Huippuvuorilla jyllää valtava rakennusprojekti – koteja rakennetaan uusiksi lumivyöryvaaran ja sulavan ikiroudan vuoksi

Lämpimät talvet lisäävät lumivyöryriskiä. Onnettomuuksien pelko on muuttanut kylän tunnelmaa, sanoo tutkija.

Huippuvuoret
Taloja Longyearbyenissä
Maailman pohjoisin asutuskeskus Longyearbyen on tunnettu värikkäistä taloistaan. Valtaosa kylän rakennuksista on rakennettu puuperustuksille. Jeff Gilbert / Alamy

Pikkuruisessa Longyearbyenin kylässä Norjan Huippuvuorilla on meneillään iso uudelleenrakennusprojekti.

Noin 2 300 asukkaan kylän koillisosiin on vastikään valmistunut 60 uutta kotia. Vanhoja asuntoja puretaan kovaa vauhtia. Lisäksi kylää ympäröiville rinteille on rakennettu suoja-aitoja jo parin vuoden ajan.

Hankkeille on kaksi syytä: kylää tuhonneet lumi- ja maavyöryt sekä sulava ikirouta, joka horjuttaa kotien perustuksia. Taustalla on muuttunut ilmasto. Talvet ovat lämpimiä, ja vettä sataa tavallista enemmän.

Kim Holmén
Norjan Polaari-instituutin kansainvälisenä johtajana toimiva Kim Holmén on oleskellut Huippuvuorilla yli 30 vuoden ajan. Ann Kristin Balto

Yli 30 vuotta ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta Huippuvuorilla tehnyt Kim Holmén vastaa puhelimeen työpisteeltään Longyearbyenistä.

– Joitakin rakennuksia puretaan parhaillaan vyöryriskien vuoksi. On syntynyt jättimäisiä kuluja mutta myös vastoinkäymisiä ihmisille, jotka joutuvat muuttamaan kodeistaan, Holmén kertoo.

Norja on investoinut Longyearbyeniin muutaman vuoden sisällä 40–50 miljoonaa euroa, jos mukaan lasketaan sekä vyörysuojat että uudet kodit.

– Mikä 2 300 asukkaan kaupunki saa tällaisia investointeja lyhyessä ajassa? Holmén hämmästelee.

Investointihalukkuudelle on kuitenkin hyviä perusteita. Longyearbyen on seikkailunhaluisten turistien suosiossa, ja kylästä käsin tehdään merkittävää arktisten alueiden tutkimusta. Norja haluaa pitää kaukaisen saariryhmän tiukasti näpeissään, sillä aktinen alue on myös suurvaltapolitiikan keskiössä.

Muuttuneet olosuhteet ahdistavat asukkaita

Hiilikaivoksillaan vuosikymmeniä elänyt Longyearbyen on rakentunut pienen lahdelman äärelle. Kylän pääreitti kulkee rantaviivaa myötäillen lentokentältä keskustaan.

Kartta Sukkertoppen-vuoren sijainnista Longyearbyenin kylässä Huippuvuorilla.
Longyearbyenissä asutusta ja matkailijoiden majapaikkoja on myös päätieltä sisämaahan haarautuvilla tieosuuksilla, jotka vievät vuorten ympäröimän vuonon perälle.Google Studio, Harri Vähäkangas / Yle

Joulukuussa 2015 kylän yllätti lumivyöry, jossa tuhoutui 11 taloa kylää vartioivan Sukkertoppen-vuoren alla. Onnettomuudessa kuoli kaksi ihmistä.

Vuoden 2017 lumivyöryssä puolestaan tuhoutui kuusi kotia. Tietyiltä alueilta asukkaita evakuoidaan toistuvasti vyöryuhan vuoksi.

Huippuvuorilla on totuttu ääriolosuhteisiin, mutta lumivyöryjen pelko on Holménin mukaan vaikuttanut kylän ilmapiiriin.

– Talvimyrskyissä koko talo heiluu ja tuuli vonkuu kovasti. Aiemmin se oli tavallaan fantastinen kokemus. Yhteisön tunne siitä, että me olemme niitä ihmisiä, jotka voivat selvitä myrskystä, on nyt korvattu ahdistuneisuudella ja pelolla, Holmén luonnehtii.

Yhteisön tunne siitä, että me olemme niitä ihmisiä, jotka voivat selvitä myrskystä, on nyt korvattu ahdistuneisuudella ja pelolla.

Kim Holmén

Holmén itse asuu turvallisella alueella mutta kertoo lumivyöryjen vaikuttavan omiin ystäviinsä. Hänen mukaansa jotkut päättivät lähteä kylästä nimenomaan vuoden 2015 kohtalokkaiden tapahtumien jälkeen.

Tutkija on viettänyt Huippuvuorilla vuosikymmeniä ja nähnyt, miten luonto muuttuu.

– Ei voi sanoa, että yksittäinen lumivyöry johtuu ilmastonmuutoksesta, mutta toisaalta odotamme lumivyöryjen lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä, Holmén arvioi.

Arktinen alue lämpenee nopeammin kuin mikään muu maailmankolkka. Norjan ympäristöviraston raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Huippuvuorten lämpötila on noussut 3–5 celsius-asteella vuoden 1971 jälkeen.

Isoin nousu lämpötiloissa on tapahtunut talvella. BBC:n mukaan vauhti on ollut jopa viisinkertainen maailmanlaajuiseen keskiarvoon nähden.

Uusien asuntojen tarve on huutava

Longyearbyenin kylässä vierailee vuosittain 30 000 turistia, joista osa on autuaan tietämättömiä kylää uhkaavista luonnonoikuista. Eksoottinen kohde vetää puoleensa myös esimerkiksi tutkijoita, opiskelijoita ja luontomatkailun ammattilaisia, jotka tarvitsevat hekin majoitusta.

Pelastushenkilöstö raivaa vuoden 2015 lumivyöryn tuhoja
Vuoden 2015 lumivyöry työnsi koteja yli 80 metrin matkan. Onnettomuudessa tuhoutui 11 kotia ja kuoli kaksi henkilöä.EPA

Talouslehti Forbesin (siirryt toiseen palveluun) mukaan arktista kylää kurittaa asuntokriisi, eivätkä tuhojaan aiheuttavat lumivyöryt helpota tilannetta. Arktisen asutuskeskuksen kodit ovat pääosin Norjan rakennusvirasto Statsbyggin ja kaivosyhtiö Store Norsken omistuksessa.

Rakennusviraston viestintäjohtaja Hege Njaa Aschim kertoo viraston menettäneen vyöryissä 22 rakennusta. Lisäksi jo 12 kotia on purettu riskialueilta varotoimenpiteenä. Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun):n mukaan Longyearbyenistä ollaan seuraavaksi purkamassa yli 140 asumusta.

– Useat hallinnon omistamat asuinrakennukset ovat lumivyöryalttiilla alueella. Se tarkoittaa, että asuintaloja tarvitaan lisää, Aschim kirjoittaa sähköpostitse.

Arktiselle rakentaminen ei ole yksinkertaista

Vastikään kylään valmistuneet 60 asuntoa ovat Norjan rakennusviraston rakentamia. Niiden hintalappu oli 250 miljoonaa Norjan kruunua eli tämänhetkisellä kurssilla noin 22 miljoonaa euroa.

Syrjäiselle saarelle rakentaminen ei ole helppoa. Kylässä on muutama ravintola, marketti ja vaellustavaraliikkeitä, muttei juuri muuta. Rakennustarvikkeet ja puutavara tuodaan muualta, sillä saaristossa ei kasva ainuttakaan puuta.

Ruotsalaisyhtiö Skanskan toimesta arktisiin maisemiin nousseet asunnot valmistettiin Trøndelagissa ja tuotiin valmiina moduuleina Huippuvuorille.

– Se oli todella tehokasta ja pelasti meidät työskentelyltä huonossa ja kylmässä säässä, Aschim kertoo.

Uudet talot Longyearbyenissä
Uudet talot valmistuivat syksyllä 2019, ja ne pystytettiin teräspalkkien päälle. Talot saatiin valmiiksi alle vuodessa.Statsbygg

Huippuvuorilla talot on perinteisesti pystytetty puuperustuksille, jotka on ankkuroitu ikiroutaan. Ilmaston lämpenemisen myötä ikirouta on alkanut sulaa, mikä puolestaan on mädättänyt puurakenteita ja tehnyt perustukset hatariksi.

– Uudet talot on asetettu teräsrakennelman päälle, joka nojaa kallioon, ei ikijäähän. Se on uusi toimintatapa, Aschim kirjoittaa.

Taloinvestoinnit ovat tuoneet helpotusta asuntokriisiin, mutta aiheuttaneet myös huolta. Longyerbyenin vakituiset asukkaat eivät halua kylän laajenevan kallisarvoiseen luontoon, vaikka arktiselle asuinkohteelle olisikin kysyntää.

Tutkija Holménin mukaan viimeaikaiset rakennushankkeet eivät kuitenkaan juurikaan ole vallanneet uutta luontotilaa. Lisäksi uudet talot ovat edeltäjiään energiatehokkaampia.

– Uudelleenrakentaminen teräs- ja betoniperustuksille on tarpeellista, olipa lumivyöryjä tai ei. Koko kaupunki pitää kunnostaa, jotta se selviytyy muuttuvissa oloissa, Holmén sanoo.

Myös nämä jutut voivat kiinnostaa sinua:

Tuomiopäivän holvia täydennettiin kymmenillä tuhansilla siemennäytteillä – viljelykasvien perimää varmuuskopioidaan Huippuvuorille

"Enää ei voida luottaa siihen, että suurvaltojen konfliktit eivät ulotu arktiselle alueelle" – Pohjoismaiden mielestä alueella ei kuitenkaan ole hätää

Jäälautalla ajelehtivat tutkijat selvittävät arktisen merialueen tilaa – katso kuvat pimeyden ja jääkarhujen keskeltä

Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23.00:een asti.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus