Suomalaista urheilukenttää vaivaa kuplautuminen, sanoo Kiira Korpi – "Valitettavan usein kaltoin kohdellut ovat ongelmajätettä"

A-studiossa kysytään tänään tiistaina, mitä urheilumaailmassa on tehty epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi ja riittääkö se? Vieraina Kiira Korpi ja urheiluministeri Hanna Kosonen (kesk.).

Kiira Korpi
Kiira Korpi
Kiira KorpiJuha Heikanen / Yle

– En minä ainakaan luistellessani tullut ajatelleeksi edes, että olisi ollut mahdollista kyseenalaistaa sitä [henkistä väkivaltaa], että sellainen olisi väärin. Ajateltiin, että mitä kovempi, sitä parempi.

Kun Kiira Korpi oli taitoluistelun huipulla, ei urheiluvalmennuksen epäkohdista hänen mukaansa juuri puhuttu.

Viime vuosina julkisuudessa puidut epäkohdat ovat saaneet suomalaiset puhumaan urheiluvalmennuksen ongelmista avoimemmin, mutta työtä paremman lasten ja nuorten urheilukulttuurin saralla on Korven mukaan vielä paljon.

– Valitettavasti varmasti pitää vielä nousta erilaisia yksittäistapauksia ennen kuin uskotaan ja nähdään, että on kulttuurista ongelmaa ja pitää rakenteenkin tasolla alkaa miettimään niitä ratkaisuja, hän sanoo.

Erilaisia hyviä hankkeita, sääntöjä, visioita ja arvoja urheilun parista löytyy, mutta suuri haaste löytyy Korven mukaan niiden viemisessä seurojen arkeen.

Miksi se on niin vaikeaa?

Tekijöitä on monia, mutta epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi urheiluyhteisöihin – kuten seuroihin – kaivattaisiin Korven mielestä ulkopuolista näkökulmaa.

Ulkopuolisen näkökulman tuomista urheilun arkeen taas vaikeuttaa Korven mukaan suomalaisen urheilukentän voimakas autonomia, kuplautuminen.

– Urheilussa ollaan vähän sillä tavalla, että 'älkää nyt, antakaa meidän, älkää puuttuko, me hoidetaan se meidän omassa porukassa'.

Omasta urheilukuplastaan Korpi kertoo saaneensa etäisyyttä vasta asuttuaan vuosia Yhdysvalloissa.

– Ehkä perhetaustasta ja luonteenpiirteistä johtuen, mutta myös omasta lajitaustasta ja -kulttuurista johtuen olin kasvanut sellaiseen rooliin, että se mun tehtävä on nyt luistella, hymyillä ja puhua kivasti ja mahdollisimman sillä tavalla, että kukaan ei pahoita mieltään.

Urallaan lukuisia taitoluistelun suomenmestaruuksia, EM-hopean ja kaksi pronssia saavuttaneen Korven julkaistua luistelu-uransa ja elämänsä vaiheista kertovan Kiira – ehjäksi särkynyt -kirjan syksyllä 2018 alkoi hän saada viestejä urheilukentältä.

Valitettavan usein peruslähtökohta on, että kaltoin kohdellut ovat ongelmajätettä.

Kiira Korpi

Entiset ja nykyiset urheilijat, lapset ja nuoret, vanhemmat ja valmentajat ovat kertoneet suomalaisen urheilukulttuurin epäkohdista, kuten henkisestä väkivallasta, seksuaalisesta ahdistelusta, mitätöinnistä ja uupumuksesta.

Moni yhteyttä ottanut on esimerkiksi yrittänyt puuttua urheiluseurassaan kiusaamiseen ja epäasialliseen käytökseen, mutta heitä ei ole haluttu kuunnella eikä asioita lähteä omassa seurassa tai liitossa proaktiivisesti selvittämään, Korpi kertoo.

– Valitettavan usein peruslähtökohta on, että kaltoin kohdellut ovat ongelmajätettä, että vaihtaisivat lajia jos eivät kestä tätä.

Skeittaamisesta ja lumilautailusta mallia

Erityisesti tiukasti määritellyt lajit, kuten taitoluistelu, hyötyisivät Korven mukaan skeittaamisen tai lumilautailun kaltaisten lajien kulttuurista, joissa nuorten urheilu on omaehtoisempaa.

– Ollaan siellä mäessä kuusi tuntia ja kokeillaan itse mikä temppu tässä mun kropassa olisi hyvä, eikä ole sormenpäitä myöten määritelty että näin se flippi lähtee, Korpi sanoo.

Kiira Korpi
Kiira KorpiJuha Heikanen / Yle

Tulevaisuudessa Korpi toivoisikin valmentajien olevan enemmän mahdollistajia, jotka pitävät huolta urheilun ilmapiiristä, ohjaavat lapsia ja nuoria tutkimaan omaa kehoaan, mieltään ja liikkeitään, samalla kannustaen heitä parempiin suorituksiin.

Samalla koko suomalaisen urheiluyhteisön pitäisi myös laajentaa menestyksen määritelmää, Korpi sanoo.

– Onko se [menestyksen määritelmä] se olympiamitali tai ylipäänsä vain kilpailumenestys ja jos on, niin miksi? Luulemmeko, että se tekee lapsista, nuorista ja aikuisista erityisen onnellisia?

– Siihen liittyy minun mielestäni se miten lapset tai aikuiset viihtyvät, kokevat oppivansa. Fyysisen, henkisen ja psykologisen osaamisen laajentaminen sekä omien rajojen tutkiminen on minun mielestäni se on urheilun suurin anti, Korpi sanoo.

Valmentajalla on suuri vastuu

Joillekin urheiluharrastus tai valmentaja voi olla elämän ainoita positiivisia tai jopa pelastavia tekijöitä, Korpi muistuttaa.

Valmentajan vaikutus lapseen tai nuoreen voi olla todella suuri.

– Ihminen joka ei ole urheillut ei ehkä ymmärrä, miksi valmentajasta tulee se jumalasta seuraava. Mutta valmentaja on se, jolla on avaimet nuoren unelman toteuttamiseen, siksi luottamus ja vastuu on tosi iso.

Vuoden alussa suomalaisia kuohutti luistelijoitaan nöyryyttäneen valmentajan tapaus. A-studiossa kysytään illalla, mitä urheilumaailmassa on tehty epäasiallisen käytöksen kitkemiseksi ja riittääkö se? Studiossa entinen taitoluistelija Kiira Korpi ja urheiluministeri Hanna Kosonen (kesk.). Juontajana Heikki Ali-Hokka. Yle TV1 ja Yle Areena klo 21. #yleastudio