Poropeura voisi selviytyä kovissa olosuhteissa ja kestää tauteja – tutkijoita kiehtoo poron ja metsäpeuran sekoittaminen

Lajien risteyttäminen pitäisi tehdä tarkasti valvotuissa olosuhteissa.

jalostus
Poro katsoo kameraan
Kainuulaisella porotilalla metsäpeurojen ja porojen risteyttämiseen suhtaudutaan epäillen. Risteymä olisi liian arka käsiteltäväksi.Timo Sihvonen / Yle

Porot ja peurat on pitkään pyritty pitämään erillään, mutta nyt tutkijoita kiinnostaa, voisiko niitä risteyttää valvotuissa olosuhteissa.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara spekuloi, että tarhoissa voitaisiin tuottaa poron ja peuran sekakantaa ja seurata, kuinka se pärjää erilaisissa olosuhteissa.

– Sehän olisi ihan puhdasta jalostamista. Siinä siis sekoitettaisiin kontrolloidusti villiä ja kotieläintä.

Paasivaara näkee peuran hyvänä geenipankkina poronhoidolle, jos poronhoitoa ryhdytään joskus kehittämään.

Paasivaaran mielestä peura saattaa kestää poroa paremmin erilaisia tauteja ja loisia, eikä niitä tarvitse lääkitä kuten poroja. Villipeura kestää myös esimerkiksi tiukkoja luonnonoloja paremmin kuin poro. Poron alkuperä on tundrapeura, ja metsäpeura taas on itäinen metsään sopeutunut laji. Peuralla on pidemmät jalat ja kuono sekä se on vähän kookkaampi. Jos lajeja sekoitettaisiin, poro voisi saada osan näistä peuran ominaisuuksista.

Lue myös: Tältä näyttää peuran ja poron lemmenleikin lopputulos

Mitään konkreettista metsäpeuran ja poron risteyttämiseen eteen ei kuitenkaan ole tehty. Lajien sekoittaminen kontrolloiduissa olosuhteissa vaatisi pitkää tuotekehittelyä, tutkimusta sekä rahoitusta.

"Sellainen eläin olisi arka"

Metsähallituksen suunnittelija Milla Niemi on samaa mieltä Paasivaaran kanssa, että lajien risteytyminen luonnossa ei ole toivottavaa. Myöskään suljetuissa olosuhteissa tapahtuva metsäpeuran ja poron risteyttäminen ei ole Metsähallituksen intresseissä.

Tällä hetkellä lajit pidetään erillään aidan avulla. Esimerkiksi itärajan tuntumassa valtakunnan rajalta 5-tielle jatkuva peura-aita on tärkeä osa metsäpeuran suojelutyötä.

Jos aitaa ei olisi, porojen ja peurojen sekoittumisia tapahtuisi nykyistä enemmän. Peuran ja poron risteytyminen luonnossa olisi tällä hetkellä huono asia muun muassa porotalouden ja metsäpeuran rotupuhtauden kannalta.

Metsäpeura syö jäkälää.
sarvekas poro tunturissa
Metsäpeurassa ja porossa on paljon samaa näköä. Kuvassa vasemmalla metsäpeura ja oikealla poro. Kuvituskuva.

Ylä-Kainuun Näljängässä poroisäntä Jorma Räisänen suhtautuu poron ja peuran kontrolloituun risteyttämiseen epäillen, sillä kahden eriluontoisen eläimen risteymän käsittely olisi hänen mielestään vaikeaa.

Porotaloudessa risteymät voisivat olla vaikeita hallittavia esimerkiksi poroerottelussa, ja ne saattaisivat sotkea porotöitä.

– Sellainen eläin olisi arka, Räisänen arvioi.

Toisaalta Räisänen uskoo, että poron ja peuran risteymän lihantuotto olisi parempi, koska vasa olisi isompi.

Risteyttämisestä ei välttämättä hyötyä eläimelle

Oulun yliopiston tutkimuspäällikkö Pekka Kilpeläinen pitää ajatusta poron ja peuran risteytystä valvotuissa olosuhteissa kiinnostavana erityisesti genetiikan perustutkimuksen kannalta.

– Mielestäni poron ja peuran risteyttämisestä ei välttämättä ole eläimille itselleen hyötyä. Geenivalikoiman kasvu, eli perimän monipuolistuminen voisivat lisätä esimerkiksi tautikestävyyttä. Ne ovat kuitenkin tuurista kiinni.

Poron ja peuran yhdistäminen voisi hänen mukaansa lisätä perustietoa erityisesti monigeenisten ominaisuuksien periytymisestä. Geenitutkimuksen avulla voitaisiin esimerkiksi selvittää, mitkä geenit vaikuttavat peuran jalkojen pituuteen.

– Tieto voisi auttaa esimerkiksi tuotantoeläinten jalostuksessa, kaukana tulevaisuudessa.

Keskustelu on auki 6. maaliskuuta kello 22:een saakka!