Liisa ja Jussi Oja eivät käy työpaikoillaan juuri koskaan etätyön ansiosta – Perhebarometrin mukaan työn joustavuus mahdollistaa perheen ja työn yhdistämisen

Työn kuormittavuus vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista Suomessa enemmän kuin muualla Euroopassa.

lapsiperheet
Saga, Liisa ja Jussi Oja aamiaisella kotinsa keittiössä.
Saga, Liisa ja Jussi Oja syövät ensin aamiaisen yhdessä. Sen jälkeen perheen pienin lähtee päivähoitoon ja vanhemmat jäävät kotiin tekemään töitään.Tapio Termonen / Yle

Kun porilaisen perheen pian 4-vuotias tytär Saga on aamulla viety päivähoitoon, perheen äiti Liisa Oja aloittaa päivän työnsä keittiössä ja isä Jussi Oja makuuhuoneessa. Molemmat tekevät työnsä 100-prosenttisesti etänä.

Pienen rengasliikkeen talous- ja palkkahallintoa sekä verotusta hoitava Liisa Oja on käynyt työpaikallaan Kokkolassa viimeksi vuosi sitten. Lasten mobiilipelien suoratoistopalvelua tekevässä yrityksessä kasvumarkkinoijana työskentelevä Jussi Oja käy toimistossaan Espoossa harvemmin kuin kerran kuussa.

Työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu heillä poikkeuksellisen hyvin. Työmatkat eivät vie aikaa päivästä ja perheen yhteisestä ajasta. Etätyömahdollisuuden lisäksi molempien työajat ovat joustavat ja he voivat itse vaikuttaa niihin.

– Jos Saga on kipeänä, kummankaan ei tarvitse jättää töitään tekemättä. Voimme molemmat osallistua sairaan lapsen hoitamiseen ja samalla saada työmme etenemään, Jussi Oja sanoo.

Liisa Ojan mukaan etätyömahdollisuus muodostui erityisen hyväksi ratkaisuksi Sagan ollessa vauva.

– Tulotasoni ei laskenut äitiyslomalla ollenkaan, koska pystyin tekemään edelleen aina välillä töitä. Samalla olimme molemmat mukana vauva-arjessa 24/7. Vauvan hoito jakautui tasaisesti, koska molemmat olivat kotona.

Tärkeä tulos lapsia suunnitteleville

Väestöliiton uusimman perhebarometrin (siirryt toiseen palveluun) mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä lapsiperheiden vanhemmista kokee, että työn ja perheen yhtensovittaminen onnistuu melko hyvin tai erittäin hyvin. Kolmannes vanhemmista kokee sen onnistuvan erittäin hyvin.

Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut juurikaan eroa.

Miehet ja naiset kokevat arjen ja työn yhditämisen hankaluudet samalla tavoin.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa yllättyi siitä, että näinkin suuri osa kokee työn ja perheen yhteensovittamisen onnistuvan.

– Kun työn ja perheen yhteensovittaminen kerran onnistuu näin hyvin, se on tärkeä viesti niille, jotka suunnittelevat lasten hankintaa. Ei itseasiassa olekaan niin, että se tuhoaisi kaiken.

Mielikuvat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteista nousivat parin vuoden takaisessa perhebarometrissä yhdeksi syyksi siihen, miksi lasten hankintaa lykätään. Erityisesti nuoria naisia mietitytti lapsen vaikutus uraan ja työelämään. Sorsan mukaan huoleen ei ole uusimpien tulosten valossa syytä.

– Kun kysyttiin suoraan sitä, onko jättänyt hakematta tai ottamatta vastaan vaativampaa työtä perhevastuiden vuoksi, niin osuudet eivät olleet niin isot, kuin olisi voinut olettaa. Miehistä näin vastasi 9 prosenttia ja naisista 14 prosenttia.

Suomessa yhteensovittamisen haasteet muita maita yleisempiä

Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat erityisesti itselle sopivat työajat. Näin kertoo yli 80 prosenttia vanhemmista.

Yhteensovittamista helpottavat myös työkavereiden ja esimiehen tuki sekä läheisten apu lastenhoidossa. Lisäksi apua arkeen tuovat lastenhoitojärjestelyjen joustavuus ja etätyömahdollisuus.

Suurin ero miesten ja naisten välillä helpottaviksi koetuissa tekijöissä oli puolisoiden keskinäisessä vastuussa lastenhoidosta. Miehistä 44 prosenttia kokee, että työn ja perheen yhteensovittamista helpottaa, että lastenhoitovastuu on pääasiassa heidän puolisollaan. Naisista näin kokee vain 12 prosenttia.

– Ehkä se kertoo siitä, millaisia rooleja ihmisillä on suomalaisessa yhteiskunnassa. Miesten ehkä nähdään edelleen, vaikka ollaan 2000-luvulla, olevan korkeintaan yhtä suuressa vastuussa lastenhoidosta kuin naiset, Sorsa arvelee.

tutkija Tiia Sorsa, Väestöliitto
Väestöliiton tutkija Tiia Sorsalla on viesti suomalaisille työnantajille. – Jos on mahdollisuus antaa ajallisia joustoja tai paikallisia joustoja eli etätyömahdollisuus, niin tehkää se. Mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, niin olisi tosi tärkeää jos jokaisessa työyhteisössä olisi sellainen tunne, että uskaltaa hankkia lapsen.Markku Pitkänen / Yle

Kaksi kolmesta kokee työn ja perheen yhteensovittamisessa kuitenkin vähintään jonkin verran hankaluuksia.

Naisten mielestä yhteensovittamista hankaloittaa eniten vaativa tai uuvuttava työ. Miesten mielestä yhteensovittamista hankaloittavat eniten pitkät työpäivät sekä ennustamattomat ja vaikeat työajat.

Muita yhteensovittamista hankaloittavia tekijöitä olivat pitkät työmatkat ja se, ettei saa riittävästi tukea työnantajalta tai työtovereilta.

Lähes kaikki mainitut vaikeudet olivat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai EU:ssa keskimäärin.

– Se, mikä erityisesti Suomessa korostui tosi paljon verrattuna muihin Euroopan maihin on, että Suomessa työ on tosi kuormittavaa ja se selvästi vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista. Se on tosi huolestuttavaa, Sorsa sanoo.

Työn joustavuus on lisääntynyt 2010-luvulla

Sorsa kertoo, että yksi syy miksi työn ja perheen yhteensovittamista alettiin tutkia on se, että aiemmissa perhebarometreissä vanhemmat ovat toivoneet perhepolitiikkaan enemmän joustavuutta.

Uusimmassa perhebarometrissä onkin tarkasteltu sitä, miten lapsiperheiden vanhemmat, heidän työnsä ja sen joustomahdollisuudet ovat muuttuneet vuoden 2010 ja 2018 välillä.

Ensimmäinen havainto on, että vanhemmat olivat vuonna 2018 iäkkäämpiä ja heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin kahdeksan vuotta aiemmin. Työsuhteiden kesto oli lyhentynyt erityisesti vähemmän koulutetuilla.

Etätyö oli vuonna 2018 selvästi yleisempää sekä isillä että äideillä kuin mitä se oli vuonna 2010. Kun vuonna 2010 noin neljäsosa lapsiperheiden vanhemmista ilmoitti tekevänsä ansiotyötään myös kotoaan säännöllisesti tai silloin tällöin, vuonna 2018 osuus oli kasvanut reilusti yli kolmannekseen.

Äitien etätyön tekeminen on yleistynyt hieman isiä enemmän. Vuonna 2010 äideistä vain noin viidesosa teki ansiotyötään myös kotona säännöllisesti tai silloin tällöin, vuonna 2018 etätöitä teki jo kolmannes. Isistä vuonna 2010 etätöitä teki hieman alle kolmannes, vuonna 2018 jopa 40 prosenttia.

Liisa Oja tekee töitään kotinsa keittiössä.
Liisa Oja tekee pääsääntöisesti työnsä omassa keittiössään. Perhe on suunnitellut remontoivansa kotinsa ulkorakennuksesta oikean toimiston. – Kun en ole paikan päällä, minuun ei jouduta tuhlaamaan tilaresursseja, Oja muistuttaa etätyön molemminpuolisista hyödyistä.Tapio Termonen / Yle

Myös mahdollisuudet ajalliseen joustoon ovat merkittävästi kasvaneet 2010-luvulla. Kun vuonna 2010 puolet lapsiperheiden vanhemmista koki, että heillä oli harvoin tai ei koskaan mahdollista muuttaa työpäivän alku- ja/tai päättymisajankohtaa perhesyistä, vuonna 2018 näin koki enää alle kolmannes.

Äideille työpäivän alkuun tai päättymisajankohtaan vaikuttaminen on kuitenkin harvemmin mahdollista kuin isille.

Yllättäen nuorimpien lasten vanhemmille mahdollisuudet ottaa vapaapäivä lasten hoidon vuoksi ovat perhebarometrin mukaan heikentyneet. Kun vuonna 2010 alle 2-vuotiaiden vanhemmista 14 prosentille ei ollut mahdollista ottaa vapaapäivää, vuonna 2018 se ei enää ollut mahdollista 20 prosentille.

Joustot ovat erityisesti korkeakoulutettujen etu

Työhön on tullut siis joustoja, mutta ne eivät ole jakautuneet tasaisesti kaikkien kesken. Vanhempien väliset erot joustomahdollisuuksissa ovat kasvaneet.

Korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työn alku- ja päättymisaikoihin perhesyiden vuoksi. Heillä vaikutusmahdollisuudet ovat myös kasvaneet selvästi eniten vuosikymmenen aikana.

Myös esimerkiksi etätyö on erityisesti korkeakoulutettujen etu. Jopa puolet korkea-asteen koulutetuista teki vuonna 2018 ansiotyötään kotonaan säännöllisesti tai silloin tällöin. Muissa koulutusasteissa etätyötä teki säännöllisesti tai silloin tällöin vain noin joka viides.

Jussi Oja työskentelemässä läppärinsä ääressä kotonaan.
Jussi Oja tekee työnsä perheen kodin yhdessä makuuhuoneessa. Pariskunnan etätöiden tekeminen oli yksi syy siihen, miksi perhe osti itselleen isomman omakotitalon. Porin hintatasolla se oli mahdollista. Muualta kotoisin oleva pari jäi opiskelupaikkakunnalleen ensisijaisesti kuitenkin siitä syystä, että siellä olivat heidän kaikki ystävänsä ja koko muu elämä.Tapio Termonen / Yle

Liisa ja Jussi Oja ovat tehneet etätöitä jo useamman vuoden. Molemmat ovat todella tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen.

– Etätyö alkaa pikkuhiljaa muuttua hygieniatekijäksi. Jos pitäisi alkaa katsoa uutta työtä, etätyömahdollisuus olisi kriteerinä tosi korkealla. Vaikea kuvitella, että palaisin työpaikkaan, jossa työnteko tapahtuisi ainoastaan työpaikalla, Jussi Oja toteaa.

Liisa Oja uskoo, että ilman etätyömahdollisuutta heidän elämänsä olisi huomattavasti hankalampaa ja he olisivat väsyneempiä ja stressaantuneempia.

Sen lisäksi, että arki kulkee sujuvammin, myös lomien järjestäminen on etätyöläisille huomattavasti helpompaa, hän huomauttaa.

– Esimerkiksi kesälomien aikaan minulla on työssäni hiljaisempaa. Jos Sagalla on pidempi loma, pystyn olemaan hänen kanssaan ja tekemään töitä. Työni kulkevat mukanani ja se helpottaa hirveästi lomasutvimista.

Ojat kertovat monien ihmetelleen, miten he jaksavat toisiaan, kun ovat molemmat koko ajan kotona. Liisa Ojan mukaan se on vain parantanut heidän parisuhdettaan.

– Ehdimme syödä lounasta lähes joka päivä yhdessä. Sen ajan, jonka käyttäisimme työpaikalla kollegoiden kanssa kahvi- ja ruokatauoilla, voimme hyvin viettää kahdestaan, Jussi Oja lisää.

Sagalle äidin ja isän työ ei ole ihmetyksen aihe. Liisa Ojan mukaan Saga naureskellen kertoo päiväkodissa, että hänen vanhempansa ovat vain kotona kaikki päivät. Päiväkodissa ovat kaikki Sagan kaverit ja siksi hän ainoana lapsena menee sinne mielellään. Ainakin toistaiseksi.

– En lainkaan ihmettele jos muutaman vuoden päästä alkaa kuulumaan soraääniä, Jussi Oja nauraa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23.00 saakka. Tervetuloa mukaan!

Lisää aiheesta:

Työaikoihin vaikuttaminen on miehille helpompaa, silti naiset jäävät useimmiten sairaan lapsen kanssa kotiin

Lue myös:

Uusi tutkimus haastaa mielikuvan ankeasta lapsiperhearjesta: pikkulasten vanhemmat ovatkin muita aikuisia tyytyväisempiä elämäänsä