VR:n vaunut putsattiin koronaviruksen pelossa, tartunnasta epäilty pelkää leimautuvansa: "En uskaltanut kertoa edes äidilleni"

Koronavirukseen sairastuneiden yksityisyydensuoja on koetuksella tautiin kohdistuvan poikkeuksellisen kiinnostuksen takia.

koronavirus
Työntekijä siivoaa ja desinfioi junanvaunua Garibaldin juna-asemalla Milanossa.
Junia on desinfioitu koronaviruksen takia eri puolilla maailmaa. Kuva on Italiasta. Marco Ottico / EPA

Iltaöisen Suomen halki puskevassa kiskobussissa on kylmä. Junassa istuvan matkustajan päätä kivistää ja joka paikkaa särkee ja jomottaa. Vilunväreet vavisuttavat kehoa.

Hän on palaamassa kotiin työmatkalta, joka suuntautui alueelle, jossa koronavirusta on havaittu. Väsymys sekoittuu kipuun ja huoleen: entä jos minulla onkin se?

Matkustajan junamatka Vantaalta Jyväskylään nousi uutisaiheeksi viime viikolla. Hänellä epäiltiin koronavirustartuntaa.

Matkustaja soitti itse junasta Keski-Suomen keskussairaalan päivystysnumeroon ja kertoi oireistaan sekä matkastaan koronaviruksen levinneisyysalueelle. Hänen lähellään istunut junamatkustaja kuuli osan puhelusta.

Koronavirustartunnasta epäiltyjen ja tartunnan saaneiden yksityisyydensuoja on kovalla koetuksella tautiin kohdistuvan valtavan huomion keskellä.

Kun Jyväskylän koronajuna lähti rullaamaan raiteillaan, kyydistä oli enää mahdoton hypätä pois. Terveydenhuollon, viranomaisten, VR:n ja median muodostamat vaunut kiihdyttivät päivän kuluessa vauhtiaan.

Lopulta omasta ja muiden ihmisten terveydestä huolestunut matkustaja oli jopa enemmän huolissaan oman henkilöllisyytensä paljastumisesta kuin siitä, oliko hän saanut koronavirustartunnan.

Yle kertoo matkustajan kokemuksesta koronaepäilyn keskellä nimettömästi, että hänen yksityisyyttään voitaisiin suojata jatkossakin.

Huhu sairastuneesta matkustajasta tyhjensi junavaunun

Koronavirustartuntaa epäillyt matkustaja ehti junamatkan aikana miettiä monta asiaa:

Mitä tapahtuu, jos minä tuon viruksen mukanani Suomeen? Jos perheeni sairastuu tai tauti leviää sadoille muille ihmisille? Se aiheuttaisi syyllisyyden, jonka kanssa olisi vaikea elää.

Hänen huolestunut puhelunsa otettiin Keski-Suomen keskussairaalan päivystyksessä vakavasti.

Matkustajaa kehuttiin esimerkillisestä toiminnasta ja ilmoituksen tekemisestä. Hän sai ohjeet välttää lähikontaktia muiden junassa olevien kanssa. Keskussairaala lupasi järjestää hänelle kuljetuksen rautatieasemalta sairaalalle junan saapuessa Jyväskylään.

Junassa sairaalapuhelun kuullut mies suhtautui tilanteeseen rauhallisesti, mutta päätti siirtyä toiseen vaunuun. Hän kehotti myös muita vaunussa matkustaneita toimimaan samoin.

– Koko vaunu tyhjeni noin viidessätoista sekunnissa, virusta epäillyt matkustaja kertoo.

VR:n Flirt-juna.
Tieto matkustajasta, joka epäili itsellään koronavirustartuntaa levisi junassa nopeasti. Kuvituskuva. Mikael Skog

Junan kuljettaja näki kamerastaan vaunuissa tapahtuvan liikehdinnän ja tuli junan pysähdyttyä kysymään, mitä on tekeillä.

Kun tilanne kerrottiin hänelle, kuljettaja otti ohjeiden mukaisesti yhteyden VR:n operaatiokeskukseen, mistä tapausta hälytettiin selvittämään VR:n ylilääkäri Otso Ervasti. VR:llä on kaksi omaa lääkäriä, joita konsultoidaan tarvittaessa matkustajaliikenteeseen liittyvissä sairastapauksissa.

Ervasti kertoo informoineensa tilanteesta myös VR:n turvallisuusjohtajaa ja keskustelleensa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijan kanssa. Yhteistyössä VR:n turvallisuusjohdon kanssa päädyttiin junavaunujen puhdistamiseen.

– Tilanne oli rauhallinen. Meillä on selkeät toimintasuunnitelmat erilaisten poikkeustilanteiden varalta, kertoo VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen.

Matkustajalle viestinvaihto VR:n sisällä ei näyttänyt rauhalliselta. Hän muistelee, että jossain vaiheessa matkaa häneltä olisi kysytty lupaa kerätä ja mahdollisesti julkaista tuntomerkkejä itsestään. Huoli omasta yksityisyydestä heräsi ensimmäisen kerran.

– Se tuntui todella pelottavalta. Ja liioitellulta, kun minulla ei ollut edes todettu mitään tautia, hän toteaa.

VR:n viestintäjohtaja kiistää, että tuntomerkkien keräämistä tai julkaisemista olisi missään vaiheessa suunniteltu. Samoilla linjoilla on VR:n ylilääkäri.

– Jos näyte olisi ollut positiivinen ja lähimatkustajia olisi pitänyt tavoitella, se olisi ollut viranomaisten tehtävä, Ervasti sanoo.

VR kertoo kuitenkin auttavansa viranomaista lähimatkustajien etsimisessä. Ervastin mukaan se tarkoittaa muun muassa junamatkustajien yhteystietojen keräämistä jo matkan aikana, jos tähän on tarvetta ja mahdollisuus. Koronaepäilyn kohdalla näin ei toimittu.

Puolituttujen viestittely ahdistaa: "Oletko se sinä?"

Ambulanssi odotti koronavirusta epäillyttä matkustajaa Jyväskylän rautatieasemalla. Hänet kuljetettiin takaovesta sairaalaan, suoraan eristykseen.

– Henkilökunta oli korostetun ystävällistä, mutta erittäin tarkkaavaisen näköistä. Kaikkiin kysymyksiini vastatttiin. Tuntui, että vaikka olisin halunnut tietää tähtien asennon, se selvitettäisiin minulle, hän kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että tartuntataudeista ei uutisoitaisi ennen kuin tartunta on varmistunut. Saman ohjeen on antanut myös Sosiaali- ja terveysministeriö.

Koronaviruksen kohdalla suositus ei ole pitänyt kutiaan.

Taneli Puumalainen
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen toivoo, että koronavirustartunnoista ei kerrottaisi julkisuuteen, ennen kuin testitulokset ovat varmistuneet. Rami Moilanen / Yle

Maailmalla riehuvaan virukseen kohdistuva mielenkiinto on saanut median ja myös yksityiset ihmiset suhtautumaan jo tautiepäilyihin tavallista vakavammin.

Näin kävi myös Jyväskylän tapauksessa. Tieto junavaunujen puhdistamisesta tuli Ylelle yleisöltä ja VR:n tiedotus vahvisti asian kysyttäessä.

– Joskus kokonaistilanteen kannalta on parempi kertoa, että tällainen tilanne on ollut ja sitä selvitetään, kuin että ei kerrottaisi mitään vaikka huhut ovat liikkeellä ja media jo kirjoittaa asiasta, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Eristyksessä oleva junamatkustaja havahtui asian julkisuuteen aamulla, kun hänen puhelimeensa alkoi ilmestyä viestejä tutuilta ja puolitutuilta. Kaikkiaan viestejä tuli useita kymmeniä.

– Ihmiset, jotka eivät edes tervehdi minua kadulla, halusivat yhtäkkiä tietää mitä minulle kuuluu: Miten matka meni? Oletko sairaana? Osa kysyi suoraan, oletko sinä se koronaepäilty.

Matkustaja kertoo tehneensä ulkomailla ollessaan päivityksiä sosiaaliseen mediaan. Hän arvioi ihmisten lukeneen uutisia ja päätelleen, että Jyväskylään matkanneen koronaepäillyn tuntomerkit voisivat sopia häneen.

Viestit tuntuivat kuitenkin ahdistavilta. Niistä ei välittynyt matkustajan mukaan aito huoli hänen hyvinvoinnistaan, vaan pikemminkin uteliaisuus.

– Mietin, mitä he oikein haluavat? Mitä hyötyä siitä olisi heille, jos saisivat tietää minulla epäiltävän koronavirusta?

Keski-Suomen keskussairaalan tartuntatautien osaston henkilökunta ohjeisti matkustajaa harkitsemaan, kenelle tautiepäilystä kannattaisi kertoa. Hänelle huomautettiin, että tieto epäilystä voisi vaikuttaa asiakkaan ja hänen perheensä sosiaalisiin suhteisiin.

– Mitään virallista ohjetta meillä ei ole tämmöisestä varoittamisesta, emmekä voi estää henkilöä kertomasta terveydentilastaan kenelle haluaa. Mutta onhan se ihan kansalaisviisautta miettiä oman yksityisyytensä rajoja, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaa koronaepäilyn aikaan sijaistanut ylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine.

Kännykkään tullut tekstiviesti jossa kysellään vointia.
Matkustaja sai kymmeniä viestejä, joissa tiedusteltiin, onko hän Jyväskylään junalla matkustanut tartuntaepäilty. Kuvituskuva.Niko Mannonen / Yle

Asiakaspalvelutyössä toimivalle matkustajalle heräsi pelko paitsi perheestään, myös ammatistaan. Jos hänet leimattaisiin koronapotilaaksi, riittäisikö asiakkaita jatkossa?

Lopulta matkustaja päätyi kertomaan eristyksessä olostaan vain puolisolleen, joka odotti häntä kotiin.

– En uskaltanut kertoa edes äidilleni. Luotan häneen kyllä, mutta en halunnut asettaa äitiäni tilanteeseen, jossa hänenkin olisi valehdeltava. Uteluja terveydentilastani tuli vanhemmilleni useita.

Henkilöllisyyden kalastelussa kokeillaan yksityisyydensuojan rajoja

Jyväskylän junamatkustajan tartuntaepäilyn tullessa julkisuuteen Suomessa oli havaittu vain yksi varmistettu koronavirustartunta. Lapissa lomailemassa olleen kiinalaisnaisen oireet varmistuivat tammikuun lopulla koronaviruksen aiheuttamaksi. Sen jälkeen Suomessa ei oltu uutisoitu koronaepäilyistä, joten kiinnostus Jyväskylän tapausta kohtaan oli suurta.

Tällä hetkellä Suomessa yhteensä kaksitoista ihmistä on saanut tartunnan. Yli 200 ihmistä on testattu. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella lähes 150 ihmistä on karanteenissa varmuuden vuoksi oltuaan lähikontaktissa yhden sairastuneen kanssa.

Myös heidän kohdallaan on ollut merkkejä potilaiden henkilöllisyyden kalastelusta.

– Ilmassa on merkkejä, että rajoja yritetään testata. Toivoisin, että tiedotusvälineissä muistetaan uutispaineesta huolimatta ihmisten oikeus yksityisyyteen, sanoo HUSin viestintäpäällikkö Niina Kauppinen.

Hän ei halua määritellä tarkemmin, mitä rajojen testaaminen tarkoittaa käytännössä.

Ilmiö tunnistetaan myös THL:ssa. Kehittämispäällikkö Katja Sibenberg kertoo, että lisätietoa koronapotilaista ja testattavista on yritetty urkkia. Se tuo haasteita viestinnälle, jota THL tekee yhdessä hoitavien sairaaloiden kanssa.

– Pyrimme avoimeen viestintään, mutta samaan aikaan suojaamaan potilaiden ja altistuneiden yksityisyyttä ja myös takaamaan terveydenhoitoon työrauhan, Siebenberg kertoo.

Matkustaja luki laboratoriotuloksensa mediasta

Alkuillasta junamatkustaja sai jälleen viestin puhelimeensa. Uutisotsikko kertoi: Jyväskylän tapauksen laboratoriokokeet: ei koronavirusta. Hän hämmästeli, kuinka media tietää asiasta, vaikka laboratoriotuloksia ei ole kerrottu hänelle?

KYS:n henkilökunta harjoittelee suojapukujen pukemista ja käyttöä kuusi kertaa vuodessa.
Koronavirustapauksia hoitava henkilökunta suojautuu kattavasti. Kuva Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Sami Takkinen / Yle

Koronavirukseen liittyvä yleinen huoli ja tiedontarve aiheuttaa valtavaa painetta asiasta tiedottaville tahoille. Tiedotusvastuu on ensisijaisesti potilasta hoitavalla sairaalalla, mutta viestinnästä neuvotellaan usein THL:n kanssa. Käytännössä THL:n rooli vahva, sillä terveydenhoito kuuntelee kansallisia ohjeita tarkalla korvalla.

Keski-Suomen keskussairaala suunnitteli tiedottavansa koronaepäilystä vasta näytetulosten valmistuessa, mutta suunnitelma meni uusiksi kun medialla oli jo VR:n vahvistama tieto tapauksesta.

– Emme yksilösuojan vuoksi kerro asiakkaasta tai potilaasta mitään, mutta emme voi myöskään valehdella, että meillä ei tämmöistä tapausta olisi, Heljä Lundgrén-Laine sanoo.

Myös THL painotti sairaalalle nopean tiedottamisen merkitystä. Lopulta viestintä toimi liiankin tehokkaasti ja media ehti julkaista tiedon negatiivisesta testituloksesta ennen kuin matkustaja kuuli siitä itse.

Sairaalan mukaan tieto annettiin päivystävälle lääkärille heti sen tultua, mutta ilmeisesti lääkärille tuli toinen työtehtävä ennen kuin hän ehti kertomaan tulosta asiakkaalle.

– Hetkeksi se meni tunteisiin, mutta ymmärrän kyllä, että virheitä sattuu. Olisin varmasti ollut enemmän pahoillani tästä järjestyksestä, jos testitulos olisi ollut toinen, matkustaja sanoo.

WHO:n johtaja: "Stigma on vaarallisempi kuin virus"

Jyväskylän junamatkustajan pelko henkilöllisyytensä paljastumisesta ja virusepäilyn aiheuttamasta sosiaalisesta eristämisestä on kansainvälisesti katsottuna perusteltu.

Muun muassa Aasiassa koronakaranteeniin joutuneen risteilyaluksen matkustajat kertovat saaneensa kotiin palattuaan hyytävän vastaanoton. Heitä on vältety, heille on lähetty vihaviestejä ja jopa tappouhkauksia (siirryt toiseen palveluun) (New York Times).

Useat valtiot kielsivät MS Westerdam -alukselta pääsyn maihin, vaikka laivayhtiö oli vakuuttanut, että laivalta ei ollut löydetty yhtäkään koronavirustapausta.

Helsingin seudulla koronaviruksen takia tehdyt karanteenipäätökset ovat herättäneet paljon keskustelua ja huolta.

– Olemme saaneet yhteydenottoja kotikaranteeniin asetettujen lasten perheiltä, että perheenjäseniä on kielletty tulemasta kouluun, työpaikoille tai harrastuksiin. Tämä on täysin tarpeetonta, HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen toteaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on useassa yhteydessä puhunut koronavirukseen liittyvästä stigmasta. Hän pitää sitä jopa vaarallisempana asiana kuin itse virusta (siirryt toiseen palveluun) (BBC).

Jyväskylän koronavirusepäily todettiin aiheettomaksi ja junamatkustaja pääsi kotiinsa tulosten varmistuttua. Hän on seurannut mediasta, kuinka Helsingin seudulla koronauutiset lisääntyvät.

Hänen ajatuksensa ovat erityisesti koululaisessa, jonka takia yli sata ihmistä on asetettu karanteeniin.

– Tekisi mieli soittaa hänelle ja sanoa, että kaikki kääntyy vielä parhain päin, sinä et ole tehnyt mitään pahaa. Mutta en tiedä, kuka hän on. Enkä haluakaan tietää.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan