1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Silakkaliike ei ole suoran toiminnan antifasismia, vaan öyhötykseen kyllästyneiden protesti vihapuheelle ja perussuomalaisille

Vihapuheen vastustus kelpaa iskulauseeksi kokismainokseen, mutta se on vaikea tavoite kansanliikkeelle, kirjoittaa toimittaja Eero Mäntymaa.

Silakkaliike
Silakkaliike / kansalaistori / Helsinki 01.02.2020
Silakkaliike järjesti ensimmäisen mielenosoituksensa Helsingissä 1.2.2020.Jouni Immonen / Yle

Muistatteko vielä joulun alla perustetun Silakkaliikkeen?

Se on ryhmä suomalaisia, joiden tavoite on vastustaa rasismia, fasismia, vihapuhetta ja ilmastodenialismia. Tähän liike pyrkii esimerkiksi rakentavalla keskustelulla, osoittamalla mieltä, ja viljelemällä kalahymiöitä somessa.

Kyynisen on helppo nauraa. Jälleen uusi somekerho, jossa muutetaan maailmaa peukuttamalla “oikeita” mielipiteitä?

Hämmästyttävän nopeasti muodostunut kansanliike kertoo kuitenkin muustakin, kuin suomalaisten tarpeesta päivitellä maailmanmenoa samanmielisten kanssa.

Silakkaliike on protesti Perussuomalaisten nousulle

Oman ilmoituksensa mukaan Silakkaliike on puoluepoliittisesti sitoutumaton "rivikansalaisen" liike.

Erityisesti Perussuomalaiset epäilevät (siirryt toiseen palveluun) Silakkaliikkeen olevan “vihervasemmistolainen peitehanke” perussuomalaisia vastaan.

Epäilys on ymmärrettävää. Silakkaliikke käytännössä sai alkunsa Twiitistä (siirryt toiseen palveluun), jossa liike määritellään “vastavoimaksi erityisesti Perussuomalaisille”.

Silakkaliike on kopio Italian Sardiiniliikkeestä, joka syntyi protestina poliitikko Matteo Salvinille ja hänen maahanmuuttovastaiselle Pohjoinen liitto -puolueelleen (La Lega). Sardiiniliikkeen voimavara on liberaalien italialaisten pelko siitä, että oppositiossa oleva Salvini nousee maan johtoon.

Suomessa asetelma on samankaltainen. On mahdollista, että seuraava pääministeripuolue on kannatusmittauksissa tällä hetkellä ylivoimainen Perussuomalaiset.

Teimme kyselyn Silakkaliikkeen tavoitteista liikkeen suurimpaan Facebookryhmään. Saimme vuorokaudessa yli 1500 vastausta. Kyselyn vastaukset näet tämän jutun lopusta.

Vastausten perusteella on selvää, että Silakkaliike on ainakin osittain vihreitä, Vasemmistoliittoa ja SDP:tä äänestävien reaktio Perussuomalaisten nousuun.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on epäillyt (siirryt toiseen palveluun), että Silakkaliikkeen tavoitteena on “häiritä demokraattista osallistumista maalittamalla somekeskustelijoita, ilmiantamalla näitä työnantajille, rähinoimällä laillisissa poliittisissa tilaisuuksissa, ehkä jopa suttaamalla persujen vaalijulisteita”.

Ylen kyselyn perusteella Silakkaliike on kuitenkin kaukana suoran toiminnan antifasisteista. Enemmistö vastanneista ilmoittaa olevansa hyviä tapoja kunnioittavia ja ja keskimääräistä koulutetumpia keski-ikäisiä, jotka eivät koe jääneensä marginaaliin.

Silakkaliike ei myöskään vaikuta Arabikevään, Occupy Wall Streetin, tai Hommafoorumin kaltaiselta altavastaajan protestiliikkeeltä, joka tähtää vallassa olevan instituution kumoamiseen.

Pikemminkin liike haluaa muuttaa kieltä, jolla politiikka käydään.

Silakkaliike on vastareaktio “öyhötykseen”

Vihapuhetta on ollut aina. Vihapuhe ei kuitenkaan ole ollut koskaan aiemmin näin näkyvää, eikä sitä ole ollut näin helppo harrastaa.

Vasta pari vuosikymmentä tiedotusvälineet päättivät, mitä aiheita julkinen keskustelu koskee, mistä näkökulmasta keskustelua käydään, ja mihin sävyyn keskustelua käydään. Internet mursi asetelman. Se toi julkaisukanavan puheelle, joka aiemmin jäi kahvipöytiin, tai korkeintaan lehtien yleisönosastolle.

Sosiaalinen media palkitsee raivoa herättävän puheen huomiolla. Tämä on osasyy siihen, miksi provosointi somessa houkuttelee poliitikoita: somehuomiota voi seurata valtamedian huomio, mikä antaa poliitikolle mahdollisuuden ohjata julkinen keskustelu haluamaansa aiheeseen.

Silakkaliike on merkki siitä, että yhä useampi suomalainen on kyllästynyt keskustelun sävyyn. Ylen kyselyn perusteella rakentava keskustelu ei liikkeelle vain toiminnan keino, vaan päätavoite itsessään.

Ei ole yllättävää, että sosiaalisen median kautta syntyy ruohonjuuritason kansanliikkeitä “dialogin puolesta ja vastakkainasettelua vastaan”. Tavoite on niin suosittu, että se kelpaa jo kokismainoksen iskulauseeksi (siirryt toiseen palveluun).

Tavoite on kuitenkin hyvin vaikea saavuttaa.

Silakkaliikkeen pitäisi päästä puheesta toimintaan, mutta miten?

Monia menestyneitä someliikkeitä yhdistää se, että toiminnalla on selkeä maali.

Aiempia esimerkkejä tästä ovat Vuoden 2014 kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta ja tänä vuonna virinnyt kansalaisaoite, joka vastusti vesihuollon yksityistämistä Jyväskylässä. Sukupuolineutraali avioliittolaki hyväksyttiin, Jyväskylän kaupunki luopui vesihuoltoa koskevista myyntisuunnitelmistaan.

Silakkaliikkeen tavoitteet on monen helppo hyväksyä, mutta käytännön toteutus synnyttää ristiriitoja. On helppo kannattaa "rakentavaa keskustelua", mutta vaikeampaa määritellä, mitä rakentava keskustelu on.

Se mikä on toiselle vihapuheen ja turhan provosoinnin sensurointia, on toiselle erimielisten syrjintää. Mikä on toiselle pyrkimystä rakentavaan keskusteluun ja dialogiin, on toiselle “rasismin normalisointia”. Silakkaliikkeen Facebookryhmien moderaattorit tietävät, kuinka uuvuttavaa näkemysten välillä tasapainoilu on.

Toisaalta Silakkaliikkeen jäsenet toivovat liikkeen siirtyvän keskustelua koskevan keskustelun tasolta kouriintuntuviin tekoihin. Se voi olla huomattavasti vaikeampaa, kuin Facebookryhmän moderointi.

Joukkovoiman kerääminen ja parin mielenosoituksen järjestäminen on helppoa verrattuna pitkäjänteiseen aktivismiin. Etenkin kun kyseessä on Silakkaliikkeen kaltainen spontaanisti somessa syntynyt kansanliike, jossa on tuhansia mielipiteitä, mutta ei organisaatiota päätöksentekoa varten.

Silakkaliikkeen näytön paikka on kuntavaalit, mutta siihen on ikuisuus

Jos Silakkaliikkeen toiminta jää keskustelun asteelle, alkuinnostus voi lopahtaa nopeasti. Ainakin nykymuodossaan liikkeen kasvun rajat näyttäisivät jo tulleen vastaan. Silakoiden Facebook-ryhmät eivät ole kasvaneet viikkoihin.

Silakkaparvessa on ihmisiä, jotka näyttäisivät olevan valmiita tekemään työtä liikkeensä eteen. Se tarkoittaa järjestäytymistä. Silakkaliike on perustanut yhdistyksen, mikä mahdollistaa rahankeruun aktivismia varten. Ylen tietojen mukaan liike aikoo myös selventää, miten se käytännössä pyrkii toistaiseksi epämääräisiin tavoitteisiinsa.

Kun toimintasuunnitelma kirkastuu, osa porukasta todennäköisesti toteaa, ettei liike ole heitä varten. Toisaalta osa sivusta seuranneita voi innostua liittymään uuteen suomalaisten heimoon.

Ehkä Silakkaliike profiloituu Italian Sardiinien tapaan yhä selkeämmin yhtä puoluetta – Perussuomalaisia – vastustavaksi kansanliikkeeksi. Ehkä liikkeestä kehittyy lobbauskoneisto, jonka mielipidettä puolueet kuuntelevat herkällä korvalla.

Se nähdään vuoden kuluttua kuntavaalien alla. Ellei liike ole hiipunut jo sitä ennen.

Lue lisää vihapuheesta:

Tutkija: Some-raivo on uusi väkivallan muoto – Milloin ihmiset unohtivat, miten toisia kohtaan käyttäydytään?

Psykiatri Hannu Lauerma: ”Höyryjen päästely” netissä ei vähennä riskiä siirtyä sanoista tekoihin – asia on täysin päinvastoin

Poliisiylijohtaja Kolehmainen huolissaan maalittamisesta: Pelko voi vaientaa jopa tuomareita, sadat poliisit harkinneet alanvaihtoa

Lue lisää Silakkaliikkeestä:

Sanna Karvonen kertoo, miksi käyttää kaiken vapaa-aikansa silakointiin: “Pelkään, että antaudumme vihan kulttuurille”

Silakkaliike perusti yhdistyksen – aikoo järjestää ison mielenosoituksen Senaatintorilla maaliskuussa

Kari Enqvistin kolumni: Sardiinit muuttuivat Silakoiksi, mutta pelkkä vastustaminen ei johda minnekään

Suomeen al-Holista tuotujen orpojen Youtube-jahti synnytti vastailmiön: Tuhannet suomalaiset alkaneet seurata Silakat-liikettä

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue seuraavaksi