Jorma Javanaisen kuminapelto on veden alla ja osasyyllinen on hänen mielestään Suomen valtio: "Sanottiin, että tehkää mitä teette"

Runsaat sateet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia maanviljelijöille kuluvan talven aikana. Apua kaivattaisiin hallitukselta.

peltoviljely
Kuminapelto tulvii Kauvatsalla.
Jorma Javanaisen kuminapelto Kokemäen Kauvatsalla on lohduton näky. Pelto on täysin veden vallassa.Katja Halinen / Yle

– Odotan kovasti, että apua tulisi. Kyläläiset vartoo sitä.

Maanviljelijä Jorma Javanaista ottaa lievästi sanottuna päähän. Hänen peltonsa Kokemäen Kauvatsalla on veden vallassa, niin kuin suuri osa Lounais-Suomen pelloista.

Sateet ovat olleet hyvin runsaita marraskuusta saakka. Helmikuu oli vielä erityisen märkä.

– Yritin syksyllä vielä pumpata vettä pois pellolta. Pumppu ei piisannut, kun pellolla on järvi, Javanainen puuskahtaa.

Javanaisella on toinenkin syy olla närkästynyt. Kymmenisen vuotta sitten hänen tilansa naapuriin tehtiin Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto. Javanaisen mukaan Ely-keskus lupasi salaojittaa pellot ja asentaa patoluukun, jotta pelto ei peittyisi veteen.

– Kun kansallispuisto saatiin valmiiksi, oli rahat yhtäkkiä loppu. Käskettiin vaan pumppailla vettä pois. Sanottiin, että tehkää mitä teette.

Maanviljelijä Jorma Javanainen
Jorma Javanainen on odottanut kädenojennusta Suomen hallitukselta. Toistaiseksi sellaista ei ole näkynyt tai kuulunut.Katja Halinen / Yle

Poikkeuksellinen vuosi

Kuluva talvi on ollut hyvin poikkeuksellinen erityisesti Lounais-Suomessa. Vettä on satanut paljon ja pakkasta ollut vähän.

Virtaamahuippuja on ollut useita marraskuusta lähtien. Erityisen paha tilanne oli helmikuussa.

– Helmikuussa oli kolme ravinnehuippua, joissa lähes kaksi kolmasosaa vuosikuormituksesta tuli parin viikon aikana. Ennätyksiä on kolkuteltu pitkin talvea, sanoo ylitarkastaja Heli Perttula Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.

Runsas vesimäärä saa ravinteet liikkeelle maaperästä ja ne päätyvät vesistöihin.

– Erityisesti fosfori. Ravinteet sekoittuvat kiintoaineisiin ja painuvat pohjaan eli sedimentoituvat. Jokivesissä virtaama vaihtuu tiheästi, jolloin ravinteita jää luultavasti vain pohjaan. Järvissä ne jäävät veteen.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ylitarkastaja Heli Perttula
Kuluva talvi on ollut erittäin poikkeuksellinen, kertoo ylitarkastaja Heli Perttula Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.Katja Halinen / Yle

Peltojen kasvipeite erittäin tärkeä

Maanviljelijät ovat olleet helisemässä märkien peltojen takia. Sadot ovat jäämässä pieniksi.

– Sikäli tilanne on huolestuttava, että tällaiset lämpimät talvet tulevat ilmastonmuutoksen myötä todennäköisesti lisääntymään. Peltojen kasvipeitteen pitäisi olla talvella kunnollinen, se on paras keino pidättää eroosiota, Heli Perttula selventää.

Alueellisia eroja on Lounais-Suomessa havaittavissa runsaasti. Satakunnassa maaperä on pääasiassa turve- tai kangasmaata, Varsinais-Suomessa savimaata. Savimaa on eroosioherkkää maata.

– Varsinais-Suomen puolella esimerkiksi fosforikuormitus ja sameudet ovat olleet aivan hurjia Uskelanjoessa ja Paimionjoessa, myös Aurajoessa.

Fosforin kertyminen rehevöittää vesistöjä. Heli Perttulan mielestä on silti tässä vaiheessa liian aikaista sanoa, missä kunnossa vesistöt ovat kesällä.

– Tässä vaiheessa on vaikea ennustaa, onko ensi kesästä tulossa paha leväkesä.

Kuminapelto tulvii Kauvatsalla.
Javanaisen pelloilla on niin paljon vettä, ettei pumppaaminen enää auta. Tarvittaisiin kunnollinen salaojitus.Katja Halinen / Yle

Hallitus toivoo monivuotista, mutta...

Jorma Javanainen viljelee tällä hetkellä kuminaa, joka on monivuotinen viljelykasvi.

Monivuotisuus on Javanaisen mukaan Suomen hallituksen toive, sillä se vähentää eroosiota.

– Ei tuolla mikään vilja voi pärjätä talvea veden alla. On kynnettävä joka vuosi, jolloin maata kulkeutuu paljon pois.

Javanainen on pettynyt Suomen valtioon jo pelkästään kansallispuistoselkkauksen takia. Nykyinen tilanne pitää tuoton nollassa, kun yhtä peltoa joudutaan viljelemään monta kertaa yhtä satoa varten.

– Ei täällä kukaan ole monivuotisia uskaltanut kylvää. Minä sitten ajattelin kokeilla, mutta ei se näemmä onnistu. Pumput ja patoluukut pitäisi saada kuntoon, eikä siinä ole suuresta rahasta kysymys, Javanainen sanoo.

Patoluukkujen puuttuminen vaikuttaa myös alueen kalatilanteeseen.

– Jos patoluukkujen kautta pystyttäisiin päästämään ylimääräistä vettä, pääsisi madekin nousemaan Kauvatsanjokeen. Nyt sellainen ei onnistu.

– Kyllä ottaa päähän. Kymmenkunta vuotta tätä asiaa on viety eteenpäin, mutta mitään ei tapahdu. Tässä vaiheessa jonkun pitäisi eduskunnasta ajaa asia kuntoon. Kaikki sanovat vain, että täytyisi tehdä, mutta kukaan ei tartu asiaan, Jorma Javanainen sanoo.