Orimattilan palomiehet ovat tehneet yli 10 vuotta töitä sisäilmaongelman keskellä – jopa kahdella kunnalla kolmesta ei ole rahaa korjata käsiin rapistuvia rakennuksia

Ongelmat pitkittyvät rahapulassa. Orimattilassa paloaseman ensioireista väistötilojen saamiseen kului melkein 15 vuotta.

Palomiehet Peter Moisio (vas.) ja Mirko Lindgren tarkastavat paloautoa Orimattilan sisäilmaongelmaisella paloasemalla. Kuva: Silja Viitala / Yle

Orimattilan paloasemalla havaittiin ensimmäiset sisäilmaoireet neljätoista vuotta sitten.

Siitä on aikaa: Tarja Halonen aloitteli toista presidenttikauttaan, Suomi otti Torinon talviolympialaisten jääkiekkoturnauksessa hopeaa Antero Niittymäen ollessa maalilla ja Irakin entinen diktaattori Saddam Hussein tuomittiin hirtettäväksi.

Palomiesten oireet olivat aluksi yksittäisiä, mutta muutamaa vuotta myöhemmin jo säännöllisiä.

– Itselläni oli kurkun karheutta, silmäoireita ja väsymystä. Näistä tietysti tehtiin ilmoituksia työterveyteen. En ollut ainoa oireilija, vaan muu porukka oireili myös, isommin ja pienemmin, ruiskumestari Petri Marjamäki kertoo.

Petri Marjamäki on kokenut palomies ja urheiluseura Orimattilan Petojen puheenjohtaja. Kuva: Silja Viitala / Yle

Marjamäen mukaan arviolta noin 40 prosentilla paloaseman työntekijöistä, joita on runsaat kaksikymmentä, on ollut oireita. Heistä muutamia on jouduttu siirtämään töihin muihin yksiköihin. Oireiden yhteys rakennukseen selvisi vähitellen.

– Minun tietämykseni mukaan oireet oli semmosia, että vapaat menivät melkein toipumiseen. Sitten tultiin taas töihin ja myös oireet palasivat. Se on pidemmän päälle aika kestämätön tilanne, Marjamäki sanoo.

Marjamäki kertoo asiasta väistötiloina toimivassa kaksikerroksisessa parakissa. Paloasema on pihan toisella puolella. Siellä ovat paloautot, varusteet ja muu kalusto, ja tehtäviin lähdetään sieltä. Parakkiin taas ei saa tuoda varusteita, ja sisällä liikutaan sukkasillaan.

Puolustusvoimien vanhat kontit järjestyivät väistötilaksi pitkän oireilun ja väännön jälkeen syksyllä 2018. Hankinnan teki Päijät-Hämeen pelastuslaitos, ei Orimattilan kaupunki, jonka vastuulle asia olisi kuulunut.

Väistötiloista liikutaan paloaseman puolelle pihan poikki. Kuva: Silja Viitala / Yle
Rakennusten välissä on parikymmentä metriä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Orimattilassa ongelmat ovat kaatuneet syliin

Orimattila kamppailee yhtä aikaa kolmen sisäilmatapauksen kanssa.

Kaupunginjohtaja Osmo Pieski kävelee niistä yhden eli Orimattilan yhteiskoulun pihalla. Päällisin puolin rakennus näyttää tuiki tavalliselta koululta: 1950-luvun vanha puoli ja 1970-luvun uusi puoli.

Uuden puolen pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat kärjistyivät viime vuoden lopulla. Oireilun ja vanhemmilta tulleen paineen vuoksi kaupunki päätti aikaistaa väistötiloihin siirtymistä ja uuden osan purkua vuodella – ensi syksyyn.

Sitä ennen uusi puoli ylipaineistetaan, mikä tuhoaa rakenteita mutta parantanee ilmanlaatua, minkä pitäisi vähentää oireilua. Oireilu ei ole ollut 500 oppilaan koulussa pientä: noin 30–40 oppilaalle on pitänyt tehdä erityisjärjestelyjä.

Kaupunginjohtaja Osmo Pieski yhteiskoulun teknisen työn tunnilla. Edessä Nuutti Lesonen ja oikealla opettaja Jari Ylöstalo. Kuva on otettu ennen koulujen sulkemista. Kuva: Silja Viitala / Yle

Orimattila on 16 000 asukkaan kaupunki Lahden kupeessa, eikä vähintään 13 miljoonan euron investointi uuteen kouluun ole sille pikkujuttu. Etenkään, kun väistötiloista pitää maksaa noin miljoona euroa vuodessa, kaupunginjohtaja Pieski laskee.

Yhteiskoulun ja paloaseman lisäksi myös pienempää Myllylän koulua korjataan parhaillaan sisäilmaongelmien vuoksi. Kaksi vuotta sitten ongelmia todettiin upouudessa Järvikunnan koulussa. Myös muutamaa muuta kiinteistöä on jouduttu viime vuosina tutkimaan.

Kaupunki on kovilla.

– Käytännössä nämä sisäilmaongelmat vaikuttavat kuntatalouteen nyt yli yhden tuloveroprosentin verran. Se vastaa kuudenkymmenen kuntatyöntekijän palkkaa tai meidän seitsemän kyläkoulumme kuluja, Pieski sanoo.

Lisämenot jatkuvat vuosia. Yhteiskoulun väistön kestoksi on arvioitu kolme vuotta. Siihen ja Myllylän kouluun uppoaa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, ja yhteiskoulun purkuun ainakin puoli miljoonaa euroa. Uuden paloaseman on luvattu valmistuvan keväällä 2022, ja sen kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa euroa.

Talous on kireä, rakennukset rapistuvat

Yksi merkittävä syy sisäilmaongelmien yleistymiseen on se, että pääosin 1960–1980-luvuilla rakennetut julkiset rakennukset ovat käyttöikänsä päässä.

Ja kun rahasta on pulaa, ylläpito kärsii.

Rakennuskonsulttiyhtiö FCG:n toimialajohtaja Sami Miettinen on itsekin entinen kunnanjohtaja. Hän kannustaa kuntia nykyistä tarkempaan ennakointiin.

– Systemaattisessa kiinteistönpidossa on paljon parantamisen varaa. Ylläpitoa ja kunnostamista on liikaa laiminlyöty talouspaineiden keskellä, Miettinen sanoo.

Kuntien tulisi ennakoida ongelmia paremmin, sanoo FCG:n toimialajohtaja Sami Miettinen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Jos kunta ei aidosti tunne kiinteistöjensä kuntoa, ennakoitavissa olevat ongelmatkin voivat tulla yllätyksenä.

Kunnilla ei kuitenkaan ole helppoa. Kuntaliitto selvitti vuosi sitten sisäilmaongelmien yleisyyttä ja kuntien näkemyksiä siitä, mitkä asiat estävät sisäilmaongelmien saamista hallintaan.

Vastauksista selviää, että yhtälö on hankala. Rakennukset rapistuvat, rahaa puuttuu ja ongelmien vakavuuttakin on vaikea arvioida.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Sisäilmaongelmille on tyypillistä nopea kärjistyminen, FCG:n Miettinen sanoo. Tällöin ne osuvat kipeimmin myös talouteen. Akuuttien väistötilojen ja sairauspoissaolojen kustannukset lasketaan Miettisen mukaan helposti sadoissatuhansissa euroissa, remontit ja uudisrakennukset useissa miljoonissa.

– Pienissä kunnissa voi olla sellaisiakin tilanteita, että yksi tai kaksi vakavaa sisäilmaongelmaa merkittävissä, kalliissa kiinteistöissä voi periaatteessa kaataa kunnan talouden, hän sanoo.

Pahinta on, jos uudehko iso rakennus joudutaan purkamaan.

– Tämä voi pahimmassa tapauksessa ajaa kunnan kertaluontoisten alaskirjausten kautta jopa kriisikuntamenettelyyn, Miettinen sanoo.

Kuntaliitto, FCG ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tekevät parhaillaan (siirryt toiseen palveluun) uutta selvitystä sisäilmakorjaamisesta kunnissa.

Orimattilassa otetaan oppia

Orimattilassa ei olla vielä kriisikuntapolulla, mutta taloutta joudutaan tasapainottamaan.

Tulivatko ongelmat siis yllätyksenä?

– Jos pääosa rakennuskannasta on tehty 1970-luvulla, niin selvää on että jossain vaiheessa se pitää käydä läpi, kaupunginjohtaja Osmo Pieski sanoo.

– Mutta kyllä nämä jollain lailla yllätyksenä tulivat. Se, että näitä tuli näin monta tapausta yhtäaikaa. Meillä oli ajatuksena, että olisi päästy ilman tällaista vielä muutama vuosi eteenpäin.

Orimattilan yhteiskoulussa opiskellaan vielä tämä kevät. Rakennus on siksi ajaksi ylipaineistettu, mikä vaurioittaa rakenteita mutta auttaa pitämään sisäilman puhtaampana. Kuva: Silja Viitala / Yle

Miten hankalana Pieski pitää ongelmien vakavuuden arviointia? Paloaseman väki joutui odottamaan päätöstä uudisrakennuksesta vuosia, ja yhteiskoulussa oireilu jatkui pitkään ennen kuin tilanne kärjistyi ennenaikaiseen väistöpäätökseen.

– Sen tästä on ainakin oppinut, että on hyvä saada ajoissa selville, mikä rakennusten todellinen tila on. Ja silti voi tulla yllättäviä muutoksia. Yhteiskoulunkin osalta tilanne lähti aika nopeasti pahenemaan.

Pieskin mielestä kunnan tehtävä on myös välttää tilanteet, joissa oppilat joutuvat käymään koko yläasteen oireita aiheuttavassa koulussa tai parakeissa – kuten Orimattilan yhteiskoulun nykyisille ysiluokkalaisille ja syksyllä aloittaville seiskaluokkalaisille käy.

Pieski sanoo ymmärtävänsä ihmisten huolen.

– On ymmärrettävää, että ihmisille tulee huoli omasta terveydestään. Se on aika vakava asia jokaiselle, joka sen kohtaa.

Paloasemilla on runsaasti ongelmia ja panokset ovat kovat: "Jos sairastuu astmaan, on edessä ammatinvaihto"

Samaa sanoo paloaseman ruiskumestari Petri Marjamäki.

– Oireilua ymmärtää kunnolla vasta, kun se osuu omalle kohdalle.

Monessa paikassa oireilua yhä vähätellään, tai oireilun yhteys rakennukseen kiistetään viimeiseen asti. Tätä myös Marjamäki on henkilöstön puhemiehenä joutunut todistamaan.

– Osalla on aivan selkeitä oireita, ja sairastumisriski aiheuttaa huolta. Jos palomies sairastuu astmaan, niin tämän hetken tietojen mukaan silloin on edessä ammatinvaihto, Marjamäki sanoo.

Ruiskumestarit Petri Marjamäki (vas.) ja Juho Suppi väistötiloissa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Marjamäellä ja muilla Orimattilan palomiehillä on joukko kohtalotovereita.

Palomiesliitto ja Turun yliopiston professori Tuula Putus ovat kartoittaneet ongelmien yleisyyttä 127 paloasemalle tehdyssä kyselyssä (siirryt toiseen palveluun).

Kolme neljästä eli 93 paloasemaa ilmoitti sisäilmahaitoista ja joka toinen eli 64 näkyvistä kosteusvaurioista. Henkilöstöä oli jouduttu siirtämään väistötiloihin 45 asemalla eli joka kolmannella. Lähes joka kolmas palomies arvioi terveydentilansa heikentyneen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Entisen Palomiesliiton eli nykyisen Suomen pelastusalan ammattilaisten SPAL:n johtaja Kim Nikula toivoo lisää nopeutta toimenpiteisiin, kun ongelmia ilmenee. Työpaikalle tulisi saada yhteinen toimintasuunnitelma, ja väkeä siirtää tarvittaessa ripeästi muihin yksiköihin tai väistötiloihin.

– Se, että työntekijät alkavat oireilla sisäilmasta, on yksi selkeä indikaattori ongelmasta, Nikula sanoo.

Juho Suppi valvomassa kalustontarkistusta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Orimattilan paloaseman ongelmat eivät tunnu yllättäviltä, kun katsoo sen historiaa.

Rakennus on vanha kirjapaino, joka muutettiin paloasemaksi vuosina 1996–1997. Sen jälkeen Orimattila sai ympärivuorokautisen palokunnan, henkilöstömäärä lisääntyi ja oleskelu tiloissa lisääntyi huomattavasti.

Näytteitä on vuosien varrella otettu, mutta kattavaa tutkimusta sisäilmaongelmien syistä ei ole tehty.

Petri Marjamäen mukaan tilanteen vakavuuden toteaminen kesti liian pitkään.

Väistötiloihin pääsy on hänen mukaansa selkeästi auttanut asiaa, vaikka oireilu ei ole täysin loppunut. Toiminta on edelleen puoliksi sisäilmaongelmaisella vanhalla puolella.

Mutta nyt on vihdoin valoa lähes 15 vuotta jatkuneen tunnelin päässä.

– Meillä on porukalla nyt sellainen asenne, että kyllä me nämä jäljellä olevat kaksi vuotta kestetään. Tieto siitä, että meille on tulossa uusi asema, on iso asia.

Lue myös: