1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tasa-arvo

1990-luvulla naisille jaettiin työnvälityksessä paikkoja tissibaareista – katso, mitkä tasa-arvoasiat ovat muuttuneet 30, 20 ja 10 vuodessa

Viime vuosikymmenten aikana tasa-arvo on Suomessa ottanut isoja askelia, mutta työelämässä nainen jää yhä alakynteen.

Tasa-arvo on puhuttanut eri vuosikymmeninä. 1990-luvulla puhuttiin naisten asepalveluksesta, vuosituhannen alussa Suomi sai ensimmäisen naispresidentin. 2010-luvun loppua väritti Me too -kampanja. Kuva: Yle, AOP, kuvakäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Vielä 1990-luvun lamavuosina työvoimatoimistot välittivät työttömille naisille pestejä topless-baareissa. Sittemmin ajat ovat muuttuneet, sillä nyt nainen voi olla vaikkapa pääministeri.

Tutkijoiden mukaan työelämässä sukupuolirooleja ylläpidetään silti edelleen.

Samaa viestii YK:n kehitysohjelma UNDP:n tuore raportti. Selvitys käsittelee naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Kyselyssä noin puolet suomalaisista vastaajista piti naisia miehiä huonompia eri osa-alueilla. Moni koki miesten olevan parempia esimerkiksi liike-elämässä ja poliittisina johtajina.

Raportin kysely kattoi 80 prosenttia maailman väestöstä.

Kuitenkin tämän päivän Suomessa nainen saa päättää, haluaako armeijaan, ja syrjintä esimerkiksi raskauden perusteella on laitonta.

Mutta tiesitkö, että ennen 90-lukua avioliiton sisäisestä raiskauksesta ei saanut lain edessä rangaistusta? Lakimuutos tapahtui Suomessa myöhään verrattuna muihin EU-maihin. Esimerkiksi Ruotsissa raiskaus avioliitossa on ollut rikos 60-luvulta lähtien.

1990-luvulla talouden lama koetteli suomalaista yhteiskuntaa rujoin ottein. Noina vuosina perustettiin topless-baareja, joissa naistyöntekijät tarjoilivat anniskeluravintolan tuotteita rinnat paljaina.

Tasa-arvoista työelämää tutkineen Marjut Jyrkisen mukaan taloudellisen ahdingon kynnyksellä naisten oikeuksia poljettiin: Koska työtä oli vaikea saada, monet joutuivat ottamaan sen, mitä oli tarjolla.

– Viranomaiset olivat täysin hukassa kansainvälistyvän seksi- ja erotiikkabisneksen keskellä. Jopa työvoimatoimistot välittivät naisille töitä topless-ravintoloihin, Jyrkinen kertoo Helsingin yliopistosta.

90-luvun alussa ravintoloihin palkattiin naisia tarjoilemaan yläosattomissa, mutta topless-tarjoilijoista luovuttiin muutamassa vuodessa. Kuva: Yle

Kun kaikenlaisiin töihin oli pakko suostua, ammattiliitot ryhtyivät kampanjoimaan topless-baareja vastaan.

– Hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden liitto kehittivät “Paita päällä töihin” -kampanjan, joka käsitteli nimenomaan palvelualaa ja siellä työskentelevien naisten oikeuksia, Jyrkinen sanoo.

1990-luvun suurimpana törkypostina tunnetaan niin sanottu Kikkelikortti-episodi.

Tuolloin tasa-arvoasialain neuvottelukunnan tutkija Marianne Laxén sai valtakunnansovittelijaksi valitulta Jorma Reiniltä ja hänen ystäviltään pornograafisen postikortin Lapin erämailta. Myöhemmin Reini pyysi korttia julkisesti anteeksi.

Seksististä puhetta ei nykyään enää suvaita, toteaa suomalaisen yhteiskunnan historiaa tutkinut Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.

– En pysty kuvittelemaan, että tuollaisessa tehtävässä olevat miehet enää erehtyisivät tuollaisen kortin lähettämiseen. Avoimen halveksunnan osoittaminen on siirtynyt marginaaliin, hän toteaa.

Vuosituhannen vaihtuessa naiset alkoivat yhä kiivaammin astua politiikkojen ja vallanpitäjien saappaisiin.

Myös perhe-elämä on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, kun vuosikymmenien aikana isien oikeuksia on vahvistettu esimerkiksi vapailla.

Harva ihmettelee enää hoitopöytää miesten vessassa, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta.

– Isät osallistuvat merkittävästi enemmän lastensa elämään kuin 30 vuotta sitten.

Kuitenkin lähes viidennes naisista on edelleen määräaikaisessa työsuhteessa. Pätkätyö on yleistä varsinkin naisilla, jotka ovat perheenperustamisiässä.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ollut esillä erityisesti 2010-luvun loppupuolen Me too -liikkeen yhteydessä.

– Omassa nuoruudessa ei ollut muita keinoja käsitellä häirintää kuin epämääräinen likainen tunne ja itseinho. Nykyisin asioita voi nostaa julkisesti esille, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo.

Vaikka keskustelu on ottanut suuria harppauksia eteenpäin, seksististä puhetta esiintyy silti edelleen, kertoo Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä.

– Työelämä on siistiytynyt seksistiseen puheen osalta, mutta ei todellakaan kaikilla aloilla.

Tarja Halonen toimi sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä ja ulkoministerinä ennen kuin hänet valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 2000. Kuva: Tom Hansen / AOP

Onko tasa-arvo nyt valmis?

Yhteiskunnassa on edelleen muutamia tasa-arvon ikuisuuskysymyksiä, joita ei ole vieläkään saatu ratkaistua, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo.

Keskimäärin naisen palkka on noin 16 prosenttia miehen palkkaa pienempi. (siirryt toiseen palveluun)

Viimeisimmät samapalkkaisuusohjelman neuvottelut keskeytettiin helmikuussa, kun palkkaerojen kaventamisen toimenpiteistä ei päästy yksimielisyyteen.

Tuloerojen lisäksi Suomessa on edelleen vahvasti naisten ja miesten aloja.

– Samapalkkaisuuspolitiikka on ollut häpeällisen huonoa. Sitä ei ole pystytty millään toimenpiteillä edistämään. Kaikki ovat sitä mieltä, että naisten tekemät työt, hoivatyö ja varhaiskasvatus, on tärkeää työtä, mutta niistä ei haluta maksaa.

Myös perhevapaat pienentävät naisten palkkoja. Vähintään kolme vuotta työmarkkinoilta poissa olleet äidit ansaitsevat töihin (siirryt toiseen palveluun) paluun jälkeen lähes viidenneksen vähemmän kuin lapsettomat naiset.

Palkkaerojen lisäksi Suomessa on edelleen vahvasti naisten ja miesten aloja.

Näyttelijä Alyssa Milano twiittasi 15. lokakuuta 2017 ja kehotti jakamaan kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä hashtagilla #metoo. Ilmiöstä tuli maailmanlaajuinen seksuaalista ahdistelua vastustava kampanja. Kuva: AOP

Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat tänään sunnuntaina juhlittavan naistenpäivän suurimmat teemat, joita vaalittiin myös vuonna 1995 laaditussa Pekingin julistuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Julkilausumaa pidetään edelleen edistyksellisenä avauksena tasa-arvon edistämiseksi. Linjaus esittelee konkreettisia tavoitteita, joihin Suomikin on sitoutunut.

Pekingin julistus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Vaikka vuodet ovat vierineet, tapellaanko edelleen samoista asioista?

Keskustelu on auki 9.3. klo 23 asti.

Lue lisää:

Vuosi 2020, ja naiset saavat yhä pienempää palkkaa kuin miehet – miksi? Se johtuu ikivanhasta sopimuksesta, joka jätti pitkät jäljet

Niina Murto, 34, työskentelee ammatissa, jossa kolme mieskollegaa on hyvä luku – katso, mitkä alat ovat muuttuneet naisvoittoisiksi