1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Turkki

Tuleeko heitä taas miljoona? Viisi kysymystä, mitä Kreikan rajalla tapahtuu nyt ja millainen tilanne on vuoteen 2015 verrattuna

EU-maiden sisäministerit tapaavat Kreikan rajan pakolaistilanteen takia ylimääräisessä kokouksessa tänään keskiviikkona Brysselissä.

Tuhannet ihmiset ovat saapuneet viime päivinä Turkin ja Kreikan-vastaiselle maarajalle lähteäkseen Eurooppaan. Kuva: Dimitris Tosidis / EPA

Kreikan ja Turkin rajan ylittäjät muuttivat Eurooppaa vuosina 2015–2016. Tuolloin yli miljoona ihmistä tuli hakemaan turvapaikkaa tai parempaa elämää. Ihmiset virtasivat EU-maiden läpi ja useimmat heistä ovat yhä täällä.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, huomio on samassa paikassa, kun Turkin ja Kreikan rajalle on pakkautunut tuhansia turvapaikanhakijoita yrittämään EU-maihin. Turkki painostaa unionimaita uhkaamalla vyöryttää Turkissa olevat tulijat rajan yli.

Keskiviikkona Brysselissä kokoontuvat EU-maiden sisäministerit hakevat tapoja tukea Kreikkaa. Samalla he etsivät tapaa saada Turkki edelleen vahtimaan, etteivät pakolaiset pyri unionimaihin. Myös humanitäärinen kriisi rajalla ja Kreikan saarilla on estettävä.

EU-maat eivät ole saaneet viidessä vuodessa luotua yhteistä turvapaikkapolitiikkaa tai -järjestelmää. Unioni suhtautuu kuitenkin tilanteeseen toisin kuin viisi vuotta sitten. Kokosimme viisi kysymystä, jotka kuvaavat, miltä osin tilanne on muuttunut.

1. Toivotetaanko turvapaikanhakijat vielä tervetulleiksi?

Loppukesästä vuonna 2015 Syyrian sodan hätä purkautui pakolaisvirtana kohti Eurooppaa. Syyriasta pakenevia alkoi ilmestyä Kreikan saarille. Heitä käveli pitkin Serbian maissipeltoja kohti Unkaria. Syyskuussa Kosille Kreikkaan yrittäneen syyrialaisperheen pieni poika huuhtoutui hukkuneena rantaan Turkissa.

Saksan Angela Merkel otti johtajuuden ja halusi Euroopan maiden kantavan vastuunsa. Moni EU-maa toivotti turvapaikanhakijat tervetulleiksi.

– Jos Eurooppa epäonnistuu pakolaiskysymyksessä, jos tämä linkki maailmanlaajuisiin ihmisoikeuksiin rikotaan, tämä ei enää ole se Eurooppa, jota toivoimme, Merkel sanoi syksyllä 2015.

Ihmisiä tuli vuonna 2015 yli miljoona. Se on pari promillea Euroopan väkiluvusta. Ruotsiin, Itävaltaan, Saksaan ja Suomeen tulijoita oli suhteessa enemmän. Suomeen päätyi 30 000 tulijaa. Eurooppaan päässeistä syyrialaisia oli noin puolet, mutta myös afganistanilaisia ja irakilaisia tuli paljon.

Tulijoiden määrä riitti kuitenkin muuttamaan unionia. Maahanmuutto provosoi kansallismielisten, maahanmuuttovastaisten puolueiden nousua. Maahanmuuttovastaisten puolueiden pelko sekä turvapaikanhakijoiden ennen näkemätön määrä muutti myös perinteisten puolueiden asenteita. Jo loppusyksystä 2015 unionimaiden politiikka muuttui ja Eurooppa alkoi rakentaa linnoitusta, jonne ei noin vain tulla sisään.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Tällä hetkellä tilanne Kreikan rajalla on toinen kuin vuonna 2015 maahanmuuttokriisin alkaessa. Raja on kiinni. Kreikka on ilmoittanut, ettei se kuukauteen käsittele turvapaikkahakemuksia. Kieltäytymällä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia Kreikka rikkoo YK:n pakolaistoimiston mukaan (siirryt toiseen palveluun) kansainvälisiä sopimuksia, mutta se näyttää tapahtuvan muun EU:n hiljaisessa hyväksynnässä. EU-maista yksikään ei toistaiseksi ole arvostellut Kreikkaa.

Keskiviikon sisäministerikokouksen alla EU-diplomaattilähteiden viesti on, ettei vuoden 2015 tilanne saa toistua. Joka maan kuvaillaan olevan jo valmiiksi takajaloillaan.

2. Vieläkö Turkin kanssa ollaan "käsi kädessä"?

Turkki huolehtii noin 3,7 miljoonasta kotimaastaan paenneesta. Se on myös monen turvapaikanhakijan tai siirtolaisen välietappi matkalla Eurooppaan.

Vuoden 2015 lopulla EU ymmärsi, että Kreikan ja Turkin välistä rajaa eli EU:n ulkorajaa ei saada nopeasti rakennettua pitäväksi. Rajan yli pääsi Eurooppaan edelleen helposti, hakematta turvapaikkaa Kreikasta. Siksi EU päätti tehdä diilin Turkin kanssa. Euroopan ulkorajaa alkoi turvata Turkki ja sen itsevaltainen johtaja Recep Tayyip Erdoğan.Turkki lupasi estää turvapaikanhakijoiden lähdöt Eurooppaan ja ottaa takaisin ne, jotka sinne onnistuvat pääsemään. Vastineeksi EU lupasi rahaa, jolla etupäässä kansalaisjärjestöt huolehtivat pakolaisten oloista Turkissa.

Presidentit Vladimir Putin ja Recep Tayyip Erdoğan tapasivat Istanbulissa tammikuussa. Kuva: Ozan Kose / AFP

EU ei sanonut ääneen ulkoistavansa vastuuta pakolaisten huolehtimisesta, vaan huolehtivansa heistä Turkin kanssa "käsi kädessä".

Kaikkiaan rahaa on luvattu kuusi miljardia euroa. EU:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) siitä on maksettu Turkille noin 3,2 miljardia ja loppujen noin 2,8 miljardin käyttämisestä on sovittu.

Mutta Erdoğanin mielestä EU on pettänyt lupauksensa. Rahoja ei ole näkynyt. Pakolaisiakin tulee yhä lisää.

Viime viikonloppuna Turkki ilmoitti, että Turkin raja EU:hun on nyt auki. Tähän asti Turkki oli estänyt ihmisiä pääsemästä rajavyöhykkeelle ja ylittämästä rajajokea ja merta. Turkki ei kuitenkaan ole irtisanonut EU:n kanssa tekemäänsä sopimusta, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi maanantaina.

Unionimaiden kommentit Turkin suuntaan eivät toistaiseksi ole yhtä lipeviä kuin vuonna 2015. Nyt esimerkiksi Kreikka syyttää Turkkia hybridioperaatiosta.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis sanoi tiistaina Turkin rajan maahanmuuttokriisin olevan asymmetrinen uhka EU:lle.

Turkin epäillään kuljettavan pakolaisia rajalle ja Kreikan mukaan Turkki levittää väärää tietoa kreikkalaisten rajaviranomaisten väitetystä väkivallasta.

EU-lähteistä kuitenkin arvioidaan, että todellisuudessa unionimaiden on vaikea keksiä mitään muuta tapaa ratkaista tilanne Kreikan rajalla kuin saada Turkin kanssa korkealla tasolla sovittua, että Turkki suostuu huolehtimaan pakolaisista kuten tähänkin asti.

Toistaiseksi ei ole selvää, mitä Turkki haluaa. Sopimuksen jatkaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi lisää rahaa Turkille. Unionin on vaikea kuvitella, että se voisi vähentää pakolaisuuden syntymistä ja rauhoittaa Syyrian tilannetta muutoin kuin diplomaattisin keinoin.

3. Pidetäänkö vapaasta liikkuvuudesta kiinni?

Kreikan raja vuosi vuonna 2015: Koska tulijoiden määrä oli massiivinen eikä rajoilla ollut kunnollisia tarkastuksia, väki pääsi lähes vapaasti sisään Kreikkaan. Se jatkoi matkaansa Länsi-Balkanille ja ahtautui Budapestin juna-asemalle. Sieltä matka jatkui Saksaan ja vielä pohjoisemmas.

Sisärajojen vapaata liikkumista on pidetty Schengen-alueen suurena perusperiaatteena. Ihmiset ja tavara ovat kulkeneet esteettä. Myös turvapaikanhakijat pääsivät papereita näyttämättä maasta toiseen ja siksi heitä ilmestyi milloin millekin rajalle.

Moni EU-maa otti 2015 käyttöön "väliaikaiset" sisärajatarkastukset, kun turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia tuli jatkuvasti. Elokuussa papereita alkoi tarkistaa Itävalta, syyskuussa Saksa, lokakuussa Ruotsi.

Joukko ihmisiä pyrkimässä Turkista Kreikan raja-alueelle 1. maaliskuuta. Kuva: Erdem Sahin / EPA

Vähin äänin nämä maat ovat jatkaneet satunnaisia tarkastuksia rajoillaan määräaikaisesti, tähän asti. Myös Ranska tekee yhä tarkastuksia. Schengen-alue ei silti ole lakannut olemasta eikä pelätyistä rajatarkastusten kustannuksista esimerkiksi rajajonoissa menetettynä aikana ole enää esitetty laskelmia.

Brysselissä arvioidaan, että useat maat ovat valmiita aloittamaan sisärajatarkastukset, jos Kreikkaan alkaa päästä turvapaikanhakijoita. Suomen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan Suomi ei tällaista harkintaa ole tehnyt vaan pitää kiinni vapaasta liikkuvuudesta.

Kreikka ja Bulgaria ovat tuoneet Turkin vastaisille rajoilleen sotilaita, poliiseja ja rajavartijoita. EU:n rajavalvontavirasto on pyytänyt apuvoimia myös muista EU-maista ja Suomikin on valmis lähettämään kaikkiaan kolmisenkymmentä henkilöä vahtimaan EU:n kaakkoisrajaa.

4. Miten EU-maiden johtajat ovat kommentoineet tilannetta?

Vuoden 2015 kriisissä unionimaat ottivat aluksi kuin yhteisellä päätöksellä vastaan tulijoita. Tilanne kuitenkin muuttui kriisin edetessä. Unkari kohteli pakolaisia karusti ja veti nopeasti piikkilanka-aidan Serbian-vastaiselle rajalleen. Itävalta ja Saksa pyrkivät rajoittamaan pakolaisten määrää, Suomi ja Ruotsi kiristivät turvapaikkapolitiikkaa.

Viime päivien kommentit ovat jälleen olleet hyvin yksituumaisia, mutta ne koske niinkään turvapaikanhakijoita vaan rajan pitävyyttä ja Turkin toimintaa.

– He, jotka yrittävät koetella Euroopan yhtenäisyyttä tulevat pettymään. Me pidämme linjamme ja yhtenäisyytemme on voittamaton, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi tiistaina.

– Täydestä solidaarisuudesta Kreikkaa ja Bulgariaa kohtaan, Ranska on valmis osallistumaan eurooppalaisiin ponnistuksiin, tarjoamaan nopeasti apuaan ja turvaamaan rajoja. Meidän on toimittava yhdessä estääksemme humanitäärinen kriisi ja maahanmuuttokriisi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron twiittasi sunnuntaina.

– Presidentti Erdogan käyttää ihmisiä poliittisena potkupallonaan, aseina ja painostuskeinona Euroopan unionia vastaan, Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz sanoi tiistaina.

Korkealta poliittiselta tasolta äänessä ovat toisin sanoen olleet vain harvat. Perusteellisesti näkemyksiään on kertonut Suomen presidentti. Hän on myös arvioinut, mihin tilanne hänen mielestään voi johtaa.

– Se (tilanne) on todella tukala. En näe kovin paljon eroavaisuuksia tilanteeseen, joka 2015 vallitsi. Silloinhan lähinnä ihmissalakuljetuksen myötä paljon väkeä tuotettiin ja tuli Eurooppaan. Taisin sitä silloin kutsua hallitsemattomaksi kansainvaellukseksi ja tämä on nyt sitten toinen aalto, presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylelle maanantaina.

Niinistö myös ennakoi, että EU:n on puntaroitava, otetaanko kaikki turvapaikkahakemukset vastaan, eikä Kreikka tee niin nyt.

– EU joutuu peilaamaan tilannetta sitä vastaan, että osa näistä ihmisistä on tulossa rajan yli väkisin, kuten on nähty. Ihmisjoukko on suuri, ja on kysyttävä, kyetäänkö heitä ottamaan vastaan”, Niinistö sanoi Helsingin Sanomille tiistaina. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen hallitus puolestaan totesi, että muuttoliikepaineen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita Kreikkaa ja Bulgariaa on tuettava tehokkaasti yhteisin eurooppalaisin toimin. Turkilta tulee hallituksen mielestä edelleen edellyttää, että se noudattaa edelleen EU:n kanssa 2016 sopimimaansa linjaa.

5. Tuleeko heitä miljoona?

Kreikan rajalla oli tiistaina hiljaista. Meri oli kuoppainen eivätkä pakolaisveneet lähteneet vesille. Uutistoimisto AP:n mukaan vain muutama ihminen yritti Turkin puolelta Kreikkaan, missä armeijan jeepit partioivat rajaa.

Vielä maanantaina rajalla oli käynnissä täysi rähinä. Uutistoimisto AP:n mukaan lauantaista lähtien oli rekisteröity 24 000 luvatonta rajanylitysyritystä. Sunnuntain ja maanantaiaamun välillä saarille rantautui 1 000 ihmistä. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan rajalla passissa noin 13 000 Eurooppaan pyrkijää. Turkin mukaan heitä on 100 000.

Hurjimpina aikoina vuonna 2015 syyskuussa Kreikkaan saapui 147 000 ja lokakuussa 212 000 ihmistä. Tästä ollaan siis toistaiseksi kaukana.

EU on huomannut, että rajan yli pyrkii tällä hetkellä ihmisiä, jotka ilmeisesti ovat oleskelleet Turkissa jo pidempään. Idlibistä, missä Turkki parhaillaan sotii Syyrian hallintoa vastaan ja asukkaiden hätä on suurin, raja Turkkiin on kiinni.

Turkissa on kuitenkin eri arvioiden mukaan 3,7–3,9 miljoonaa ihmistä hakemassa turvaa. Jos heistä joka neljäs ajettaisiin liikkeelle tai päättäisi lähteä ja onnistuisi ylittämään rajan, heitä olisi lähes miljoona.

Juttua korjattu: klo 8.45: Sebastian Kurz on Itävallan liittokansleri, ja klo 17.35 korjattu Turkille luvatun noin 6 miljardin euron jakautuminen jo maksettuun (noin 3,2 mrd) ja vielä maksettavaan (noin 2,8 mrd) osuuteen.