1. yle.fi
  2. Uutiset

Sanna Karvonen kertoo, miksi käyttää kaiken vapaa-aikansa silakointiin: “Pelkään, että antaudumme vihan kulttuurille”

Voiko rasismin poistaa maailmasta keskustelemalla? Silakkaliikkeen moderaattori vastaa.

Silakkaliike
Sanna Karvonen
Karvonen on ammatiltaan huoltoteknikko, taustaltaan "duunari". Kansalaisvaikuttaminen puolueessa ei kuitenkaan houkuttele. "Puolueisiin liittyy kannanotto kaikkiin mahdollisiin asioihin, kuten talouspolitiikkaan. Silakkaliikkeessä meidän ei tarvitse olla samaa mieltä siitä, miten esimerkiksi verotus pitää järjestää". Antti Lähteenmäki / Yle

Joulun alla kaksi orpolasta evakuoitiin Syyrian al-Holin leiriltä Suomeen. Muutaman viikon päästä Kalatalouden keskusliiton varastossa lojuneet silakkapinssit myytiin loppuun.

Tapahtumilla on yhteys.

Kysymys siitä, tulisiko Isikseen mahdollisesti liittyneet suomalaiset tuoda al-Holista Suomeen, jakoi suomalaisten mielipiteet kahtia. Kun osa riiteli asiasta somessa, pieni ryhmä “kansallismielisiä” lähti Helsinki-Vantaan lentokentälle kyttäämään “Isis-lapsia”.

Seurauksena syntyi tyrmistystä – ja Silakkaliike.

Silakkaliike kertoo vastustavansa muun muassa rasismia, fasismia, vihapuhetta ja ilmastodenialismia. Sen jäsenet kutsuvat itseään silakoiksi – ja tunnustavat väriä kalakuvilla, kuten silakkapinsseillä.

Sanna Karvonen on silakka. Hän käyttää uuden kansaliikkeen hyväksi kaiken vapaa-aikansa työpaikan lounastunteja myöten.

– Sanotaan näin, että aika riittää juuri ja juuri töissä käymiseen ja Silakkaliikkeeseen. Esimerkiksi tiskaaminen on vähän kärsinyt.

Miksi tämä on sinulle niin tärkeää?

– Pelkään, että poliittinen ilmapiiri kärjistyy entisestään. Että kansa kahtiajakautuu, emme kunnioita kanssaihmistä, antaudumme vihan kulttuurille. Halusin olla mukana luomassa positiivista voimaa, joka taistelisi sitä vastaan.

Silakkaliikkeen mielenilmaus Helsingissä.
Silakkaliike osoittaa mieltä toreilla, mutta etenkin sosiaalisessa mediassa. Kuva Silakkaliikkeen ensimmäisestä mielenosoituksesta Helsingissä 17.2.2020.Jouni Immonen / Yle

Silakkaliikkeellä ei ole virallisia puheenjohtajia. Käytännössä Silakkaliike on joukko Facebook-ryhmiä, joihin kuuluu kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Karvonen on liikkeen suurimman Facebook-ryhmän moderaattori. Ryhmässä on noin 29 000 jäsentä, moderaattoreita on 15.

29 tuhannen suomalaisen keskustelun valvonta on juuri niin työlästä kuin miltä se kuulostaa.

Karvosen valvomaan Silakkaliike-ryhmään oli 19. helmikuuta mennessä kirjoitettu 158 789 kommenttia. Jos yksi kommentti olisi 40 sanaa, silakoiden yhden Facebook-ryhmän keskustelulla täyttäisi kahdeksan Raamattua.

"Me lähdettiin nimenomaan muuttamaan keskustelukulttuuria sivistyneempään suuntaan".

Sanna Karvonen, Silakkaliikkeen moderaattori.

Suuri osa Silakkaliikkeen sisäisestä keskustelusta on väittelyä siitä, mikä on liikkeen arvojen mukaista toimintaa ja mikä ei.

Onko esimerkiksi Silakkaliikkeen arvojen mukaista levittää Jussi Halla-ahoa esittävää pilakuvaa? Oliko Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen erottaminen Silakoiden Facebook-ryhmästä huono ratkaisu? Voiko olla yhtä aikaa silakka ja kannattaa perussuomalaisia? Tulisiko liikkeen keskittyä puhumaan hyvien asioiden puolesta, eikä huonoja asioita vastaan?

Väittelyn tuomarina toimiminen on uuvuttavaa, Karvonen myöntää.

Keskustelu on kuitenkin käytävä, hän sanoo. Silakkaliike painottaa olevansa kansanliike vihapuhetta vastaan ja rakentavan keskustelukulttuurin puolesta.

– Me lähdettiin nimenomaan muuttamaan keskustelukulttuuria sivistyneempään suuntaan, joten meidän täytyy seistä sen takana. Siksi olemme kärkkäitä katkaisemaan keskustelun, joka käy henkilöön, pyrkii provosoimaan, tai rakentuu argumentaatiovirheille.

Tavoitteena somen ilmaherruus

Oman Facebook-ryhmän moderointi on pieni haaste verrattuna Silakkaliikkeen varsinaiseen viholliseen, eli vastakkainasetteluun ja vihapuheeseen.

Miten Silakkaliike pyrkii tähän käytännössä?

Ainakin osoittamalla mieltä. Ei vain perinteisesti toreilla, vaan joka hetki, sosiaalisessa mediassa.

Liikkeen Facebook-ryhmissä viljellään tiuhaan linkkejä kommenttipalstoille, joissa keskustellaan maahanmuuton kaltaisista tunteita nostattavista aiheista. Silakat kehottavat toisiaan osallistumaan keskusteluihin maltillisella ja rasismin tuomitsevalla puheella.

Silakkaliike on kerännyt myös nimiä adressiin, jossa vaaditaan suomalaisia iltapäivälehtiä siivoamaan vihapuhe kommenttipalstoiltaan.

Ajatuksena on, että syrjivää tai rasistista puhetta tuottaa pieni, mutta äänekäs vähemmistö, jolta somen "ilmaherruus" on otettava haltuun.

"Vastustamme, rasismia, fasismia ja tiedevastaisuutta. Minkä takia se tulkitaan perussuomalaisia vastaan hyökkäämiseksi, sitä pitäisi kysyä perussuomalaisilta".

Sanna Karvonen, Silakkaliikkeen moderaattori.

Someaktivismin kohde ei ole kuitenkaan vain yksiselitteinen vihapuhe, vaan selkeästi myös tietyt poliittiset mielipiteet, kuten nuiva suhtautuminen pakolaisiin.

Esimerkiksi eilen tiistaina kansanedustaja Veikko Vallin (ps.) kysyi Twitterissä, "tulisiko Euroopan/Suomen ottaa vastaan Turkin kautta saapuvia pakolaisia"? Ylivoimainen enemmistö vastasi "kyllä", jonka jälkeen pettynyt Vallin poisti kyselynsä.

Syy äänestystulokseen on mahdollisesti se, että linkki kyselyyn jaettiin Silakkaliikkeen Facebook-ryhmässä (siirryt toiseen palveluun), jossa on mitä todennäköisimmin tuhansia pakolaisiin myönteisesti suhtautuvia.

Etenkin perussuomalaiset epäilevät, että Silakkaliikkeen toiminnan pääkohde ei ole vihapuhe sinänsä, vaan erityisesti perussuomalaiset ja heidän poliittiset mielipiteensä.

Karvosen mielestä Silakkaliike ei kuitenkaan ole perussuomalaisten vastainen liike.

– Sanoisin edelleen, että ei ole. Vastustamme, rasismia, fasismia ja tiedevastaisuutta. Minkä takia se tulkitaan perussuomalaisia vastaan hyökkäämiseksi, sitä pitäisi kysyä perussuomalaisilta.

Poistuuko rasismi keskustelemalla?

Karvonen itse ei lehtien kommenttipalstoilla viihdy.

– Olen pettynyt siihen keskusteluun liian monta kertaa.

Karvonen on myös epäilevä sen suhteen, voiko piinkovaa rasistia "käännyttää" maltillisella puheella.

Joten miksi vaivautua? Karvonen kertoo pari syytä.

Ensimmäinen on se, että keskustelu rasismista on tärkeää vertaistukea, joka antaa toivoa vihapuheen edessä lannistuneille, sekä rohkeutta kohdata tilanteita "oikeassa elämässä".

– Olen saanut satunnaisia palautteita liikkeen jäseniltä. Eräs oli esimerkiksi uskaltautunut bussissa istumaan rasistista puhetta kokevan viereen "suojamuuriksi". Se oli mukava kuulla.

Toinen syy on se, että vihapuheen julkinen vastustaminen on tärkeä viesti, Karvonen sanoo.

– Yksikin maltillinen ääni voi katkaista kierrosten keräämisen ja palauttaa keskustelun siihen, mistä se lähti. Sillä voi olla vaikutusta meidän ympärillä vellovaan keskusteluun, vaikka se ei näitä (vihapuhetta harrastavia) henkilöitä muuttaisikaan.

Lue lisää Silakkaliikkeestä:

Analyysi: Silakkaliike ei ole suoran toiminnan antifasismia, vaan öyhötykseen kyllästyneiden protesti vihapuheelle ja perussuomalaisille

Silakkaliike perusti yhdistyksen – aikoo järjestää ison mielenosoituksen Senaatintorilla maaliskuussa

Kari Enqvistin kolumni: Sardiinit muuttuivat Silakoiksi, mutta pelkkä vastustaminen ei johda minnekään

Suomeen al-Holista tuotujen orpojen Youtube-jahti synnytti vastailmiön: Tuhannet suomalaiset alkaneet seurata Silakat-liikettä

Lue lisää vihapuheesta:

Tutkija: Some-raivo on uusi väkivallan muoto – Milloin ihmiset unohtivat, miten toisia kohtaan käyttäydytään?

Psykiatri Hannu Lauerma: ”Höyryjen päästely” netissä ei vähennä riskiä siirtyä sanoista tekoihin – asia on täysin päinvastoin

Poliisiylijohtaja Kolehmainen huolissaan maalittamisesta: Pelko voi vaientaa jopa tuomareita, sadat poliisit harkinneet alanvaihtoa

Lue seuraavaksi