Päivi Happonen: Antti-ope saattoi pelastaa pienen pojan elämän – voisivatko kaikki opettajat olla samanlaisia kuin Antti?

Voisiko koulu estää nuoren syrjäytymisen ja jopa vankilaan joutumisen, pohtii Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen. Tämän blogin voi myös kuunnella.

koulut
Päivi Happonen
Esa Fills / Yle

Mietin varmaan loppuelämäni, mitä Otolle kuuluu.

Kun Otto oli aloittamassa koulua, näytti vahvasti siltä, että hänestä ei oikein huolehdittu kotona. Otto tuli kouluun nuhjuisissa samoissa vaatteissa. Melkein aina myöhässä, läksyt tekemättä.

Koulun pihalla Otto ajautui usein tappeluihin. Aikuiset kiskoivat häntä kaksin käsin irti toisten lasten kimpusta. Sen jälkeen Otto sai kuulla kunniansa.

Sydäntäni särki, sillä ajattelin, että pienen pojan käytökselle oli syynsä.

En ollut ainoa huolestunut aikuinen. Mutta olin se, joka eräänä päivänä soitti lastensuojeluun. Tein elämäni ensimmäisen lastensuojeluilmoituksen. Tosin en ollut lainkaan varma tuon puhelun jälkeen, otettiinko hätäni vakavasti.

Kun Otto koputti myöhässä luokan ovelle, Antti-ope ei raivonnut, vaan pyysi pojan luokkaan.

Eräänä päivänä Otto sai uuden opettajan. Keski-ikäisen miehen. Sellaisen vanhan ajan opettajan, kuvaili eräs aikuinen.

Antti oli tiukka ja vaativa.

Hän laittoi Otolle rajat. Hän kantoi usein rimpuilevan pojan luokasta käytävään rauhoittumaan. Kun Otto koputti aamuisin myöhässä luokan ovelle, Antti-ope ei raivonnut, vaan pyysi pojan luokkaan.

Luulen, että opettaja tiesi, millaista elämää Otto elää.

Uskon, että Antti oli tehnyt tietoisen päätöksen ymmärtää Ottoa. Siitäkin huolimatta, vaikka Otto oli usein niin sanottu vaikea oppilas.

Hitaasti mutta varmasti vuosien työ toi tuloksen.

Entinen häirikkö alkoi rauhoittua. Otto istui yhä useammin käytävän sijaan luokassa. Muutoinkin pojan elämä tuntui asettuvan jotenkin raiteilleen.

Osa vangeista oli kokenut, että opettajat olivat haukkuneet heitä ja kohdelleet heitä epäoikeudenmukaisesti.

Otto ja Antti tulivat mieleeni, kun tein jokin aika sitten uutisjuttua nuorista vangeista.

Tässä uutisessa kerrottiin tutkija Tanja Äärelästä, joka haastatteli väitöskirjaansa 29 nuorta vankia.

Väitöskirjan sanoma on pysäyttävä. Kouluilla ja opettajilla on hyvin suuri merkitys oppilaan syrjäytymisessä. Ja jopa siinä, ajautuuko tämä rikolliselle polulle ja jopa vankilaan.

Äärelä tajusi tutkimusta tehdessään, että ymmärtäväinen opettaja voi kannatella syrjäytymisvaarassa olevaa oppilasta hyvinkin pitkään. Ymmärtämätön opettaja voi kiihdyttää syrjäytymiskierrettä.

Liian moni tutkimukseen osallistunut nuori vanki oli kohdannut koulussa opettajilta epäasiallista käytöstä.

Osa vangeista oli kokenut, että opettajat olivat haukkuneet heitä ja kohdelleet heitä epäoikeudenmukaisesti.

Nuoria vankeja ja syrjäytymistä tutkinut Tanja Äärelä haluaisi kouluihin nykyistä enemmän armoa.

– Lapsi ei usein voi sille mitään, jos hänellä ei ole kaikkia tarvittavia varusteita ja välineitä. Tai jos hän myöhästyy koulusta, kun kukaan ei häntä aamulla herätä. Kouluissa pitäisi löytyä vähän enemmän armoa joissakin asioissa, sanoi Äärelä Ylen uutisessa.

On liian suuret luokat, joissa on liian paljon erilaisia lapsia. Lapsia, joilla on liian paljon ongelmia elämässään.

Opettajilla on usein liikaa työtä.

On liian suuret luokat, joissa on liian paljon erilaisia lapsia. Lapsia, joilla on liian paljon ongelmia elämässään.

Kaiken muun lisäksi on koulukiusaamista, johon myös pitäisi kyetä puuttumaan.

Ylen Logged in -sarja kertoo koskettavasti entisistä koululaisista, jotka ovat syrjäytyneet. Heidän elämässään on ollut koulukiusaamista ja paljon muuta tragediaa.

Yksi Logged in -sarjan henkilöistä kertoo omassa jaksossaan näin.

– Yhteiskunta ei koskaan ottanut yhteyttä, eikä kysynyt, että hei Henkka, miten sulla menee.

Koulu voisi olla se paikka, jossa yhteiskunta voi ottaa yhteyttä lapseen.

Asiantuntijat sanovat, että yksikin hyvä aikuissuhde voi estää lapsen syrjäytymisen. Tuo yksi ihminen voi olla opettaja.

Toiset tarvitsevat muita enemmän ymmärrystä. On suurta ammattitaitoa havaita nämä lapset.

Tulevat syrjäytyjät ja tulevat nuoret vangit istuvat tänään koululuokissa.

Joskus lapsen ongelmat ovat niin syvät, että apuun tarvitaan kipeästi muuta tukiverkostoa opettajan lisäksi.

Mutta opettajat kohtaavat nämä lapset joka päivä.

Ei jokaista lasta tarvitse rakastaa. Mutta jokainen lapsi ansaitsee asiallisen kohtelun. Toiset tarvitsevat muita enemmän ymmärrystä. On suurta ammattitaitoa havaita nämä lapset.

Jokaisen opettajan ja rehtorin olisi syytä lukea Tanja Äärelän väitöstutkimus.

Tärkeintä on opettajan asenne. Sanat ja jopa katse.

Jokaisen opettajan ja rehtorin olisi syytä lukea tämä Tanja Äärelän väitöstutkimus (siirryt toiseen palveluun). Jos et ehdi sitä lukea kokonaan, lue edes otsikko. Se on erään nuoren vangin viisas ajatus: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilme opettajalla on naamalla.

En ole kuullut Otosta pitkiin aikoihin.

Hän on nyt uudessa koulussa. Voi kunpa hänellä olisi edelleen opettaja, jolla on riittävän suuri sydän.

Sellainen opettaja olisi lottovoitto Otolle ja ihan jokaiselle muullekin oppilaalle.

Päivi Happonen

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee uutisia verkkoon, radioon ja televisioon. Hän on itse ollut kauan sitten opettajan sijainen. Sen pienen kokemuksen perusteella hän tietää, että opettajan ammatti ei ole helppo.

Oton ja Antin nimet on vaihdettu.

Aiheesta voi keskustella 12.3. klo 23.00 asti.

Lue lisää:

"Hyvä kun et ruvennu itkee enempää" – Isänsä tappanut Rami ja 28 muuta nuorta vankia kertoivat elämänsä tutkijalle, olisiko koulu voinut auttaa?

Logged in - Koruton dokkarisarja nuorista miehistä, joiden arki kuluu pelatessa

Aleksis Salusjärven kolumni: Tarpeettomien ihmisten aikakausi

Marja Sannikka: Jätämme lapsiamme heitteille