Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee – katso paikkakunnittaiset tapausmäärät ja rokotussuositukset

Tautitapausten määrä on vähentynyt parina viime vuonna hieman. Rokotussuositukset saattavat selittää osaltaan asiaa.

puutiaisaivotulehdus
Punkki ihmisen kämmenellä.
Rokotusohjelma puutiaisaivotulehdusta vastaan laajenee Kustaviin ja osiin Lohjanjärven saaristoaluetta. Kuvituskuva.Yle

Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee tänä vuonna Kustaviin, missä taudin ilmaantuvuus on noussut viiden seurantavuoden aikana joka vuosi.

Rokotusohjelma laajenee myös Lohjalla. Viime vuonna siihen lisättiin alueita Lohjanjärven lounaisosista, ja tänä vuonna tulee uusia osia Lohjanjärven saaristoalueelta.

Näiden lisäksi maksuttomia TBE-rokotuksia (kansan suussa punkkirokotteita) jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa sekä Raahen edustalla, Preiskarin saaressa.

Puutiaisaivotulehduksen kansallinen rokotusohjelma ja rokotussuositukset kunnittain kartalla esitettynä
Paula Collin / Yle

Parainen, Simo ja Kustavi kärjessä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo (siirryt toiseen palveluun), että vuonna 2019 kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 69 puutiaisaivotulehdustapausta.

Raportoitujen tautitapausten määrä on vähentynyt hieman parissa vuodessa. Vuonna 2018 rekisteriin ilmoitettiin 79 tapausta, ja vuonna 2017 tapauksia oli 82.

– Vähenemiseen on osaltaan saattanut vaikuttaa juuri rokotusohjelman laajentaminen uusille alueille ja muut alueelliset rokotussuositukset. Vasta tulevat seurantavuodet näyttävät, miten puutiaisaivotulehdusten määrä kehittyy, sanoo THL:n tutkija Sari Huusko.

Vuosien 2015–2019 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen laskennallinen ilmaantuvuus oli korkein Paraisten saaristokaupungissa: 53 tapausta 100 000 asukasta kohti. Vuonna 2019 Paraisilta raportoitiin yhdeksän puutiaisaivotulehdustapausta.

Muita korkean ilmaantuvuuden alueita olivat Simo (42/100 000) ja Kustavi (30/100 000) sekä Ahvenanmaa (28/100 000).

Noin 80 prosentissa kunnista ei ole todettu lainkaan TBE-tapauksia vuosien 2015–2019 aikana.

Jutun lopussa olevasta taulukosta voit katsoa oman kuntasi tautitapausten määrän. Tietoihin pääset myös THL:n sivulla (siirryt toiseen palveluun).

Puutiaistutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta
– Lauha talvi ei välttämättä näy ensi kesän puutiaismäärissä, sanoo tutkija Jani Sormunen. Päivi Leppänen / Yle

Keskittymät suurten vesialueiden ympäristössä

Puutiaistutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta ei yllättynyt, että THL laajentaa puutiaisaivotulehduksen vastaista rokotusohjelmaa.

– Sekä Suomesta että muualta Pohjoismaista on vahvaa näyttöä, että puutiaisten määrä ja levinneisyysalueet ovat tällä vuosituhannella kasvaneet huomattavasti. Siksi on odotettavissa, että syntyy yhä lisää alueita, missä virus kiertää, uskoo tutkija.

Miksi joillakin alueilla esiintyy puutiaisaivotulehdusta enemmän kuin jollain toisella? Sormusen mukaan asia on edelleen vähän mysteeri.

– Riskialueet näyttävät keskittyvän suurten vesialueiden ympäristöön. Vesialue voi muodostaa esteen ja siten vaikuttaa isäntäeläinten liikkumiseen ja kerääntymiseen rannoille.

Toinen mahdollisuus puutiaistutkijan mukaan on se, että suuret vesialueet tasoittavat sään ääri-ilmiöitä ja vaikuttavat siten toukkavaiheen puutiaisten aktiivisuuteen ja selviytymiseen. Toukkavaiheen puutiaisilla on oleellinen rooli viruksen kierrossa luonnossa.

Puutiaisaivotulehduksen esiintyminen kunnittain kartalla esitettynä
Paula Collin / Yle

Lauha talvi ei ehkä heijastu ensi kesään

Kuluva talvi on ollut varsinkin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lauha. Tulee mieleen, että lämmin talvisää saattaa olla otollinen puutiaisen lisääntymiselle ja leviämiselle.

Puutiaistutkija Jani Sormunen sanoo, että lauha talvi kyllä hyödyttää puutiaisia esimerkiksi isäntäeläinten, kuten rusakkojen ja metsäkauriiden, paremman selviämisen vuoksi. Näin poikkeuksellisen lämpimän talven vaikutuksista ei kuitenkaan ole tietoa, sillä puutiaisten seurantatutkimusta on tehty Suomessa vasta 2010-luvulla.

– Pari talvea sitten oli kovia pakkasia ilman lumipeitettä. Silloin syvälle pureutuva routa tappoi paljon maan niveljalkaisia eläimiä, mutta se ei näkynyt mitenkään puutiaisaineistossamme. Oletus voisi siis olla, että talven lauhuuskaan ei näy ensi kesänä puutiaisten määrässä.

Rokote ei suojaa punkeilta eikä borrelioosilta

Ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) muistuttaa, että TBE-rokote on tarpeen vain riskialueilla.

– Rokote ei suojaa punkeilta eikä estä punkkia tarttumasta ihoon. Punkkien levittämistä taudeista yleisin on borrelioosi, jota vastaan ei ole rokotetta.

Borrelioositartunnan torjumiseksi perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa on siis edelleen tarpeen alueilla, joilla puutiaisia esiintyy.

Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys paikkakunnittain 2015–2019

Taulukkoa ladataan

Lue lisää:

Punkkirokotuksen tarvitsee luonnossa liikkuva lapsi riskialueella – aivokuume on harvinainen, mutta voi lievänäkin aiheuttaa oppimisvaikeuksia

Punkkien määrä kaupunkipuistoissa on lisääntynyt – Turun yliopiston puutiaistutkimus syynää seuraavaksi neljän uuden kaupungin puistot

Punkki voi purra myös tammikuussa – turkulaisäiti: "Monet hämmästyivät, kun jaoin puremakuvaa somessa keskellä talvea"