Asentajan hommille tuli loppu, nyt Rami Hantula auttaa kylänsä vanhuksia asumaan kotonaan – edes korona ei pysäyttänyt työttömille suunnan antavaa hanketta

Hantula on niin kutsuttu kyläavustaja. Hänen kaltaistensa avustuksella kylien ja taajamien vanhukset voivat pärjätä kotonaan pidempään.

kylät
Kyläavustaja Rami Hantula
54-vuotias Rami Hantula joutui lopettamaan työt raskaan kaluston asentajana polvivaivojen takia. Enää Hantula ei mennyttä ammattiaan kaipaa. Aikansa kutakin, hän sanoo.Kristiina Lehto / Yle

Rajamäki on uusmaalainen noin 7 500 asukkaan kylä, jossa on kolme pizzapaikkaa, mutta ketjukahvila ei paikkakunnalla pärjännyt.

Kirkkaankeltainen pakettiauto hurauttaa 60-lukulaisen, tasakattoisen rivitalon pihaan. Tästä alkaa Rajamäen uuden kyläavustajan Rami Hantulan työpäivä.

– Kertaakaan ei ole tarvinnut siivota sen jälkeen, kun viimeksi kävit. Ihan totta!

Hantula naurahtaa Eila Juurisen kehuille ja lähtee hakemaan ämpäriä pesuvettä varten.

On maaliskuun ensimmäinen viikko, eikä koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta ja rajoituksista ole vielä tietoakaan.

Hantula ehti työskennellä yli 30 vuotta raskaan kaluston asentajana.

Sitten pettivät polvet, ja asentajan hommille tuli loppu.

– Aikansa kutakin, Hantula kuittaa.

Hän esittelee uutta käyntikorttiaan. Sellaisen saa kuulema jokainen Rajamäen kyläavustaja.

Kyläavustajan työ ei kuitenkaan ole mikä tahansa yleismiehen tai -naisen virka.

Kyläavustaja Rami Hantulan tehtäviin kuuluu ikäihmisten kodin siivoaminen.
Kyläavustaja Rami Hantula siivosi Eila Juurisen kotia toistamiseen. Siivouskeikka suoritettiin ennen koronaviruksesta aiheutuneita rajoituksia.Kristiina Lehto / Yle

Tehtävällä on kaksi tavoitetta.

Ensinnäkin kyläavustajan paikkaa tarjotaan ihmisille, jotka ovat olleet pitkään työttömiä tai joiden on syystä tai toisesta vaikea työllistyä.

Töitä on vuodeksi. Tarkoitus on, että kyläavustajan työ toimii ponnahduslautana eli kynnys työllistyä muuallekin madaltuu. Myös opiskeluihin kannustetaan.

Tämän lisäksi kyläavustajan tekemällä työllä on valtava merkitys.

Suomessa väestö vanhenee ja ikäihmisistä moni asuu nimenomaan kylissä ja taajamissa.

Pihatöissä ja siivouksessa auttava kyläavustaja voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kauanko vanhus voi asua omassa kodissaan.

Työnjohtaja huolehtii kyläavustajat uusille urille

Vaikka kyläavustajan tehtävä ei olekaan rajamäkeläinen keksintö, on se tässä Nurmijärvellä sijaitsevassa kylässä toiminut erityisen hyvin.

Paljosta lienee kiittäminen Marja-Leena Sandelinia, joka vielä eläkepäivilläänkin ahkeroi kyläavustajien työnjohtajana.

Sandelin laskeskelee, että Rajamäellä on tähän mennessä ollut kymmenisen kyläavustajaa. Suurimmalle osalle heistä vuoden työrupeama kyläyhdistyksen leivissä on poikinut jatkoa muualta.

– Kuusi on päässyt eteenpäin työuralla tai lähtenyt opiskelemaan. Pidän sitä kyllä todella hyvänä lukuna meidän pienelle kyläyhdistykselle, Sandelin toteaa.

Rajamäen kyläyhdistyksen aktiivit ja kyläavustajat aamukahvilla kylätalolla.
Kyläavustajien asemapaikka on Rajamäen kylätalo. Siellä kahvit keittivät kylän kaksi muuta avustajaa, Sirpa Kyllönen (vas.) ja Emmi Öblom (oik). Marja-Leena Sandelin (kesk.) kertoo, että vanhan terveysaseman saamisesta kyläyhdistyksen käyttöön käytiin pitkät neuvottelut. Koronaviruksen takia kylätalo on jouduttu hetkellisesti sulkemaan.Kristiina Lehto / Yle

Hän on käynyt puhumassa mallin puolesta jopa ministeriössä asti.

– Kyllä mielestäni kaikki kivet pitää kääntää työttömyyden poistamiseksi. Ja vaikka ennen sanottiin, että eihän se terve ruumis työtä kaipaa, niin tässä on myös se sosiaalinen puoli ja että tulet ylipäätään toimeen.

Samaa mieltä on Rami Hantula.

–Jos olet ollut pitkään työttömänä, niin tässä opit tekemään töitä uudelleen, hän sanoo.

Kyläavustajan pesti kestää vain vuoden, ja se harmittaa asiakkaita

Hantula ja Juurinen käyvät neuvottelua siitä, kannattaako mattoja viedä ulos näin märällä kelillä. Ei kannata, kaksikko päättää.

Kyläavustajan työnkuva on laaja, ja se varmasti vaihtelee kylä- tai kaupunginosayhdistyksestä riippuen.

Pelkästään eri puolilla Uuttamaata työskentelee paraikaa kuutisenkymmentä kyläavustajaa.

Hantula kuvailee, että hänet voi pyytää paikalle vaikka vain vaihtamaan lampun tai palovaroittimen pariston. Rajamäellä kyläavustaja voi halutessaan suorittaa myös hygieniapassin tai järjestyksenvalvojan koulutuksen.

Juurisen luona Hantula kävi siivoamassa ensimmäisen kerran kuukausi sitten.

Siihen saakka 86-vuotias Juurinen oli sinnitellyt kotitöistä omin avuin.

– Minä en ollut aiemmin edes tietoinen tällaisista jutuista, Juurinen selittää ja sanoo, että soitti Hantulalle ystävättärensä suosituksesta.

Nyt Juurista voi kuvata jo vakioasiakkaaksi. Niin tyytyväinen hän on kyläavustajansa työnjälkeen.

Tosin yksi seikka harmittaa.

– Nyt kun olen löytänyt sopivan ihmisen, niin haluaisin pitää hänet, enkä vaihtaa vuoden välein, Juurinen huokaisee.

Kyläavustajan työsuhteen pituuden määrittelee TE-toimisto ja sen tässä tapauksessa vain vuodeksi myöntämä palkkatuki.

Kyläavustajahanketta vetää Suomen Kylät -yhdistys. Hanke-sana sisältää mallin ehkä suurimman ongelman: rahoitusta on haettava aina uudelleen, minkä takia pitkäjänteisyyttä ei ole.

Hantulaa kyllä kiinnostaisi tehdä kiinteistöhommia ja auttaa vanhuksia myös jatkossa.

Onko pidetyllä työmiehellä sitten käynyt mielessä oman toiminimen perustaminen?

Hantula ei vastaa juuta eikä jaata.

Kyläavustajan tuntitaksa on nyt kymmenen euroa. On selvää, että samasta työstä täytyisi pyytää enemmän, jos sen tekisi oman firman kautta. Ehkä niinkin paljon, että monella eläkeläisellä ei olisi siihen enää varaa.

Vireä paikallistoiminta on kylien kasvava voimavara

Suomen kuolevista kylistä on puhuttu iäisyys. Eivätkä tilastot valehtele.

Toisaalta tilastoja on monenlaisia.

Yksi niistä osoittaa, että kaikesta huolimatta kyläyhdistyksiä on nyt enemmän kuin koskaan: noin 3 200.

Pari vuotta sitten uutisoitiin, että rekisteröityjen kyläyhdistysten määrä on reilussa parissakymmenessä vuodessa jopa seitsenkertaistunut (siirryt toiseen palveluun).

Marja-Leena Sandelin esittelee Rajamäen kylätaloa, joka on itse asiassa vanha terveysasema.

Hän oli perustamassa Rajamäen kyläyhdistystä vuosituhannen alussa – tai oikeastaan koko idea yhdistyksestä tuli Sandelinilta.

Näin tiistaiaamupäivästä kylätalolla lauletaan, ja pian seinän takaa kuuluukin tuttuja iskelmäsävelmiä.

Rajamäellä kyläyhteisö on tiivis ja ihmiset tuntevat toisensa. Tässä on varmasti yksi syy, miksi kyläavustajat on otettu paikkakunnalla niin hyvin vastaan, Sandelin arvelee.

Tosin osa potentiaalisista asiakkaista on niin tottunut pärjäämään omillaan, että avun vastaanottaminen voi olla aluksi vaikeaa.

– Kun olemme esitelleet tätä toimintaa, niin on todettu, että 'enhän minä nyt niin vanha ja vaivainen ole, että tarvitsisin vielä apua', Sandelin hymyilee.

Ja lopuksi juodaan kahvit

Rivitaloasunnon lattia on imuroitu ja pesty. Kyläavustajan työkeikka alkaa olla pulkassa, mutta yksi asia on vielä hoitamatta.

Pois ei nimittäin lähdetä, ennen kuin kahvit on juotu.

Tämä kuuluu olennaisena osana kyläavustajan työhön. Kahvitteluun kuluvasta ajasta Rami Hantula ei kuitenkaan enää veloita.

– Monet kenen luona käymme ovat myös yksinäisiä ja kaipaavat juttuseuraa. Ja kivahan se on höpötellä, Hantula naurahtaa.

Eila Juurinen kestitsee kyläavustaja Rami Hantulaa joka auttoi kodin siivouksessa,
Kyläavustajan hommissa koskaan ei saa olla niin kiire, etteikö kahville ehtisi jäämään. Eila Juurinenkin kattoi kahvipöydän Rami Hantulaa varten. Kristiina Lehto / Yle

Juurinenkin lataa tottuneesti kahvinkeittimen ja tuo leivonnaiset pöytään. Myös hän pitää kyläavustajan tarjoamaa juttuseuraa tärkeänä, etenkin jos liikkuminen kodin ulkopuolelle on jo hankalaa.

– Itse nyt olen aika vilkas, hän sanoo eikä taida liioitella yhtään.

Juurinen kaivaa kalenterinsa esiin sopiakseen Hantulan kanssa uudesta kyläavustajakäynnistä.

Yhdeksääkymmentä ikävuotta lähentelevän Juurisen kalenterissa menoja näyttäisi olevan merkittynä lähes jokaiselle päivälle.

Niin täyttä ei onneksi ole, etteikö uusi aika Hantulalle löytyisi.

– Jos tiistaina? Juurinen ehdottaa.

Sopii, Hantula vastaa. Silloin tuuletetaan sitten matot.

Korona ei pysäyttänyt kyläavustajia, päin vastoin

On vapun jälkeinen viikko. Kylätalo on kiinni, ja Marja-Leena Sandelin vastaa puhelimeen kotoaan. Korona-arki on tullut tutuksi myös Rajamäellä.

– Kuten sihteerikimmekin totesi: koitetaan tässä nyt jotenkin olla, Sandelin kuvailee tunnelmia.

Vaikka koronavirus onkin hiljentänyt Rajamäen kylän, Rami Hantulan keltaista pakettiautoa se ei ole pysäyttänyt.

Hommia tehdään niin, ettei lähikontaktia oteta. Myös käsidesiä ja suojavarusteita on hankittu.

Itse asiassa kevät on aloittanut uuden sesongin, ja nyt apua tarvitaan etenkin pihan ja puutarhan laitossa. Ikkunoita on myös pesty vain ulkoa päin ja polkupyöriäkin on tullut huollettua, Sandelin sanoo.

Eikä Rajamäki ole edes poikkeus.

Juhani Nenonen Suomen Kylät -yhdistyksestä kertoo olevansa juuri lähdössä Tuusulaan kirjoittamaan työsopimusta uudelle kyläavustajalle. Nenonen on Uudellamaalla toimivan Töitä kaikille -hankkeen projektinjohtaja.

– Ensivaiheessa oli pientä epätietoisuutta, mutta sen jälkeen totesimme, että avun tarve pikemminkin on kasvanut näiden erityistoimien takia.

Joillakin paikkakunnilla, kuten Ruotsinpyhtäällä, kyläavustajat ovat tehneet yhteistyötä kauppiaiden kanssa ja Loviisassa puolestaan kaupungin kotihoito on alkanut käyttää kyläavustajien palveluksia ruokakuljetuksissa.

Palkkatukiasioita hoidetaan TE-toimistoissa, joiden kasvaneesta työkuormasta on nyt korona-aikana uutisoitu runsaasti.

Nenosen mukaan auki olevien kyläavustajapaikkojen täyttäminen onkin ollut viime aikoina normaalia hitaampaa. Tämä johtuu siitä, että kyläavustajakandidaatteja yhdistykselle etsivät ja ehdottavat nimenomaan TE-toimistot.

– Tämä on ollut se ikävä puoli tässä. Meillä on nytkin useita paikkoja haussa, muun muassa Hyvinkäällä ja Kirkkonummella, Nenonen sanoo ja jatkaa:

– Tekemistä kyllä riittää.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 8. toukokuuta klo 23 saakka.

Lue myös:

Tutkija ehdottaa: nuorille koronasta aiheutuvien pitkäaikaisten ongelmien välttämiseksi yritysten työllistämistä pitäisi helpottaa palkkatuella (25.4.2020)

Korona ajoi monet pakkolomalle, mutta pajoilla hommat jatkuvat – laki sallii työkokeilijoiden palkattomat pajatyöt (27.4.2020)

Palkkatuki työllistää yrityksissä, mutta sielläkin vain vähän – Yrittäjä: Se on kuin pitkä työhaastattelu, jossa voi näyttää kykynsä (1.9.2019)

Työllisyystilastoihin tehdään iso harppaus: Valtio maksaa työntekijän palkan kokonaan – “Tämä maksaa itsensä takaisin, mutta eri valuutassa” (8.9.2019)