Tuore tutkimus: Ruokasienet viihtyvät talousmetsissä eivätkä hakkuut haittaa satoa

Nuorissa kuusikoissa kasvaa isoja tattisatoja, kertoo väitöstutkimus.

ruokasienet
Herkkutatteja laatikossa.
Myös herkkutatit viihtyvät nuorissa kuusimetsissä. Kuvituskuva.Antti Karhunen / Yle

Talousmetsien hakkuista ei ole haittaa ruokasienten kasvulle, vaan sienet viihtyvät hyvin nuoressa talousmetsässä, kertoo Itä-Suomen yliopiston tuore väitöskirja.

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Veera Tahvanaisen väitöskirjassa tutkittiin luonnonsienten satoja ja kaupallista hyödyntämistä. Tutkimuksessa laskettiin kaupoissa myytävien ruokasienten, kuten herkkutatin ja rouskujen satoja itäsuomalaisissa kuusikoissa viiden vuoden ajalta.

Metsänomistajille lisätuloja tateista

Tulosten mukaan ruokasienten sadot ovat kuusikoissa korkeimmillaan juuri ennen metsän ensiharvennusta. Harvennushakkuut eivät vaikuta suuresti sienisatoihin, koska hakkuut tehdään yleensä sienten satohuipun jälkeen.

Tutkimuksen mukaan sekä puuta että sieniä voidaan tuottaa samassa metsikössä ilman, että puuntuotanto tai sienisadot kärsisivät.

– Sienet sopivat puuntuotannon kanssa aika hyvin yhteen. Kuusimetsän omistajat voisivat saada sienistä lisätuloja tai vinkata sopivista paikoista lähiseudun sienestäjille, Tahvanainen toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin sienten kasvua vain kuusikoissa, eikä siitä voi päätellä, miten sienet kasvavat muunlaisissa metsissä.

Ruokasienet ovat Itä-Suomesta kerätään lähes 90 prosenttia kaikista Suomessa myyntiin tulevista luonnonsienistä. Sieniä Itä-Suomessa myyntiin keräävät saivat sienten myynnistä yli miljoonan euroa vuonna 2018.

Eniten myyntiin kerätään vientisienenä tärkeää herkkutattia.

Metsänomistajat eivät lämpene kaupalliselle sienestykselle

Tutkimuksessa selvitettiin myös sienten poiminnan sosiaalisesti hyväksyttäviä rajoja kyselyllä Pohjois-Karjalan ja Kainuun metsänomistajille. Kyselyn mukaan sienestykseen suhtaudutaan pääosin myönteisesti, mutta järjestäytynyttä kaupallista toimintaa haluttaisiin rajoittaa.

– Vaikuttaisi, että monet pitävät järjestäytynyttä kaupallista sienestystä jokamiehen oikeuksien hengen vastaisena, Tahvanainen sanoo.

Metsänomistajat suhtautuvat myös nihkeämmin ulkopaikkakuntalaisiin ja ulkomaalaisiin poimijoihin kuin paikallisiin ja tuttuihin sienestäjiin. Metsänomistajat hyväksyisivät sienestyksen yksityismetsissä herkemmin, jos poimijat pyytäisivät siihen luvan.

Jokamiehenoikeus koskee myös marjojen ja sienten kaupallista keruuta. Sieniä saa siis kerätä vapaasti myös myyntiin.

Tahvanaisen väitöskirja The availability and supply of marketed mushrooms in Eastern Finland tarkastetaan 13.3. Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Lue lisää:

Itä-Suomesta tullut koko maan sieniaitta – Voitto Voutilainen jahtaa taas herkkutatteja, palkka ollut parhaimmillaan 100 euroa päivässä

Itä-Suomen metsistä sieniä keräämällä yli miljoona euroa – herkkutatti toi suurimman osan rahoista

Sieniretkeltä oppia sienten tunnistamiseen: suurin osa suomalaisista tietää vain 4–5 sienilajia