Koirille on Suomessa useampi veripankki – amerikanakita Manu pelasti verellään hätään joutuneen koiran keskellä yötä

Koirien veren tarve lisääntyy, kun omistajat pitävät lemmikkejään yhä kauemmin elossa.

Veripankit
Koira luovuttaa verta eläinlääkärin ja klinikkaeläinhoitajan kanssa
Manu luovuttaa verta Vethaus Hattulassa. Manun emäntä on eläinlääkäri Tiia Alakahri (vas.), joten verenluovutus sujuu tutuissa käsissä. Alakahria auttaa klinikkaeläinhoitaja Tea Sipilä.Tiina Kokko / Yle

Manu, amerikanakita, on tottunut verenluovuttaja. Se luovutti verta ensimmäisen kerran jo pentuna, vaikka yleensä verenluovuttajakoirat ovat iältään kahdesta seitsemään vuotta. Poikkeuksen selittää, että nelivuotiaan Manun omistaja on eläinlääkäri.

– Oli sellainen potilas, joka tarvitsi hädässä keskellä yötä verta, eikä ollut muita luovuttajia, kertoo Tiia Alakahri.

Koirille löytyy Suomesta jo useampi veripankki. Kissoille niitä on ainakin kaksi ja hevosille yksi. Veripankit ovat lisääntyneet 2000-luvulla.

Verta tarvitaan aiempaa enemmän, koska omistajat haluavat pitää lemmikkejään mahdollisimman kauan elossa.

– Onhan se lemmikki tänä päivänä entistä enemmän kuin oma perheenjäsen, sanoo toimitusjohtaja Johanna Lantto-Salovaara oululaisesta Eläinlääkäriasema Kamusta.

Lantto-Salovaaran kokemuksen mukaan potilaalle annetaan välillä kaikki mahdollinen hoito, jotta lemmikki voidaan pitää perheenjäsenenä mahdollisimman pitkään.

Toinen syy veripankkien tarpeelle on se, että eläinlääketiede on kehittynyt, kertoo klinikan johtaja, eläinlääkäri Juha Virolainen Vethaus Hattulasta. Eläinlääketiede seuraa hyvin paljon ihmislääketiedettä muun muassa hoitojen osalta, joten veripankit ovat luontainen jatkumo tässä kehitykseen.

Vastaan tulee luonnollisesti tilanteita, jolloin eläinlääkärin pitää ajatella eläimen etua.

– Jos tilanne alkaa näyttää siltä, että hoidot eivät riitä ja eläimelle aiheutetaan turhaa kärsimystä ja tuskaa, silloin eläinlääkärin velvollisuus on ilmoittaa siitä myös asiakkaalle ja keskustella tilanteesta vakavasti, Virolainen sanoo.

Oma veripankki helpottaa tilannetta pohjoisessa

Amerikanakita Manu luovuttaa verta Evidensiaan kuuluvassa Vethaus Hattulassa. Manun verta voidaan käyttää tuoreverenä eli veri siirretään saman tien potilaalle.

Jos Manun verta ei tarvita heti, erotetaan verestä punasolut ja plasma veripankkiin odottamaan tarvitsijaa.

Punasolut ja plasma säilyvät kokoverta pidempään. Kun verituotteita on valmiina saatavilla veripankista, nopeutuu potilaan hoito.

Manun ansiosta apua saa esimerkiksi loukkaantunut tai vakavasti sairas koira.

Koira luovuttamassa verta eläinlääkärillä
Amerikanakita Manu on tottunut verenluovuttaja.Tiina Kokko / Yle

Viime kesänä jyväskyläläinen AlmaVet ja oululainen Eläinlääkäriasema Kamu aloittivat yhteistyön. Kamussa verta luovuttavien koirien veri kuljetetaan Jyväskylään, jossa verestä erotetaan plasma ja punasolut. Sitten verituotteet palaavat Ouluun.

Veripankille on ollut kova tarve, kertoo Johanna Lantto-Salovaara.

– Aikaisemmin, jos koira on tarvinnut verivalmisteita, on omistajien täytynyt matkata Jyväskylään saakka. Nyt on voitu aika monta kilometriä katkaista tästä välistä, kun pystymme Kamusta tarjoamaan veripankin valmistamia punasoluja ja plasmaa.

Lantto-Salovaaran mukaan koirien verentarve on tällä hetkellä kuukausittaista.

– Päivittäistä se ei vielä ole, mutta kuukausittain tulee vastaan potilas, joka jostakin syystä tarvitsisi verta.

Yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä verentarve vaihtelee. Viime vuonna käytettiin noin 90 yksikköä koirien punasoluja, kertoo klinikkaeläintenhoitaja Henna Kemppainen.

Hattulan Vethausista arvioidaan, että punasoluja tai plasmaa tarvitsevia potilaita on joka toinen viikko.

Verenluovutus on voittoa tavoittelematonta toimintaa

Veripankkitoiminta on eläinlääketieteen ammattilaisille tuttu asia. Yleinen tietoisuus on vähäisempää.

– Monessa tapauksessa eläinten omistajat tulevat kosketuksiin ensimmäisen kerran veripankkitoiminnan kanssa siinä tilanteessa, kun oma tai lähipiirin lemmikki on vakavasti sairas ja tarvitsee verensiirtoa, sanoo Kemppainen.

Veripankkitoiminta on Suomessa voittoa tavoittelematonta toimintaa. Verenluovutus perustuu vapaaehtoisiin luovuttajiin, joten verta luovuttavia koiria, kissoja ja hevosia tarvitaan aina.

Amerikanakita Manu luovuttamassa verta eläinlääkärillä
Verenluovutuksesta jää Manulle toviksi jälki: karvaton kohta kaulalla. Palkinnoksi Manu saa koiranruokaa.Tiina Kokko / Yle

Verenluovutuksesta ei aiheudu kuluja luovuttajalle. Vastaanottaja puolestaan maksaa vain veren keräyksestä aiheutuvat kulut.

Veripankeista ei löydy verituotteita kuin koirille, kissoille ja hevosille. Joskus jokin muukin eläin voi tarvita verensiirtoa.

– Olemme tehneet esimerkiksi kerran verenluovutuksen ja -siirron kanille, mutta yleensä se vaatii, että meiltä löytyy ehdokas, jota voidaan käyttää hätätilanteessa, kertoo Henna Kemppainen Yliopistollisesta eläinsairaalasta.