1. yle.fi
  2. Uutiset

Sadat ulkomaalaiset haluavat hedelmöityshoitoihin Suomessa – yksi syy kiinnostukseen suomalaisten ulkonäkö

Tutkijan mukaan monet ruotsalaiset ja norjalaiset ovat kiinnostuneita suomalaisten naisten lahjoittamista munasoluista.

lapsettomuushoidot
raskaana oleva nainen.
Suomeen tulee vuosittain muutamia satoja ihmisiä lahjamunasoluhoitoihin.Antti Eintola / Yle

Suomalaisten naisten lahjoittamat munasolut kiinnostavat ulkomailla. Suomeen tulee vuosittain muutamia satoja ihmisiä lahjamunasoluilla tehtäviin hoitoihin.

Suurin osa tulijoista on muista Pohjoismaista, etenkin Ruotsista ja Norjasta. Myös jotkut ulkomailla asuvat suomalaiset ovat kiinnostuneet synnyinmaansa hedelmöityshoidoista.

Akatemiatutkija Riikka Homanen Tampereen yliopistosta tutkii parhaillaan (siirryt toiseen palveluun), miksi Suomesta tuli näin houkuttava kohdemaa.

Homanen sai viime vuonna Suomen Akatemialta viisivuotisen rahoituksen tutkimushankkeeseen.

Kaikkia syitä kiinnostukseen ei vielä tiedetä, mutta suurin syy on kotimaiden rajoittava lainsäädäntö tai hoitojärjestelmä. Norjassa munasoluluovutus on ollut kiellettyä, ja Ruotsissa on erilaisia ikärajoituksia ja vähän hoitoa saatavilla yksityisissä klinikoissa.

Samankaltainen ulkonäkö lisää kiinnostusta

Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen sai selville, että myös suomalaisten ulkonäkö lisää kiinnostusta.

– Yksi syy tulla juuri Suomeen on joidenkin pohjoismaalaisten matkailijoiden ajatus siitä, että suomalaiset ovat samannäköistä sukulaiskansaa ja tämän samankaltaisuuden ajatellaan periytyvän.

Ultraäänikuvaa lapsettomusklinikan monitoriruudulla
Lähes viidennes suomalaisista hedelmöityshoidoista tehdään lahjoitetuilla sukusoluilla. Yliopistosairaaloista TAYS ja HUS aloittavat lahjasoluhoidot ensimmäisinä.Marjut Suomi / Yle

Homasen mielestä on kiinnostavaa, että suomalaisia pidetään nyt muissa Pohjoismaissa sukulaiskansana. Tilanne on ollut erilainen aiemmin historiassa. Suomalaisia ei ole aina pidetty oikeina skandinaaveina, vaan esimerkiksi "idän mongoleina".

Lahjasoluja haetaan usein maasta, jonka ajatellaan olevan etnisesti lähellä. Muiden maiden tutkimuksista selviää, että vanhemmat ovat olleet huolissaan, tulevatko lahjasolut muualta kuin maasta, josta niitä haetaan.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta

Sukusolujen valintakriteerit vaihtelevat maailmalla. Yhdysvalloissa solujen vastaanottajat voivat valita lahjoittajan esimerkiksi älykkyysosamäärän ja koulutuksen perusteella.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta (siirryt toiseen palveluun), mikä ei ole yleistä kaikkien maiden lainsäädännössä. Ulkonäkö määritellään viidellä eri ominaisuudella. Lain mukaan luovuttajasta saadaan kerätä ja tallentaa tietoja, jotka kuvaavat luovuttajan ihon, silmien ja hiusten väriä, pituutta ja etnistä alkuperää.

Siittiöitä mikroskoopissa
Lahjoitetuista siittiöistä on Suomessa jatkuva pula. Yksityiset klinikat joutuvat ostamaan osan sukusoluistaan ulkomailta, eikä julkiselle puolellekaan odoteta luovuttajaruuhkaa.Marjut Suomi / Yle

Usein tuleva vanhempi haluaa, että lapsi olisi mahdollisimman samannäköinen kuin hän itse on. Taustalla on tutkijan mukaan huoli siitä, miten kovasti vanhemmistaan poikkeava lapsi sopeutuu kasvuympäristöönsä.

Ominaisuuksien määrittäminen näin laissa on Homasen mukaan rodullistavaa. Hänen mukaansa Suomen lain taustalla ei ole kuitenkaan pahatahtoista ajatusta "rotupuhtaudesta".

– Käsittääkseni ennemminkin laki on ollut pyrkimys välttää eugeniikan (rodunjalostusopin) mahdollisuus, jossa sukusoluluovuttajaksi voisi valita minkälaisen ihmisen tahansa, esimerkiksi koulutuksen, älykkyysosamäärän tai kauneuskriteerien mukaan, kuten esimerkiksi Kaliforniassa.

Rodullistamisella voi tutkijan mukaan olla myös ei-toivottuja seurauksia.

– Rodullistamista yleensä voidaan käyttää rasistisiin päämääriin, jos ajatus on, että vaikka valkoiset ovat jokin ylivertainen kansa tai pyritään syrjimään jotain etnistä ryhmää. Tällainen ei ole osa suomalaisten klinikoiden arkea eikä lain agenda.

Kaukana vielä bisneksestä

Suomen lahjasoluhoidot eivät ole isoa bisnestä verrattuna moniin muihin maihin. Tanska on tunnettu siittiöistään ja Espanja, Tshekki ja Etelä-Afrikka munasoluistaan. Sijaissynnytyksiin matkustetaan esimerkiksi Meksikoon tai Yhdysvaltoihin.

– Suomalaiset klinikat eivät aggressiivisesti markkinoi munasoluja, kuten esimerkiksi Tanskassa spermaa markkinoidaan mielikuvilla maskuliinisista viikingeistä, eikä Suomeen tuoda munasoluja tai luovuttajia muualta maailmasta.

Suomalaisille luovuttajille ei myöskään makseta varsinaista palkkiota luovutuksesta. Tämä kasvattaisi yleensä bisnestä. Munasolujen luovuttajalle maksetaan noin 250–500 euron korvaus matka- ja muiden kulujen lisäksi.

Tutkija Riikka Homanen olisikin hämmästynyt, jos yritystoiminta yhtäkkiä räjähtäisi kasvuun Suomessa.

Hinnat eivät ole houkuttavin tekijä

Yksityisellä klinikalla hoitojen hinnat ovat kalliimpia kuin julkisella. Yksi lahjamunasoluhoitokierros yksityisellä klinikalla maksaa noin 7 000 euroa, jonka lisäksi tulevat lääkkeet sekä mahdollisesti solujen pakastus- ja säilytysmaksut.

Houkuttelevatko Suomen hinnat hoitoihin tulijoita?

– Hinnat tuskin ovat houkuttavin tekijä Suomessa. Euroopassa on monta edullisempaa paikkaa. Eivät ne tietysti Amerikan hirmuhintoihin nouse tai ole Pohjois-Euroopan kalliimpaakaan luokkaa käsittääkseni, Homanen kertoo.

Riittävätkö lahjasukusolut?

Suomessa lähes viidesosa kaikista hedelmöityshoidoista tehdään lahjoitetuilla sukusoluilla.

Yhden lahjoituskerran munasolut menevät yleensä yhdelle saajalle. Saman lahjoittajan sukusoluilla voidaan koettaa saada lapsia korkeintaan viiteen eri perheeseen.

äiti pitää lasta kädestä lapsi sylissä
Marko Väänänen / Yle

Yhteensä hedelmöityshoidoista syntyi vuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun)Suomessa 2 336 lasta, mikä on arviolta lähes 5 prosenttia kaikista tuona vuonna syntyneistä lapsista.

Yksityiset klinikat joutuvat ostamaan osan siittiöistään ulkomailta, eikä julkiselle puolellekaan odoteta sukusolujen luovuttajaruuhkaa.

Voiko ulkomaalaisten kiinnostus vähentää suomalaisten mahdollisuuksia saada hedelmöityshoitoja?

Tutkija ei usko, että suomalaiset jäävät ilman hoitoa, koska klinikat ovat profiloituneet Suomessa eri tavalla. Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen havaitsi, että jonoja ei juurikaan ollut matkustajia hoitavilla klinikoilla. Tämä on yksi syy, mikä vetää ulkomaalaisia Suomen hedelmöityshoitoihin.

Etninen syrjintä on kielletty, joten asiakkaita ei voi yksityisessä hoidossa laittaa kansallisen alkuperän mukaan järjestykseen.

– Julkinen hoito sen sijaan on monella tapaa asumisperustaiseen oikeuteen perustuvaa, jolloin tietysti paikalliset ovat oikeutetumpia hoitoon, mutta eivät tietysti kansalaisuutensa tai etnisyytensä vaan kotikuntalaisuutensa perusteella.

Lue lisää:

Lahjoittajaryntäys yllätti julkiset sairaalat – Hedelmöityshoitoihin on saatu paljon sukusoluja

Minna Minkkinen on luovuttanut ainakin 40 munasolua, mutta hän ei halua tulla raskaaksi: "En ajattele, että minulla on lapsia maailmalla"

HUS ja Tays aloittavat hedelmöityshoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä – lahjasoluja voivat nyt saada myös naisparit ja itselliset naiset

Lue seuraavaksi