EU esittää historiallista ilmastolakia, jota kiitetään tärkeäksi ja haukutaan lepsuksi – EU sitoutuisi olemaan ilmastoneutraali vuonna 2050

Lakiesitys antaisi komissiolle vallan ruuvata ilmastotavoitteita kireämmiksi viiden vuoden välein.

ilmastonmuutos
Hiilivoimala Ruhrin alueella Saksassa.
Hiilivoimala Ruhrin alueella Saksassa.AOP

EU esittää ilmastolakia, jota luonnehditaan ei enempää eikä vähempää kuin historialliseksi.

Komissio julkisti tänään keskiviikkona esityksen (siirryt toiseen palveluun), jossa kirjattaisiin lakiin EU:n tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa, että päästöjä ei synny enempää kuin niitä pystytään sitomaan.

Toimilla maapallon lämpötilan nousu pyritään yhä rajoittamaan korkeintaan 1,5 asteeseen.

Jos lakiesitys menee läpi, se päättäisi juhlapuheiden aikakauden. Laki olisi oikeudellisesti sitova eli velvoittaisi jokaisen jäsenmaan toimiin.

– Ryhdymme tänään sanoista tekoihin ja osoitamme EU:n kansalaisille, että aiomme tosissamme saavuttaa tavoitteen kasvihuonekaasujen nollanettopäästöistä vuoteen 2050 mennessä, sanoo EU:n ilmastotavoitteista vastaava komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Komissio ehdottaa esityksessään, että vuosille 2030–2050 luodaan selkeä polku, jonka mukaan päästöjä vähennetään.

Samalla komissio saisi toimivaltaa valvoa tavoitteen toteutumista. Se voisi tarkastella viiden vuoden välein, ovatko toimenpiteet riittäviä sekä yksittäisten jäsenmaiden osalta että kokonaisuutena.

Kriitikot: Kunnianhimoa puuttuu sittenkin

Ilmastojärjestöille lakiesitys on ollut ainakin jonkinasteinen pettymys. Ne kritisoivat toimia edelleen liian hitaiksi.

EU:lta on odotettu kiristystä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen vuoden 2030 tavoitteeseen. EU on sitoutunut leikkaamaan päästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna, mutta sen odotetaan kiristävän tavoitetta 50–55 prosenttiin.

Tänään tätä kiristystä ei tullut. Komissio esittää, että tavoitetta muutetaan vasta kun sen vaikutusarviointi on saatu valmiiksi – siis esitys asiasta voisi tulla vasta syyskuussa.

Ursula von der Leyen ja Greta Thunberg
Ilmastoaktiivit ovat olleet tällä viikolla vahvasti esillä Brysselissä. Greta Thunberg (oik.) kävi komissiossa puheenjohtaja Ursula von der Leyenin vieraana.Olivier Hoslet / EPA

Lisäksi järjestöt arvostelevat EU:ta myös konkreettisten toimien puutteesta.

– Ei uutta 2030-tavoitetta, ei keinoja lopettaa tuet fossiilisille polttoaineille, tehomaataloudelle ja muille tuhoisille teollisuudenaloille. Komissio jätti esitykseen ison aukon. On toimittava nyt, eikä kymmenen vuoden päästä, ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Sebastian Mang sanoo.

Jäsenmaista isoin murheenkryyni on Puola. Se on ilmoittanut, ettei aio sitoutua vuoden 2050 tavoitteeseen samaan tahtiin muiden kanssa. Puolan rasvaaminen myötämieliseksi rahalla tai muilla keinoilla on täysin kesken.

Suomi kiirehtii kiristyksiä, EK kiittelee esitystä

Suomi ja yksitoista muuta EU-jäsenmaata vaativat tiistaina komissiota (siirryt toiseen palveluun) kiristämään ripeästi vuoden 2030 tavoitetta. Niiden mukaan EU:n on päästävä uudesta tavoitteesta sopuun ja näytettävä näin esimerkkiä muille maailman maille ennen YK:n seuraavaa huipputärkeää ilmastokokousta marraskuussa Glasgow'ssa.

Suomen kanssa samassa rintamassa ovat isot jäsenmaat Ranska, Espanja ja Italia, hengenheimolaiset Ruotsi ja Tanska sekä Hollanti, Itävalta, Latvia, Luxemburg, Portugali ja Slovenia.

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitää komission esitystä tärkeänä (siirryt toiseen palveluun), mutta toistaa, että vauhtia tulisi lisätä.

– Hiilineutraalius 30 vuoden sisällä edellyttää päästövähennystahdin ripeää kiristämistä, Mikkonen sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kiittelee EU:n lakiesitystä (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan esitys on EU:lta viime vuosien merkittävin ilmastoteko.

EK:n mukaan sitovuus antaa yrityksille mahdollisuuden toimiin ja vankistaa EU:n ilmastojohtajuutta, mikä lisää suomalaisyritystenkin vientimahdollisuuksia.

– Selvää on, että päästövähennysten on oltava huomattavia. Komissio ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikä on päästöjen ja nielujen suhde. Tärkeintä on saada ne tasapainoon eli päästöt kompensoitua vuoteen 2050 mennessä. Tämä jättää tilaa kehittää innovatiivisia ja kustannustehokkaita keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

Esitys ensi viikolla parlamenttiin

Lakiesitys etenee seuraavaksi muiden toimielinten käsiteltäväksi. Euroopan parlamentti keskustelee siitä täysistunnossaan ensi viikolla.

Lakiesitys tukee EU:n tuoretta green dealiä eli vihreän kehityksen ohjelmaa. Ohjelmalla EU:n on määrä ohjata ainakin tuhat miljardia euroa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen kuluvan vuosikymmenen aikana – aiheesta tarkemmin alla olevassa jutussa.

Juttua päivitetty 4.3. kello 16.40: Lisätty ministeri Krista Mikkosen kommentti.

Lue myös: EU-komissio julkisti jättimäisen ilmastopaketin – Yli tuhat miljardia euroa hiilestä luopumiseen ja ympäristöteknologiaan lähivuosina