1. yle.fi
  2. Uutiset

Analyysi: Hallitus työntää valtiovarainministeriön laskukoneet loppukaudesta syrjään – ministeriö arvioi vain puolet työllisyystoimista

Hallitus pyrkii tarkoin määriteltyihin työllisyystavoitteisiin keinoilla, joille ei voi laskea täsmällisiä vaikutuksia, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

työllisyyspolitiikka
Regeringen 27 februari 2020.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin.Lehtikuva/Roni Rekomaa

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksella on ongelma, jonka se on luonut itse.

Se on asettunut itselleen tarkan työllisyystavoitteen, johon se pyrkii keinoilla, joille on vaikeaa antaa täsmällisiä vaikutusarvioita.

Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä omilla päätöksillään 60 000:lla kautensa aikana, mitä on pidetty yleisesti tiukkana pyrkimyksenä.

Ensimmäinen osa tavoitteesta pitäisi olla valmis elokuun budjettiriihessä, jossa päätöksiä täytyisi olla 30 000 työllisen osalta.

Hallituksen ilmoituksen mukaan valtiovarainministeriö arvioi, täyttyykö hallituksen tavoite budjettiriihessä vai ei.

Toinen osa kokonaistavoitteesta pitäisi olla valmis hallituskauden lopussa, jolloin päätökset lopuista 30 000 työllisestä pitäisi olla tehtynä.

Ylen tietojen mukaan hallituksen loppukauden työllisyyskeinoissa paino on enemmän pehmeissä toimissa kuin kovissa leikkauksissa.

Ongelma pehmeissä toimissa on se, ettei niille voi laskea tarkkoja vaikutusarvioita. Hallitus ei myöskään hae valtiovarainministeriöstä arviota keinojen riittävyydestä.

Näin tavoitteessa onnistumista on vaikea arvioida, ja se on ongelma myös hallitukselle. Oppositio kertoo varmasti vaalikentillä oman näkemyksensä hallituksen toimien riittävyydestä.

Mutta miksi hallitus luonut itselleen tällaisen ansan?

Vasemmistopuolueet valittaneet arvioista

Ylen tietojen mukaan hallituksen työllisyystavoite tuli hallitusneuvotteluissa puheenjohtajien pöydästä loppuvaiheessa ja mitä ilmeisemmin keskustan vaatimuksesta.

Laskelmien pohjalla oli 75 prosentin työllisyystavoite, joka tarkoitti ennustetun talouskehityksen lisäksi 60 000 uutta työllistä.

SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat eivät olleet innostuneita määrällisestä tavoitteesta ja siihen oli luonnollinen syy.

Vasemmistopuolueet ovat valittaneet taustakeskusteluissa pitkin hallituskautta, ettei kaikille työllisyystoimille saada valtiovarainministeriön laskukoneilla numereenisia arvioita.

Valtiovarainministeriö osaa arvioida varsinkin sosiaaliturvan leikkauksien työllisyysvaikutukset, koska tällaisten toimien seurauksista on olemassa aiempaa tutkimusta.

Sen sijaan vasemmistopuolueille mielekkäistä päätöksistä on vaikeampaa antaa tarkkoja arvioita, koska niistä ei ole aiempaa tutkimusta eikä niiden arvioimiseen löydy osuvia metodeja.

Tällöin puhutaan keinoista kuten yritysten kasvurahojen lisäämisestä, oppivelvollisuuden pidentämisestä, muuntokoulutuksesta, työvoimapalveluiden lisäämisestä ja infrahankkeiden rahoittamisesta.

Keskusta lisäisi tähän luetteloon vielä paikallisen sopimisen.

Puolueiden ajattelussa tällaiset keinot lisäävät talouden kasvumahdollisuuksia jatkossa, mutta niille on vaikea antaa lyhyen aikavälin vaikutusarvioita.

Myös ekonomistien perinteinen vastaus näiden keinojen käytöstä on ollut, että niille on vaikea laskea työllisyysvaikutuksia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi.

Tasapainotavoite rajoittaa keinoja

Hallitus ei voi loppukaudesta lukea mitä tahansa keinoja työllisyystoimiksi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa kautensa loppuun mennessä. Tämä puolestaan edellyttää, että työllisyys kasvaa aidosti myös kauden lopussa.

Samalla hallituksen sisällä on sovittu, että loppukaudesta puolueet seuraavat kuukausittain päivittyviä työllisyyslukuja. Vaalikauden lopussa työllisyysaste pitäisi olla 75 prosentissa.

Eri asia on, riittävätkö hallituksen työllisyystoimet talouden tasapainotavoitteen saavuttamisessa.

Oppositiopuolue kokoomus laski, että tasapainotavoite edellyttäisi 120 000 uutta lisätyöllistä ja 77 prosentin työllisyysastetta.

Hallituksen tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa vielä maailmalla jylläävä koronavirus, joka sai pankkikonserni OP:n laskemaan Suomen kuluvan vuoden talouden ennustelukua nollaan. (siirryt toiseen palveluun)

Huonolla tuurilla hallitus voi joutua turvautumaan ohjelmassa sovittuun miljardin euron elvytyspakettiin, jos Suomen talous joutuu vakavaan suhdannetaantumaan.

Lue lisää:

Haatainen: Hallitus on aikataulussa työllisyystavoitteen saavuttamisessa, työryhmien työ jatkuu

Luotettaville yrityksille ehkä helpotuksia ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen – Akkreditointia harkitaan

Hallitus kokoontui iltakouluun ruotimaan työllisyystavoitettaan – työministeri lupasi uusia avauksia työperäisestä maahanmuutosta

Analyysi: Hallituslähteet arvioivat kolmasosan työllisyyden välitavoitteesta olevan nyt pöydällä – puolueilla erimielisyyksiä aikataulusta

Lue seuraavaksi