Lapsen oikeudet eivät toteudu lähes puolissa perheenyhdistämispäätöksistä, toteaa yhdenvertaisuusvaltuutettu

Perheenyhdistäminen on evätty perustein, joista ei ole säädetty selvästi lailla, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen.

Maahanmuuttovirasto
Lapsi tekee läksyjä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen edun ensisijaisuus ei riittävästi näy Maahanmuuttoviraston päätöksissä.Nella Nuora / Yle

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että lähes puolet yksin Suomeen tulleista lapsista ei saa perheitään mukaansa.

Lapset ilman perhettä -selvitys pohjaa 66:een Maahanmuuttoviraston (Migrin) tekemään perheenyhdistämispäätökseen. Päätöksistä 31 oli kielteisiä ja 35 myönteisiä. Tarkasteltavat perheenyhdistämispäätökset on tehty ajalla 1. tammikuuta 2018 – 18. syyskuuta 2019.

Migri on kertonut kielteisten päätösten taustalla olevan sen, että ”yksilöllinen pakottava syy” maasta lähtöön on puuttunut, vaikka lapsi on saanut kansainvälistä suojelua. Kyseistä yksilöllisen pakottavan syyn käsitettä ei selvityksen mukaan kuitenkaan mainita perheenyhdistämisen edellytyksenä tai maahantulosäännösten kiertämistä koskevissa hallituksen esityksissä.

– Perheenyhdistäminen on evätty perustein, joista ei ole säädetty selvästi lailla. Vaikka lapset ovat suojelun tarpeessa, heitä rangaistaan siitä, että heidän vanhempansa eivät ole matkustaneet heidän kanssaan, toteaa vt. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen selvityksessä.

Hiltusen mukaan lapsen edun ensisijaisuus ei riittävästi näy Maahanmuuttoviraston päätöksissä. Hänen mukaansa lainsäädäntö jättää virastolle nykyisellään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta liian laajan harkintavallan.