Mistä löytyisi vastaehdokas Sture Fjäderille? Hallitus nuorensi politiikan kasvot kerralla, mutta keskusjärjestöissä miesvalta jyrää

Hallituksessa valta on nuorentunut, mutta keskusjärjestöissä se pysyy iäkkäillä miehillä.

Akava
 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder
Pian 62 vuotta täyttävä Sture Fjäder haluaa kolmannelle kaudelle Akavan johtoon.Irene Stachon / Lehtikuva

Nuoret naiset jylläävät politiikassa, mutta työmarkkinapolitiikassa on toinen meininki.

Naisvaltaisessa Akavassa kuusikymppiselle miespuheenjohtajalle ei löydy vastaehdokasta. Puheenjohtajapeliä on käyty suljettujen ovien takana – tai ainakin näin kulisseista väitetään.

Keskusjärjestö Akavan sivistyneen pinnan alla siis kuplii.

Korkeakoulutetut valitsee toukokuun lopulla puheenjohtajan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi, ja järjestöä yhdeksän vuotta johtanut Sture Fjäder on ilmoittanut haluavansa jatkopestin.

Vastaehdokkaita ei ole toistaiseksi ilmaantunut, vaikka Ylen tietojen mukaan varteenotettavia haastajia on etsitty ja yritetty houkutella kisaan.

Moni on kieltäytynyt kunniasta tai ei näe ajankohtaa nyt oikeana.

Voisi luulla, että suuren keskusjärjestön merkittävä johtopaikka kruunaisi monen uran.

Miksi yli 600 000 ihmisen keskusjärjestön johtaminen ei kiinnosta?

Hallitustunnustelija SDP:n Antti Rinne tapasi työmarkkinajärjestöjen edustajia Helsingin Säätytalolla torstaina 9. toukokuuta 2019. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tapaamisen jälkeen Säätytalon ala-aulassa.
Keskusjärjestöjen johto kävi hallitusneuvottelijoiden puheilla Säätytalolla viime toukokuussa. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (vas), STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sekä SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.Markku Ulander / Lehtikuva

Kukaan ei halua ehdolle häviämään

Soittokierros Akavan jäsenliittoihin paljastaa haluttomuuden syyn.

Yleinen käsitys on, että Sture Fjäderillä on jo enemmistön tuki takanaan, muuten hän ei olisi ilmoittanut jatkohaluistaan Akavan hallituksen kokouksessa helmikuussa.

Haastaminen koetaan turhaksi, koska puheenjohtajasta on jo päätetty suljettujen ovien takana, ei avoimesti.

Jäsenliittojen johtohenkilöt kertovat Ylelle, että heitä on lähestytty molemmilta puolilta: sekä Fjäderin jatkon että vastaehdokkaiden puolesta.

– Osa ehdokkaista haluaa takeita voitosta, jos asettuu ehdolle. Takana pitää olla tarpeeksi porukkaa. Ehdokkuus ja häviö voivat myös vaikeuttaa ehdokkaan nykyistä työtä, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoo.

Samu Salo
Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mielestä Fjäderin vastaehdokkaat ovat jo myöhässä. Vaaliin on noin kolme kuukautta aikaa.Mika Pakarinen / Insinööriliitto

– Totta kai istuvan puheenjohtajan ilmoitus pistää aina miettimään. Jos Sture olisi ilmoittanut, ettei hän jatka, meillä olisi varmasti jo liuta ehdokkaita, Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Tuire Eilittä arvioi.

Samu Salo korostaa, ettei Insinööriliitolla ole vielä kantaa puheenjohtajan valintaan, vaikka “jossain paperissa” heidät on laskettu Fjäderin kannattajiin.

Samanlaista viestiä kuuluu Akavan toiseksi suurimmasta liitosta Tekniikan Akateemisista (TEK) ja keskisuuriin liittoihin kuuluvista Tradenomiliitosta (TRAL) sekä Lääkäriliitosta.

Vaikka taustakeskusteluja on käyty, kantaa ei ole vielä lukittu.

– Parasta olisi, jos ehdokkaat tulisivat ajoissa esiin ja saisimme rehdin kisan. Haluamme tervettä demokratiaa, Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola toivoo.

Insinööriliiton Salo tosin katsoo, että nyt on jo liian myöhäistäkin ilmoittautua puheenjohtajakisaan. Vaaliin on enää kolme kuukautta aikaa.

– Mielestäni juna on jo mennyt. Fjäderin haastaminen on käytännössä jo myöhäistä. Liitoilla pitää olla järkevä aika ja tasapuolinen mahdollisuus tutustua ehdokkaisiin, Salo perustelee.

Liittojen edustajilla on kyllä mahdollisuus esittää puheenjohtajaehdokasta vielä liittokokouksessakin.

Puheenjohtajakisa piristäisi ja kirkastaisi linjaa

Osa jäsenliitoista on sitä mieltä, että puheenjohtajakisa olisi oivallinen mahdollisuus keskustella keskusjärjestön linjauksista ja puheenjohtajan roolista.

– Vaaliasetelma on aina hyvä. Sillä saataisiin runsaampaa keskustelua ja selkeämpiä linjauksia. Ehdokkaita vain esille, Akavan Erityisalojen Eilittä kannustaa.

Tuire Eilittä
Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Tuire Eilittä toivoo vastaehdokkaita esiin.Kimmo Brandt / Akava

Tradenomien Peltola sanoo, että he hakevat puheenjohtajalta uudistumiskykyä ja eteenpäin katsomista.

– Nykyinen roolitus ei ole enää kestävällä pohjalla EK:n ilmoituksen jälkeen. Kun maailma muuttuu, puheenjohtajakisa olisi luonteva paikka käydä vakava keskustelu linjasta, Peltola toteaa.

Akava ja muut keskusjärjestöt eivät sovi enää palkoista, vaan ammattiliitot ja työnantajaliitot neuvottelevat ne nyt liittokierroksilla. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) päätti vuonna 2015, ettei se enää tee tupona tunnettuja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja.

Akavassa työehtosopimusneuvotteluja käyvät Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN.

Silti työmarkkinakeskusjärjestöjen (SAK, Akava, STTK ja EK, KT) johtajilla on yhä merkittävä rooli. Keskusjärjestöt ovat mukana neuvottelemassa sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön tehtävistä uudistuksista.

Jukon Löfgrenia ja Lääkäriliiton Myllymäkeä on kosiskeltu

Huomionarvoista on se, ettei yksikään liitto ole vielä julkisesti liputtanut Sture Fjäderin jatkon puolesta.

Toisin on suurimmassa palkansaajakeskusjärjestössä. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan pesti on katkolla samoihin aikoihin Fjäderin kanssa. Suurimmat liitot pyysivät jo maanantaina Elorantaa jatkamaan tehtävässään.

Suomen Ekonomit sentään kertoo Ylelle kannattavansa nykyisen puheenjohtajan jatkokautta. Fjäder on Ekonomien entinen edunvalvontajohtaja.

Moni juttuun haastatelluista ei halua nimetä mahdollisia vastaehdokkaita.

Ylen tietojen mukaan ainakin JUKOn toiminnanjohtajaa Maria Löfgreniä ja Lääkäriliiton toiminnanjohtajaa Kati Myllymäkeä, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajaa Salla Luomanmäkeä sekä TEKin toiminnanjohtajaa Jari Jokista on kyselty Fjäderin vastaehdokkaaksi.

Akavan Erityisalat on vaatinut järjestön päätöksentekoon ja toimintatapoihin läpinäkyvyyttä. Onko tällainen “salassa” etukäteen sopiminen enää nykyaikaa?

– Eihän se missään nimessä läpinäkyvää ole. Olen myös kuullut keskustelua henkisestä kukkapuskalähetystöstä, mutta en tiedä, onko OAJ päättänyt vielä kantaansa, Eilittä toteaa.

Eilittä viittaa siihen, että Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) on Akavan suurin jäsenliitto, joten sen mielipiteellä on merkitystä.

– On tietysti valitettavaa, jos jossain on jo olemassa sopimukset ja asia on päätetty, mutta siitä ei kerrota julkisuuteen, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) puheenjohtaja Antton Rönnholm harmittelee.

Löfgren, Luomanmäki ja Jokinen ovat kieltäytyneet ehdokkuudesta eri syihin vedoten. Lääkäriliiton hallitus miettii kantaansa puheenjohtajavaaliin ensi viikolla, joten Myllymäki ei kommentoi asiaa.

Fjäderin taidot ja suhteet saavat kiitosta

Suurin osa haastatelluista kiittelee Sture Fjäderin osaamista. Myöskään Fjäderiin kriittisemmin suhtautuvat eivät kiistä hänen ansioitaan.

Tyytyväisyys tai tyytymättömyys Fjäderiin kiteytyy siihen, miten hyvin hän on liiton mielestä saanut juuri heidän jäsenilleen tärkeitä asioita läpi.

TEKin puheenjohtaja Jari Jokinen kehuu Fjäderin tehneen hyvää työtä Akavan profiilin nostamisessa sekä hallitusohjelman sisältöön ja lainsäädäntöön vaikuttamisessa.

– Hän on menestynyt erittäin hyvin poliittisessa vaikuttamisessa. Hänelle pitäisi löytyä erittäin kova vastaehdokas. Tosin kilpailu puheenjohtajuudesta on aina hyvästä. Silloin nousee esiin asioita, joista pitää hakea linjaa ja suuntaa, Jokinen sanoo.

Jari Jokinen
TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen vakuuttaa, että Sture Fjäderin teot ratkaisevat vaalin, ei se mitä OAJ ja Olli Luukkainen sanovat.Markus Sommers / Tek

Fjäderin aikana Akava on kasvanut toiseksi suurimmaksi työntekijäkeskusjärjestöksi ohi toimihenkilöitä edustavan STTK:n.

– Ei näin vaativaan tehtävään voi valita ketä tahansa. Toki Fjäderillä on kisassa etulyöntiasema, kun hän on hoitanut tehtävää yhdeksän vuotta, Insinööriliiton Salo toteaa.

Alipalkatut koulutetut naiset unohtuneet

Sture Fjäderiin tyytymättömämmät liitot taas kokevat, ettei puheenjohtaja ole ajanut heidän jäsenilleen tärkeitä asioita tarpeeksi ponnekkaasti.

Viesti, on että Akavan puheenjohtajan pitäisi puolustaa enemmän pienipalkkaisia korkeakoulutettuja naisia.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian pian eläkkeelle jäävä puheenjohtaja Tero Ristimäki sanoo suoraan, ettei Fjäder nauti heidän luottamustaan. Talentian hallitus on ilmaissut kantansa jo lokakuussa 2018.

Akavan Erityisalojen Eilitän mukaan koulutukseen nähden alipalkattujen ja erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien naisten äänen ja asian pitäisi kuulua myös Akavassa.

– Meillä on akavalaisen keskitulon alle olevia pienipalkkaisia aloja. Palkkaa pitäisi saada ammattitaidon ja työn vaativuuden mukaan, ei sukupuolen, Tuire Eilittä sanoo.

Tradenomit taas haluaisivat nostaa ammattikorkeakoulutusta koskevat asiat nykyistä paremmin esille. Suurin osa Akavan jäsenistä on yliopisto- ja korkeakoulutettuja.

Pitääkö puheenjohtajan olla jäsenistön näköinen?

Akavan nykyinen johto ei muistuta jäsenistöään. Yli puolet keskusjärjestön jäsenistä on naisia ja heidän keski-ikänsä on 44 vuotta. Sture Fjäder on mies ja täyttää ensi lauantaina 62 vuotta.

Akavassa lasikatto ei ole vielä murtunut eli nainen ei ole toiminut järjestön puheenjohtajana. Tosin sama tilanne on muissakin työmarkkinakeskusjärjestöissä.

Kun katsoo vastaehdokkaaksi houkuteltuja, näyttää siltä, että naiselle olisi tilausta.

– Monet heistä, joista olen kuullut tai joita on maalailtu paikalle ovat naispuolisia. Hyviä ja päteviä henkilöitä Akavan johtoon on vaikka kuinka paljon, YKAn Antton Rönnholm painottaa.

Kaikki juttuun haastatellut ovat kuitenkin sitä mieltä, että osaaminen ja ajettavat asiat ratkaisevat – ei ikä tai sukupuoli.

– Toki puheenjohtajan pitää ymmärtää jäsentensä työelämän haasteita. Meidän täytyy myös uudistua ja kiinnostaa nuoria akavalaisia työntekijöitä jatkossakin, Akavan Erityisalojen Tuire Eilittä sanoo.

Li Andersson, Katri Kulmuni, Sanna Marin, Anna-Maja Henriksson ja Maria Ohisalo
Politiikassa on tapahtunut sukupolven ja sukupuolen vaihdos. Hallituspuolueita luotsaavat pääosin nuoret naiset.Markku Ulander / Lehtikuva

Kotimaan politiikassa on nopeasti tapahtunut nuorennusleikkaus ja sukupuolen vaihdos, mutta työmarkkinakeskusjärjestöissä vastaavaa ei näytä olevan näköpiirissä.

– Työelämän tasa-arvo on tärkeää meidän jäsenille. Naisten ja miesten palkkaerot ovat jäsentutkimuksen mukaan kasvaneet tradenomeilla. Mutta iällä ja sukupuolella ei ole merkitystä, vaan puheenjohtajan toimien pitää olla linjassa meidän arvojen kanssa, Tradenomien Veli-Matti Peltola pohtii.

Jos Sture Fjäder valitaan vielä kertaalleen puheenjohtajaksi, hän olisi nelisvuotiskauden päättyessä 66-vuotias.

Liitoissa tosin liikkuu huhuja, ettei Fjäder istuisi koko kautta, vaan siihen asti kunnes seuraava hallitusohjelma olisi valmis keväällä tai kesällä 2023.

Fjäder itse perusteli jatkoaan (siirryt toiseen palveluun) juuri seuraavilla hallitusohjelmaneuvotteluilla. Niissä pitää saada läpi korkeakoulutetuille tärkeitä kirjauksia.

Saneleeko OAJ:n Luukkainen puheenjohtajavalinnan?

Akavan seuraavalla puheenjohtajalla on yksi kuninkaantekijä yli muiden. Tehtävän hoitaminen ei onnistu ilman mahtiliiton, OAJ:n ja sen johdon tukea.

Kompastelusta huolimatta Sture Fjäderillä on ollut OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen vankkumaton tuki takanaan. Luukkainen toimii myös yhteisen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtajana.

Fjäderin asema oli vaakalaudalla pari vuotta sitten, kun hän ehdotti, että kouluttamattomille maahanmuuttajille voisi maksaa alhaisempaa palkkaa.

Varomattomat puheet kuohuttivat sekä jäsenliitoissa että yleisemminkin palkansaajapuolella.

 Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (vas.) ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen Akavan liittokokouksessa Helsingissä 19. marraskuuta 2018.
Akavan suurimman liiton OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on seissyt Sture Fjäderillä takana kömmähdyksistä huolimatta.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Akavan Erityisalat, Talentia ja YKA ilmoittivat, ettei Fjäder nauti enää heidän luottamustaan. Akavan hallitus kuitenkin päätti, että Fjäder saa jatkaa, eikä asiaa viedä liittokokouksen käsittelyyn.

Marraskuussa 2016 Akavan hallitus puolestaan päätti, että Fjäderin palkka juoksee eläkeikään saakka (siirryt toiseen palveluun), vaikka hän häviäisi Akavan puheenjohtajavaalin tänä vuonna. Esityksen teki (siirryt toiseen palveluun) Akavan hallituksen varapuheenjohtajan toiminut Olli Luukkainen.

TEK, Insinööri- ja Tradenomiliitto vastustivat Fjäderin työsopimusta ja jättivät eriävän mielipiteen pöytäkirjaan hävittyään äänestyksen.

Onko Fjäderin valinta siis käytännössä läpihuutojuttu, kun hänellä on Olli Luukkaisen tuki?

Ylen haastattelemat liittojen puheenjohtajat ja muu johto myöntävät, että suurimman liiton mielipiteellä on painoarvoa puheenjohtajan valinnassa.

Akavan päätöksenteossa jäsenjärjestöjen äänet on jyvitetty niiden jäsenmäärän mukaan.

– Ei tämä yhden liiton päätöksenteosta riipu, kyllä meitä on siellä muitakin. Fjäderin teot ratkaisevat, ei se mitä OAJ ja Olli sanovat, TEKin Jari Jokinen vakuuttaa.

Juttua korjattu 9.3. klo klo 12.17 Lääkäriliiton toiminnanjohtajan nimi on Kati Myllymäki, ei Tiina Myllymäki.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 8.3 kello 23 asti.

Lue lisää:

Harrit, Matit ja Ollit hallitsevat yhä työnantajaliittoja – Muutos on hidasta, koska nainen on edelleen harvinaisuus yritysjohtajana

Akavan hallitus: Maahanmuuttajien palkkoja kommentoinut Fjäder saa jatkaa tehtävässään

Akavan Sture Fjäderin tuoli heiluu: Moni liitto on "todella tyrmistynyt" puheenjohtajan maahanmuuttajapuheista, OAJ ja TEK odottavat tarkempaa selvitystä

Akava väläyttää: Kouluttamattomille maahanmuuttajille voisi maksaa pienempää palkkaa, jotta he pääsisivät töihin