Vantaa pakkolunastaa tilan, joka on ollut suvun hallussa 300 vuotta – Kolmen miljoonan korvaus on neljännes rakennusliikkeen tarjoamasta hinnasta

Perikunta voi vielä valittaa Saraksen tilan lunastuksesta käräjäoikeuteen.

pakkolunastus
Pakkolunastettava talo ja tie sinne.
Tilan päärakennus pihapiireineen jää edelleen perikunnan haltuun.Jussi Koivunoro / Yle

Korkein hallinto-oikeus päätti marraskuussa, että Vantaan kaupunki voi pakkolunastaa Saraksen tilan maa-alueita, vaikka maa-alueet omistava perikunta ei sitä halua.

Saraksen tilan hinnaksi on tänään määritetty 3,25 miljoonaa euroa. Lunastuskorvauksen määritteli Maanmittauslaitoksen lunastustoimikunta, (siirryt toiseen palveluun) johon kuuluu maanmittausinsinööri ja kaksi uskottua miestä.

Lunastuskorvaus on noin miljoona euroa isompi kuin Vantaan kaupungin tarjoama hinta yksityiselle Sarinin perikunnalle, mutta neljännes rakennusliikkeen aikanaan maa-alueista tarjoamasta korvauksesta.

Lunastukseen kuuluu 43 hehtaarin maa-alue, joka on ollut saman suvun hallussa jo 300 vuotta. Tilan päärakennus pihapiireineen jää edelleen perikunnan haltuun.

Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksessään, että lunastukselle on yleinen tarve.

MTK:n lakimies: Hinta pitäisi määritellä toisin

Tilan omistavalla Sarinin perikunnalla oli vuonna 2007 alustava sopimus peltojen myymisestä rakennusyhtiö SRV:lle. SRV oli perikunnan mukaan tarjonnut maista noin 12 miljoonaa euroa. Kaupunki ei halunnut antaa alueelle kaavoituslupaa, ja tarjous raukesi.

Maa- ja metsätaloustuottajain etujärjestön MTK:n lakimiehen mukaan Leena Kristerin mukaan lunastuskorvausta ei pitäisi määritellä toteutuneiden kauppahintojen perusteella silloin, kun vertailuaineistossa on vain kuntien tekemiä kauppoja.

Kristerin mukaan tällöin kauppahinnat jäävät vääjäämättä selvästi todellisia markkinahintoja alhaisemmiksi.

– Tämä mahdollistaa kuntien ansaintamielessä tekemät pakkolunastukset, MTK:n lakimies Kristeri sanoo.

Perikunta ja Vantaan kaupunki yrittivät sopia kaupoista kuutisen vuotta sitten, mutta osapuolet ei kyenneet sopimaan hinnasta. Vantaan kaupunki tarjosi maista runsaat 2,6 miljoonaa euroa.

Vantaan kaupunki ja tilan nykyiset omistajat voivat vielä valittaa päätöksestä maaoikeutena toimivaan käräjäoikeuteen kuukauden kuluessa.

Yleiskaavassa alue varattu pientaloille ja virkistykseen

Vantaan kaupungin mukaan alue on osa Kivistön pitkän aikavälin kehitystä. Alue on voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu pientalovaltaiseen asuntorakentamiseen sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Eteläosistaan lunastettava alue liittyy olemassa olevaan, asemakaavoitettuun asutukseen ja katuverkkoon. Kivistön juna-asemalle on reilun 1,5 kilometriä.

Kaupungin tiedotteessa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä sanoo (siirryt toiseen palveluun), että maata hankitaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin, kun alue tukee kaupungin pitkän aikavälin strategioiden toteuttamista ja yhdyskuntarakenteen tiivistymistä.

– Vantaa on muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien tavoin solminut maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan sopimuksen valtion kanssa, jossa Vantaa muun muassa sitoutuu 2400 asunnon vuotuiseen tuotantoon, Hannu Penttilä sanoo.

Asemakaavoittamattoman maan lunastaminen edellyttää ympäristöministeriön myöntämää lunastuslupaa. Vantaan kaupunki on käyttänyt lunastuslupaa edellyttävää lunastusta ennen tätä tapausta viimeksi Vantaan- ja Keravanjokien vesialueiden saattamiseksi kaupungin omistukseen, jotta jokien virkistyskäyttöä päästään kehittämään.

Voimassaolevaan asemakaavaan perustuva lunastus puolestaan on kaupungin tiedotteen mukaan tavanomaista: yleisiksi alueiksi, kuten kaduiksi ja puistoiksi, asemakaavassa osoitettuja alueita lunastetaan, mikäli niiden vapaaehtoisista kaupoista tai korvauksista ei päästä yhteisymmärrykseen.

Kello 15.01 lisätty Vantaan kaupungin kanta jutun loppuun sekä linkki.

Lue myös:

MTK syyttää kuntia maakauppoihin painostamisesta ja pakkolunastuksella uhkaamisesta (23.2.2020)