Suurin osa Lounais-Suomen kansanedustajista on sitä mieltä, että tasa-arvo ei toteudu koulutuksessa Suomessa.
Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet satakuntalaisedustajat näkevät, ettei suomalaisilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada opetusta.
Varsinais-Suomen kansanedustajilla on hieman valoisampi kuva tasa-arvon toteutumisesta. 77 prosenttia kyselyyn vastanneista epäili opin tasaista jakautumista.
Ainoastaan Eeva-Johanna Eloranta (sdp), Sandra Bergqvist (rkp) ja Saara-Sofia Siren (kok.) pitivät kaikkien mahdollisuutta saada oppia yhtäläisenä.
Kuntien talouspaine näkyy koulutuksessa
Suurimpana syynä koulutuksen epätasa-arvoon pidetään asuinpaikkaa eli kuntien välisiä talouseroja ja niistä johtuvia koulutusleikkauksia.
– Opetustuntimäärät poikkeavat eri kuntien välillä. Se johtuu varmasti kunnissa olleesta kovasta talouspaineesta viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoo vihreiden kaarinalaisedustaja Sofia Virta.
Itse opettajataustainen Virta nostaa esiin myös erityisopetuksen leikkaukset.
– Meillä on monia, jotka keskeyttävät toisen asteen opinnot, koska perusopetuksessa ei ole kertynyt riittäviä taitoja. Olen nähnyt sen omassa työssäni opettajana sekä lastensuojelussa. On paljon lapsia, jotka eivät saa riittävää tukea riittävän varhain.
Perussuomalaisten Mikko Lundén Salosta pitää koulutuksen keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin huonona kehityksenä. Maaseutu ja pienet kunnat näivettyvät.
– AMK-opiskelijan pitää mennä isompiin kaupunkeihin, ja kuinka moni tulee takaisin esimerkiksi Loimaalle tai Uuteenkaupunkiin. Yritysten on vaikea saada koulutettua työntekijää palaamaan, miettii Lundén.
"Ei saisi olla vanhempien lompakon paksuudesta kiinni"
Myös keskustan Eeva Kallin mielestä alueelliseen tasa-arvoon pitää kiinnittää paremmin huolta. Kalli asuu Eurassa pääkaupungin ohella.
– Alueellisesti arvioituna koulumatkat voivat olla hyvin pitkiä jo alakoulusta alkaen. Lisäksi eri asteille mentäessä koulutus ei ole tasa-arvoisesti saatavilla.
Eeva Kalli huomauttaa ihmisen sosioekonomisen taustan vaikuttavan koulutuspolun pituuteen.
– Koulutus tavallaan periytyy hyvin voimakkaasti. Eihän se saisi olla vanhempien lompakon paksuudesta kiinni, miten pitkälle lapsi ja nuori kouluttautuu.
Korkeakoulutettujen vanhempien perilliset päätyvät huomattavasti todennäköisemmin akatemiseen maailmaan, toteaa myös sosialidemokraattien Aki Lindén.
– Kyllä ne erot tulevat kotioloista ja tavasta ajatella ja toimia. Itse koulujärjestelmälläkin voi olla joku osuus, mutta ei niin merkittävä. Enemmän on kysymys siitä, kuinka tasa-arvoinen yhteiskunta on yleisesti.
Lindénin mielestä nykyinen valintoja tarjoava, luokaton toimintamalli jättää turhan paljon oppilaan oman aktiivisuuden varaan. Se taas periytyy kotioloista.
Turkuun jälleen asettuneen Aki Lindénin mukaan pieni kansakunta hukkaa lahjakkuutta. 1990-luvun laman jälkeen yhteiskunnassa on vallinnut kova arvomaailma.
– Tässä joudutaan helposti takaisin vanhaan luokkayhteiskuntaan. Koulutettujen vanhempien lapset miehittävät tulevaisuudessakin parhaat työpaikat.
Koulutuspolitiikkaa laajempi haaste
Sofia Virta kehuu päätöstä palauttaa oikeus subjektiiviseen varhaiskasvatukseen. Näin lapset pääsevät päivähoitoon, vaikka vanhemmat eivät olisikaan täystyöllistettyjä.
– Siellä rakennetaan perustaa taidoille ja mahdollisuuksille oppia. Pitäisi olla niin, että on sama mihin perheeseen tai kuntaan synnyt, sinulla on samat mahdollisuudet ponnistaa kohti omia unelmia.
Kuntatalouden on oltava kunnossa, jotta voidaan panostaa riittävästi perheiden palveluihin neuvolasta lähtien, sekä tarjoamaan riittävät mielenterveys- ja päihdepalvelut.
– Näin pystytään turvaamaan, että vanhemmat jaksavat ja lapset voivat hyvin. Silloin koululuokassa on oikeasti rauha oppimiselle ja opiskelulle, sanoo Sofia Virta.
Myös Eeva Kallin mukaan varhaisiin vuosiin on syytä satsata.
– Jo varhaiskasvatuksesta alkaen pitää turvata, että ennen kuin siirrytään alakoulun seuraavalle luokalle ykköseltä tai kakkoselta, osataan lukea, laskea ja kirjoittaa, sanoo Kalli.
Maakuntakorkeakoulujen asema turvattava
Hallituspuolueen edustajana Eeva Kalli kehuu hallitusohjelmaan kirjattua teesiä, että joka maakunnassa pitää olla korkeakoulu ja myös yliopistokeskusten asema on turvattava.
– Ne ovat myös Satakunnan näkökulmasta erittäin tärkeitä kirjauksia, sanoo Kalli.
Perussuomalaisten Mikko Lundén toivoo Sanna Marinin (spd) hallituksen antavan lupaamansa lisärahat koulutuksen kohentamiseen.
– Aion kannattaa kaikkia hallituksen esityksiä, jos ne takaavat, että tasa-arvo toteutuu koulutuksessa ympäri Suomea. Vaikka olen oppositiossa, on se niin tärkeä asia, ettei kannata ottaa oppositio/hallitus-linjaa, sanoo Lundén.
Lue lisää:
Stressistä huolimatta Turun lukiolaiset viihtyvät koulussa – kiusaamista on vain vähän
Kaikki lapset saavat taas oikeuden kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen – valtio korvaa kulut kunnille