Toimittajalta: EU:lla ei ole vaihtoehtoja, Turkkia ei voi velvoittaa huolehtimaan yli neljästä miljoonasta pakolaisesta puoli-ilmaiseksi

Turkkia on tuettava. Vaihtoehtona on ottaa vastaan neljä miljoonaa turvapaikanhakijaa, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Minna Pärssinen.

Turkki
Pakolaisia saapumassa Itä-Turkkiin.
Pakolaisia saapumassa vuonna 2018 Turkkiin. Turkissa on UNHCR:n arvion mukaan 3,7 miljoonaa pakolaista Syyriasta ja 400 000 muualta.Erdem Sahin / EPA

Turkin päätös avata viime perjantaina rajansa ja päästää pakolaisia kohti Eurooppaa voi olla testi tai sitten aivan aito linjanmuutos.

Puskista se ei ainakaan tullut. Turkki on New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) uhannut EU:n kanssa solmitun pakolaissopimuksen hylkäämisellä vuosien mittaan jo yhdeksän kertaa.

Turkin uhkauksella on kaksi syytä. Toinen liittyy Syyriassa, Idlibin maakunnassa käytyihin taisteluihin, joissa Syyrian sotaan sotkeutunut Turkki on menettänyt sotilaita. Toinen liittyy Turkin käsissä olevaan pakolaisongelmaan. Sitä Idlibissä olevat noin miljoona pakolaista voivat pian kärjistää entisestään.

Turkissa on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhteensä noin 4,1 miljoonaa pakolaista, etupäässä syyrialaisia. Se on noin 84 miljoonaan asukkaan maassa valtava määrä, lähes viisi prosenttia.

Suomessa vastaava joukko olisi 275 000.

Lisäksi arvioidaan, että Turkissa voi olla miljoona rekisteröimätöntä siirtolaista tai turvapaikanhakijaa.

EU sitoutui maaliskuussa 2016 Turkin kanssa solmitussa sopimuksessa maksamaan Turkille korvauksia pakolaisten hoidosta (ja Eurooppaan tulon estämisestä) yhteensä kuusi miljardia euroa. Turkin mukaan siitä ei ole saatu edes puolta. (siirryt toiseen palveluun)

Turkki arvioi, (siirryt toiseen palveluun) että vuonna 2011 alkaneen Syyrian sodan aiheuttama pakolaiskriisi on tullut maksamaan sille runsaat 33 miljardia euroa.

Kustannusten määrästä voi toki olla montaa mieltä. EU:lta saaduilla rahoilla niitä silti tuskin katetaan.

Valtaosa Turkissa olevista pakolaisista elää Turkissa omillaan, vain noin 2,4 prosenttia elää pakolaisleireissä. (siirryt toiseen palveluun) Kaksi kolmasosaa sinnittelee pienillä, epävirallisista töistä saaduilla tuloilla. Heillä on oikeus terveydenhoitoon ja koulutukseen.

Turkkilaiset eivät enää suhtaudu myönteisesti tulijoihin. Esimerkiksi vuonna 2016 turkkilaisista 72 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) katsoi, ettei syyrialaisten läsnäolo olisi vastaajien kotikaupungissa mikään ongelma. Kolme vuotta myöhemmin tuota mieltä oli enää 40 prosenttia.

Turkin poliisi pidätti viime heinäkuussa äärikansallismielisiä, jotka protestoivat pakolaisia tukevia mielenosoittajia vastaan Istanbulissa.
Turkkilaisten asenteet pakolaisia kohtaan ovat koventuneet. Viime heinäkuussa Turkin poliisi pidätti äärinationalisteja, jotka protestoivat pakolaisia tukevia mielenosoittajia vastaan Istanbulissa.Sedat Suna / EPA

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on siten puun ja kuoren välissä. Opposition CHP-puolue ei ole Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puoluetta pakolaismyönteisempi, päinvastoin.

Turkki ei ole syytön siihen, mitä Syyriassa tapahtuu.

Mutta se ei poista sitä faktaa, että me eurooppalaiset vaadimme sitä hoitamaan puolestamme pakolaisongelmaa, puoli-ilmaiseksi.

Samaan aikaan, kun Euroopassa ollaan sitä mieltä, että yli neljä miljoonaa pakolaista on Turkin helppo hoitaa, ainakin maahanmuuttokriittisten mielestä sama pakolaisjoukko olisi katastrofi vauraassa Euroopassa.

Kaksinaismoralismiksi tuota voi ainakin kutsua. Ikävä kyllä länsimaat ovat harrastaneet sitä jo pitkään maailman pakolaiskriisien suhteen.

Maailmassa oli UNHCR:n mukaan vuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun) lähes 71 miljoonaa pakolaista tai turvapaikanhakijaa. 84 prosenttia heistä oli köyhissä kehitysmaissa. Jos eurooppalaisilta kysytään, siellä he saavat jatkossakin pysyä.

Kukkaronnyörejä hellitetään vain pakon edessä, esimerkiksi UNHCR:n budjetti on vuodesta toiseen jäänyt vajaaksi. Rahoitusvaje on jopa kasvanut, (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi vuosina 2012–2018 se kaksinkertaistui.

Onko EU:lla oikeasti muita vaihtoehtoja kuin joko tukea pakolaisia vastaanottaneita maita – tai ottaa vastaan pakolaiset tänne?

Lue lisää:

Analyysi: Kreikkalaiset pelkäävät vuoden 2015 pakolaiskriisin toistuvan

Miksi Turkki avasi rajansa Euroopan unionin suuntaan? Tässä 100 ja 400 sanan vastaukset

EU:hun pyrkijä Ylelle: "En lähde ennen kuin onnistun" – Turkin ja Kreikan rajajoen yli pääsee vain parissa minuutissa, jos hetki on otollinen

Saksalaismedia: Turkin ja EU:n pakolaissopu rakoilee – siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä voimakkaassa kasvussa

Yli 2 miljoonaa lasta ei pääse kouluun Syyriassa, pakolaisille avataan kouluja Turkissa – "Meillä ei ole varaa kadotettuun sukupolveen"