus olisi iskenyt maihin, jotka vastaavat noin 70:ää prosenttia maailman taloudesta.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö huutaa apua eri maiden hallituksilta jotta ne antaisivat riittävät taloudelliset resurssit julkiselle terveydenhuollolle tartuntojen torjumista varten.

Myös viruksesta kärsiville toimialoille, kuten turismille pitäisi tarjota taloudellista tukea. EU:n pitäisi sallia tavallista suurempi valtion tuki, kuten finanssikriisin aikaan 2008–09, OECD kehottaa.

Lue seuraavaksi